Siirry pääsisältöön

Tekstit



1670. Kolme valtiosihteeriä

     Aamuinen keskustelu eduskunnassa kilpailukyvystä (tiedonanto) toi paljastavasti esiin hallituksen puutteellisen tietoperustan lainsäädännön valmistelussa. Hallituksen aamun sekoilu oli jatkumoa SSS-kolmikon yleiselle kokemattomuudelle hallitustyöstä ja erikoisesti se oli osoitus taitamattomuudesta pakkolakikriisissä vaadittavalle osaamiselle.      Kun asioita ei ole mietitty loppuun asti, tulee ministeriaitoista sellaisia vastauksia, kuin lomarahojen leikkaus ei koskekaan pienyrittäjiä. Koskene sillä, jos työsopimuksessa ei ole mainittu lomarahoja, niin uusi laki edellyttäisi silloin lomarahaa, josta leikataan.      Edellä mainittu on vain yksi esimerkki höntyilystä. Kokonaisuudessaan hallituksen työtä leimaavat kierät ja sanellut tavoitteet ja aikataulut, hätäiset leikkaukset ja niiden peittely kärkihankkeilla, vakuuttelut päättäväisyydestä, muutokset jo päätettyyn, peitellyt uhkailut ja vähemmällä enemmän-hokemat. Siis kiihdy...

1669. Volkswagenin päästöskandaali ja yrityksen arvot

     Tutkinta, testaus, seuranta, tarkkailu, itsetestaus, itseilmoitus, huijaus. Nämä ovat keinoja, joilla yritys voi raportoida tuotteensa lain mukaisuudesta ja normien täyttämisestä, kaiken kaikkiaan toimintansa eettisyydestä ja työssään noudattamistaan arvoista.      Meillä Suomessa kyseenalaista mainetta itseilmoituksella päästöjensä vähyydestä viranomaisille raportoijista on niittänyt Finavia lentomelusta. Milloinkaan ei ole rikottu melulupaehtoja eikä liiallisia maapäästöjä ole ollut, vaikka lentokentän radan tunnelin rakennustöissä (2012) löytyi 50 miljoonan euron edestä glykolipäästöjen siivoamista. Lokapojat Oy:ltä meni maine (2008) lopullisesti heidän huijattua valvovia viranomaisia tyhjentämällä keräämänsä kotilalouksien WC-päästöt suoraan hulevesiverkkoon about neljän vankilavuoden verran.      Volkswagen hujaus ei ole niin karkea kuin Lokapoikien, mutta on törkeä eikä sen hienostuneisuus sitä miksikään muuta. Jos tietoi...

1668. Kaksi tuhatta määräyskirjettä - miten liiallinen normisto syntyy

     Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä.      Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun aiheena johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista se kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päällekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä.      Yllä kerrottu kuvaa...

1667. Turvapaikkahakijoiden kustannukset ja maahanmuuton hyödyt

     Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.      Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.      Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?          Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä...

1666. Hallituksen tiedottaminen muistuttaa melkein propagandaa

     On selvää, että minkä tahansa hallituksen tiedotusstrategia on osa sen toimintastrategiaa ja tiedottamisen pitää tukea hallituksen toimintaa kaikilla tasoilla      Liekö kuitenkin Sipilän hallituksen omintakeinen ja aktiivinen tiedottaminen saanut oivalluksia siitä, miten ja mitä keskivertokansalainen alkaa pitämään päivän totuuksina. Joka tapauksessa jos eliitti jatkuvasti toistaa eräiden yhteiskunnallisten seikkojen olevan totta, nämä muuttuvat vähitellen myös kansalaisten silmin todeksi.      Toinen mahdollisuus valitulle tiedotusstrategialle on, että se on konsulttien tekele.      Olkoon asia niin tai näin Sipilän hallituksen harjoittamasta tiedottamista paistavat läpi tarkoituksenhakuisuus, omaksi eduksi liioittelu ja kummallisuus.      Muutama esimerkki: Pääministeri sanoi Suomen velkaantuvan miljardi euroa tunnissa, todellisuuden ollessa 0,6. Maahanmuuttajien vastaanottamisessa Suomi...

1665. EU evoluutionäärisen kehityksen tiellä

     Talouselämän numerossa 31 oli ajatuksia herättävä artikkeli, mihin suuntaan EU:n menee. Kyse ei ole yksinmaan siitä, mihin suuntaan sitä uudistetaan, vaan mihin se on menossa riippumatta siitä, onnistuvatko tai vaikuttavatko kehittämisponnistelut vai eivät.      Kuvaavaa oli Piia-Noora Kaupin toteamus, että euroalueen on pakko kehittyä johonkin suuntaan. Samassa yhteydessä Paavo Väyrynen kommentoi, että onnistuakseen valuuttana euro tarvitsee valtion. Voi näin ollakin.      Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, Euroopan parlamentin ja komission puheenjohtajien ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan yhteisessä raportissa on esitetty linjauksia, jotka veisivät vääjäämättä EU:ta liitovaltiota kohti. Yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteiset osake- ja joukkolainamarkkinat, vero- ja budjettipolitiikan yhtenäistäminen ja maiden väliset tulonsiirrot muodostaisivat tien EU:n tiivistämiseksi liittovaltioksi.      Verratessa ...

1664. Hallitus tuli istumaan ay-väen penkille

     Kuuluisa Janten laki sanoo.   - Älä luule, että olet jotain. Joku filosofi huomautti aikoinaan, että Janten laissa voi muhia diktatuurin siemen.      Janten lain sovellutuksesta tulee kyllä mieleen Sipilän yksi johtamismetodi. Tätä kuvaa hyvin se, että aluksi Sipilä kertoi, mitä hallitus tekee, myöhemmin mitä hallitus ja hän tekevät, ja nyt mitä hän tekee.      SAK:n työvaliokunta on juuri linjannut, että viiden prosentin tuottavuusloikan tavoite ei käy, neuvotteluissa pitää tarkastella hallituksen tarjoamaa suurempaa keinovalikoimaa ja kahden viikon aikataulu on liian kireä. EK on tämän Häkämiehen suulla torpannut.      Tietenkään Suomessa ei olla diktatuurin tiellä, mutta kiistämättä sanallinen judo on käynnissä pakkolaeissa hallituksen ja EK:n linjan sekä SAK:n kannanottojen välillä.      Mitä todennäköisin vaihtoehto on, että edessä on EK:n ja SAK:n jonkin asteinen välienselvit...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *