Siirry pääsisältöön

Tekstit



2140. Avokonttorin pomoksi en halua

     Jos jätetään tehdassalit pois laskuista, ainut järkevä syy avokonttorin käyttämiselle on henkilöiden työn vaatimuksista lähtevä jatkuvaluonteinen yhteydenpito- ja kommunikointitarve.      Tunnetason syynä avokonttorille voidaan pitää sellaisen yhteen kuuluvuuden kokemista, joka kohentaa työ laatua ja tehoa.      Joskus yhdessä tekemisen tarve voi olla niin iso, että muutama henkilö on pakattava samaan isoon tilaan tekemään jatkuvaa ryhmätyötä, kuitenkin niin, etteivät pöydät ole vastakkain. Muutoin voi syntyä poissa olevia katseita. Siis yksityisyyttä kaivataan tässäkin.      Yksilöllisyys ja yksityisyys jyräävät myös edelleen työelämässä. Työhaastatteluissa hakija lähes aina kysyy, onko omaa työhuonetta.  Ehkä tästä syystä 2000-luvun avokonttoriaalto onkin hiipumassa.      Jos välttämättä yhteistä suurta toimistoa tarvitaan, se korvataan avotilalla, jossa on erilai...

2139. Oppivaa organisaatiota rakentamassa

     Asia on monitahoinen, toisille jopa epäuskottava. Ehkä onkin tarpeen kertoa tosiesimerkki.      Minut kutsuttiin erääseen koulutusyritykseen kouluttajaksi. Toimenkuva jäi vähän epäselväksi, koska nykyinen työnantajani halusi viimeiseen asti säilyttää työsuhteeni heillä. En uskonut meneväni koulutusyritykseen.      Pohdittuani sitten uudessa työpaikassa tuttujen työkavereiden kanssa muutaman viikon, mitä oikeasti alkaisimme tehdä, päätimme ryhtyä konsultoimaan valtion uuden budjetointijärjestelmän sisäänajoa virastoihin. Mutta mitä ja miten me maallikot konsulteeraisimme?      Ei auttanut muuta kuin koota viisaimman näköiset miehet ja naiset kasaan. Loput piti hankkia ulkopuolelta. Noin kymmen henkilön ryhmä oli hetkessä ymmällään kokoushuoneessa. Minut valtuutettiin toimimaan edusmiehenä. Innokkaimmat olivat siltä istumalta valmiit lähtemään opettamaan hallintoa. Viisaimmat estelivät.      Lopul...

2138. Autoritäärisesti johdettu yksikkö on ihmispörssi

     Autoritäärisesti johdettu ja epäluottamukseen perustuva organisaatio on työyhteisönä ihmispörssi. Siinä ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii organisaation jäseniltä itsensä tarkkailemista, käytöksen jatkuvaa säätelemistä tilanteen mukaan ja jokaisen muun avovallan tuntemista, jotta hänen asemansa organisaatiossa olisi mahdollisimman korkea.      Organisaation jäsen salaa huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimpiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteita missään tilanteessa. Tavoitteita pidetään annettuina. Onnistumisesta johto ottaa kunnian itselle ja luottohenkilöille. Tällöin onnistumisen iloa ei voi jakaa. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan.      Vuorovaikutukseen perustuvan johtamisen yksi valtava etu juuri nyt kiivaana pirskahtelevassa innovaatiotaloudessa on uusien asioiden omaksumisnopeus (kypsymisnopeus).Tämä luo myös aineksia nauttia yhdessä onnistumisis...

2137. Kun pääsee matemaattiseen tunnelmaan

Kun katsoo matemaattista yhtälöä, tulee heti matemaattiselle päälle. Kaikki julmuus, sodat, riidat ahneus, kauna, kamaluus, ahdinko, masennus väistyy. Jäljelle jää pelkkä rajattu selkeys, joka vain on vaatimatta mitään, mutta viekoittelee eleettä ja ääneti lähestymään olevaisuudelle kirjattua   olemattomuutta. Se ei pelottele tai uhkaa, vaan työntyy tajuun ja istuu sen parhaalle paikalle viskaten ärjymättä asiattomat sivuun. Sen itsevarmuudesta huokuu välinpitämätön huolettomuus ratkaisijan tekemisiä kohtaan. Se ei suutu eikä osoita mieltään, vaikka ratkaisija kuinka törmäyttelee sitä seinästä seinään, onhan se loukkaantumaton ja kuolematon. Se jopa hymyilee, jos ratkaisija seikkailee väärillä vesillä, jos ratkaisija lähestyy tai jopa hipaisee sen erilaisia salattuja ovia. Mitä lähemmäksi ratkaisija pääse oikeita ovia, sitä enemmän se päästää salaisesta hanastaan ratkaisijalle humalluttamatonta huumaavaa viiniä. Tässä vaiheessa se tietää ratkaisijan pääsevän sisälle ainakin yhdestä...

2136. Kustannus-höytylaskelmien kertoimissa piilee piru

     Kaikkeen toimintaan arkielämästä lähtien kuluu oikeiden valintojen eli päätösten tekeminen. Se auttaa kaikinpuolista selviytymistä mahdollisella parhaalla tavalla eri tilanteista. Joskus onnistuu, joskus vähemmin hyvin riippuen siitä, kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan.     Tuhannen asukkaan Hailuoto saa72 miljoonaa euroa maksavan sillan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005457708.html). Laskelmien mukaa se maksaa itsensä takasin12 vuodessa eli sen pitäisi tuottaa yhteiskunnalle ja saarelaisille 6 miljoona euroa vuodessa. Kustannus- hyöty laskelmat on tehty varmaankin sekä hailuotolaisten että yhteiskunnan edut ja haitat huomioon ottaen.      Laskelmissa yksinkertaisinta on rakennuskustannusten yksityiskohtainen selvittämien, mikä heittää 30 prosenttia yläkanttiin todellisista, koska hanke menee suurta helpommin läpi valtion budjetissa. Tämä on yleinen käytäntö j sääntö.      Sillan hyöyksi on katsottu mm asukkaid...

2135. Suomi ajautuu sisäpoliittisesti ja taloudellisesti vaaralliseen tilanteeseen

     Sote uudistuksesta tulee päivä päivältä enemmän esille sen heikkouksia osoittavia seikkoja. Viimeksi asiaintuntijoiden lausunnot kahden miljardin säästön kääntymisestä kahden miljardin euron vuosittaisiksi menoiksi on paha isku soten suunnitelluille säästöille.      Päivän HS:ssä asiaan tarttui professori Jussi Huttunen ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html ), joka totesi   kustannusten nousun syyksi mm. maksullisen perushoidon ja erikoishoidon lisääntymisen nykytilanteeseen verrattuna. Menolisäys saattaa nousta neljä miljardia euroa suunnitellusta. Kaiken tämä päälle tulevat peruslakivaliokunnan mahdollisesti esittämät uudet kannanotot. Kaikesta huolimatta Kokoomus ei anne periksi valinnan vapaudessa, ei ainakaan ennen, kuin se vuosia kestäneen epämääräisen välitilan aikana ehtii hankkia markkinaosuuksia yksityisille terveysalan yrityksille, mikä näyttää onnistuvan.      Toinen merkittävä yhä enemmän julkisuutta...

2134. Yliopistoväki puntarissa II

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *