Siirry pääsisältöön

Tekstit



1749. Hyvä konsultti

     Hyvä konsultti ei ainoataan auta asiakasta ratkaisemaan ongelmaa, vaan hän tuo organisaatiolle eväitä jatkaa omin avuin eteenpäin. Tässä suhteessa hyvä konsultti on sukua hyvälle opettajalle, jolle tiedon osaamisen opettaminen on oppilaan kykyä jatkaa itsenäisesti eteenpäin (Onnistuneen konsulttihakkeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003).      Käytännössä ei ole olemassa yhtä yleispätevää konsultin roolia, vaan jokainen tilanne vaatii omantyyppisen konsultin. Konsultin käytön onnistumisen kannalta on keskeistä, että organisaation johto tietää, millaista konsulttia se tarvitsee.      Kaikissa tehtävissään konsultilta vaaditaan tilanneherkkyyttä, joustavuutta ja valmiuksia sopeutua uusiin toimintaympäristöihin.      Hyväksi konsultiksi tullaan vain kokemuksen kautta, mutta pitkäkään kokemus ei takaa sitä, että henkilöstä kehittyy hyvä konsultti. Kokemuksen myötä konsultti oppii ot...

1748. Ex-Nokia-herrat Ylen yhteiskunnallisen aseman kimpussa

      Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner asetti 3.8.2015 työryhmän selvittämään ja arvioimaan kotimaisten mediamarkkinoiden toimintaedellytyksiä, markkinoiden esteitä ja kilpailuasetelmia. Ryhmän puheenjohtaja toimi entinen nokilainen Anssi Vanjoki ja jäseninä entinen nokialainen Kalle Isotalo, entinen yleläinen Mikael Jungner sekä entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen. Ryhmä on saanut nyt työnsä valmiiksi.      Myöhemmin syksyllä ministeri Berner asettaa tiedotteen 3.8.2015 mukaan parlamentaarisen työryhmän Matti Vanhasen johdolla selittämään Ylen asemaa.      Vanjoen työryhmä esittää muiden muassa perustellusti digitaalisten sisältöjen arvoverokannan laskemista printtimedian tasolle.      Työryhmän mukaan kilpailua lisäsi Ylen alustan vapauttaminen kansalliseksi alustaksi, joilla voisivat myös toimia yksityiset operaattorit. Päivän HS:n mukaan tämä voisi johtaa a...

1747. Saksan malli ei sovi Suomelle

      Pakkolakeja ja työpakkasopimista puolustavat hokevat uuvuttavan säännöllisesti Saksaa esimerkkinä menestyksellisestä työmarkkinauudistuksesta ja sen tuomasta kilpailuedusta. Tämä esimerkki on vailla pohjaa.         Ensiksi täytyy huomata, että Saksan talous on ylivoimaisesti EU:n suurin. Kun suuri talous ryhtyy yhtenäisessä talousalueessa ensimmäisenä toimenpiteisin viennin edistämiseksi, se vääjäämättä heikensi pienenpien EU-maiden taloutta. Tämä näkyi Saksan vaihtotaseen kasvuna, joka puolestaan näkyi naapurien vaihtotaseiden alijääminä. Tämä toi kilpailuetua Saksalle. Tämän lisäksi suurena taloutena Saksa erityisesti hyötyi euron kalleudesta ja 2000-vuosikymmenen alun korkeasta korkotasosta. Se pystyi korosta huolimatta, suurena luotettavana taloutena, velkarahalla investointeihin.      Saksan 2000-luvun alun kehitysloikkaa voidaan verrata rikkaan miehen ensirokotteen varastamiseen köyhiltä. Tämän ...

1746. KHO:n törkypuhepäätös on erittäin kyseenalainen

      Helsingin hovioikeus käynnisti vuonna 2013 hovioikeuden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista koskevan selvityksen. Sen yhtenä havaintona oli tuomarien tauolilla käyttämä ronski ja osin rasistinen kieli avustajia ja asianosasisia kohtaan. Hovioikeus ei luovuttanut selvitystä medialle, vaan katsoi sen sisäiseksi muistioksi, jota ei koske julkisuuslainsäädäntö. KHO katsoi toisin ja palautti asian hoviin (HS 4.12).      KHO:n päätäs on hyvin kyseenalainen. Se voi jopa estää palvelujen parantamiseen ja toiminnan tehostamiseen tähtäävät sisäsäiset raportit, sillä uudistamiseen luonteeseen ja parempaan pyrkimiseen kuuluu aina epäkohtien kirjaaminen. Useimmiten on myös välttämätöntä haastatella luottamuksellisesti henkilökuntaa, jolloin raportteihin sisältyy hyvinkin henkilökohtaisia ja intiimejä kannanottoja.      Sama luottamuksellisuus ja avoimesti kehittäjälle puhuminen koskee myös asiakashaastatteluja. ...

1745. Tuomiokirkon itsenäisyyspäivän tilaisuus

      Tilaisuus poikkesi edukseen takavuosien jähmeästä virallisuudesta, joka helmoihin terve, aito ja kiitollinen isänmallisuus helposti piiloutui. Tilaisuuden käsikirjoitus oli elegantti sortumatta kuitenkaan pönötykseen. Se ilmensi koskettavalla, mutta kuitenkin juhlallisella tavalla tavallisen kansalaisen tuntoja.      Sibeliuksen urkumusiikki korosti itsenäisyytemme suurta merkitystä kuohuvassa maalimassa. Huilusoolo pirskahteli iloa ja toivoa. Se symboloi suvaitsevuutta ja eri yhteiskuntaryhmien keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Piispa Kaarlo Kallialan puhe ei ollut perinteinen julkistava saarna, vaan lämmin ja sovitteleva sanoma ja muistutus tämän päivän hyljeksityistä nuubialaisista. Se lähti sopivasti sotaveteraanien kokemuksista jumiutumatta kutenkaan uhoon, vaan ilmaisten kiitollisuutta veteraaneille. Pohjalaisuus sopi hyvin tilaisuuden yhdeksi taustaelementiksi.      Koko valtiojohdon ja ylimmän virkamieskun...

1744. Konsultin yhteistyökyky

      Kyse ei ole yhteistyön kyvyttömyydestä, joka jo sinänsä johtaisi mahdottomuuksiin, vaan yhteistyön laadusta. Konsultin tulee sietää sekä kaikki asiallinen että aitoon tietämättömyyteen perustuva kritiikki; niin vaikeaa kuin asiallisuuden ja aitouden tunnistaminen onkin.      Asiaton ja tarkoitushakuinen arvostelu aiheuttaa useimmat konfliktit. Konsultin ei tarvitse näihin reagoida. Konsultilla pitää olla kyky sietää kritiikkiä ja suhtautua siihen analysoivasti ja kriittisesti.      Vakavimmat konfliktit syntyvät tilanteissa, joissa konsultti on eri mieltä ydintoimintojen keittämisestä joissa johto ja henkilöstö ovat voimakkaasti sitoutuneet nykyisiin toimintamalleihin. Konsultti voi asiallisesti ja faktoihin perustuen olla oikeassa, mutta johto käyttää arvovaltaansa ja valtuuksiaan lopullista päätöstä tehdessään (Pekka Huttunen, Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Talentum, 2003).   ...

1743. Yhteiskuntasopimus ei ole kaatunut

      Joku on sanonut, että taas kerran ajankohtaiset arvonimet ja kunniamerkit ovat sukua paholaisen kämmeniskuille. Myöntäjä osoittaa niillä valtaansa, mitalien saajat asetetaan niillä toistensa kanssa arvokilpailuasetelmiin ja vaille jääneille osoitetaan niillä heidän työnsä arvostuksen puutteellisuutta. Kaiken kaikkiaan mitalimenettely korostaa hallitsijan ja kansan suurta etäisyyttä ja näiden tahojen vallan käytön suurta eroa. Tähän voidaan oikeutetusti sanoa, että sanottu puppua ja kirjoittaja on vain prenikoitta vaille jäänyt kateellinen mäkättäjä.      Sipilän ei kannata olla tuohtunut tulevista itsenäisyyspäivän arvomerkeistään. Sen sijaan hän tuohtunut, kun media on alkanut käyttää työvoimakustannusten viiden prosentin alentamiseen tähtäävistä lakimuutoksista nimitystä pakkolait. Tässä Sipilä saa katsoa itseään peilistä, sillä hän itse käytti tätä sanaa poistuessaan kokoushuoneesta, jonka neuvottelun tuloksena yhteiskuntasopim...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *