Siirry pääsisältöön

Tekstit



1608. Team-Finland on epäonnistunut

      Kataisen hallituskauden alussa perustettiin Team Finland koordinoimaan lähinnä eri tahojen yhteistyötä viennin edistämiseksi ja investointien maahan saamiseksi. Stubbin hallitus on jatkanut toimintaa.      Puolen vuoden takaisen selvityksen mukaan 80 prosenttia pk-yrityksistä ei ollut kuulutkaan Team Finlandista. Vain kolme prosenttia oli käyttänyt sen palveluja. Tämä oli jo silloin teamin kannalta huolestuttavaa. Olisi odottanut, että Team Finlandin olisi panostanut erityisesti pk-yrityksiin, koska niistä vain 12 prosenttia on vientihakuisia. Niissä siis piilee suuri potentiaali viennin edistämisessä.      Helsingin Sanomissa 29. 6. Keskuskappakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä ampuu Team-Finlandia kovilla: ” Team-Finlandin -konsepti on pikemminkin lamaannuttanut yritysten toimintaa kuin vauhdittanut sitä.” Aluksi vallitsi hurmoshenki, mutta innostus laantui, kun toimijat huomasivat, että huoltojoukkueesta eli v...

1607. Suomalainen johtamien ole niin hyvää, kuin luulemme

Talouselämälehdessä 18.6.2015 Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala kirjoitti Tebattissa: ”Tuottavuuden kasvu syntyy vain merkityksellisen ja arvokkaan työn kautta. Tuottava työyhteisö osallistuu laajasti ja vastuuta kantaen yrityksen toimintaan ja kehitykseen. Tuottavassa työyhteisössä työntekijöiden ja kollegoiden työpanosta arvostetaan ja se huomioidaan. Jatkuvan innovoinnin ja pilotoinnin rinnalla tuottava työyhteisö arvostaa myös perinteisiä arvoja – ahkeruutta ja asioiden loppuu viemistä”. Muistan kuinka jouduin johtamisen kehittämisen kulta-aikana kaksitoista viikkoa kestävän JOKO-seminaariksi vetäjäksi. Tavoitteena oli tehdä virkamiehistä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, tulos,-   laatu- ja kustannustietoisia, siis hyviä johtajia. Silloin alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt, sillä seminaariin osallistuvat johtajat poikkesivat taidoilta, asenteitaan ja käsityksiltää...

1606. Vanhat lähiöt maan tasalle

     Monet kasareista eivät muista lähiöihin muutosta juuri mitään eikä jälkeen päinkään heille ei ole hahmotunut kuvaa,  mitä ja miksi niin tapahtui. Kyse on maan lähiöiden valtavan asuntokannan rapistumisesta, sen korjaustarpeista ja mahdollisista purkupäätöksistä. Professori Mari Vaattovaara on selvittänyt ongelmaa.      Iloisesti hymähtäen hän kertoi televisiossa 25.6, että ensimmäiseksi piti panna poikaa selvittämään, missä kaikki lähiöt ovat ja paljonko niitä on. Asia koskee useaa sataa lähiötä ja miljoonaa ihmisestä.      Kaikki alkoi toisesta maalta muuttoaallosta, joka kohdistui kaupunkeihin. Satoja tuhansia muutti. Silloinen maalaisliitto oli kauhuissaan, vaihtoi nimensä Suomen Keskustaksi ja reivasi myös politiikkansa linjan keskustaan. Se onnistui. Puolue selvisi kuivin jaloin.      Suuren rakennusliikkeet jakoivat rakennusmarkkinat sopuisasti ja löivät kiireellä kasaan lähiöitä kansan hurrat...

1605. Rangaistukset tappiin

     Tapanilan raiskaustapaus on saanut ansaitusti kansan kiehumaan. Samoilla tulilla oikeusministeri Kaj Lindström on ottanut oikeusoppineilta Jukka Kemppiseltä ja Jyri Virolaiselta kunnolla pataansa.      Kautta vuosisatojen kansa ja lakeja valmisteleva ylin juristikunta ovat olleet jyrkästikin eri mieltä eri rikostyypeistä  annetuista tuomioista. Kuten mainitut oikeusoppineet toteavat, kyselyjen mukaan valta osa kansasta pitää tuomiota liian lievinä.      Lindströmin kaavailema kysely kansalta ja oppineilta rangaistusten ankaruuksista sisältää riskejä ja on ristiriitoja täynnä. Esimerkiksi, miten toimitaan, jos kansa vaati äidin törkeästä murhasta kuolemantuomiota tai törkeästä rattijuopumisesta 10 vuotta vankilaa. Tähän ei voida mennä, koska tällöin lähes kaikkien rikostyyppien ja niiden tuomioiden tulisi muuttaa vastaamaan kuolemantuomiota ja 10 vuoden rattituomiota.      Toisaalta kansalla ei ole mitä...

1604. Sairaalainvestointien uusrenenssanssi

     Obamacare astui voimaan liittovaltion korkeimman oikeuden päätöksellä 6-3. Se oli valtava voitto noin 10 miljoonalle köyhälle amerikkalaiselle. Republikaanit eivät voi sitä enää suhmuroida kumoon viemällä pois nyt saavutettu valtavan merkittävä etu vähäosaisilta.      Suomessa ongelmaa ratkaistaan päin vastaisesta näkökulmasta.      Talouselämälehden   nro 24:n mukaan OP-ryhmä, Terveystalo ja Mehiläinen rakentavat innokkaasti uusia sairaaloita. OP-ryhmä laskee hyötyvänsä, kun se voi vakuutusasiakkailleen tarjota nopean ja tehokaan hoidon. Myös asiakkaan työnantaja saattaa kuvitella hyötyvänsä nopeasta hoidosta. OP-ryhmän toisen sairaalaketjun johtaja Harri Ahon mukaan sairaalatoiminta paisuu kuin pullataikina muiden muassa olkapää- ja polvileikkausten takia. Se laajenee myös sydänsairauksiin ja urologiaan.      Myös kunnat ja kuntayhtymät haluavat olla eturintamassa ja etuajassa, kun sotessa ratkaistaan,...

1603. Eduskunnan kyselytunti tänään – yksi puheenvuoro yksi kysymys

     Avoin ja julkinen eduskunnan kyselytunti on arvokas osa toimivaa demokratiaamme. Se on suomalainen tapa tuoda poliittiset kysymykset suuren kansan tietoon. Sitä on turha verrata värikkääseen ja perinteisiin nojaavaan brittiläiseen parlamenttiväittelyihin.      Eduskunta kokoontuu remontin takia tilapäisesti Musiikkitalon tiloissa. Käytetty sali riittää nipin napin täyttämään tehtävänsä. On selvää, etteivät puhemiehet ole 20 päivässä oppineet hallitsemaan kaikkia tehtäviään ja salitekniikoita. Mutta koko ajan opitaan lisää.     Silmiin pistävää on ollut salissa valitseva tietty levottomuus: kesken käsittelyn puhutaan naapuriedustajalle, pidetään pienimuotoisia kolmen keskisiä palavereita pöydän kulmalla, kävellään puhuttelemaan kollegaa, kuljetaan käytävillä, hälistään, kysytään asian vierestä. Käyttäydytään kuin puolikuriton koululuokka.     Kurittomuus menee varmaankin ohi, kun puheenjohtajille ja uusille edustajill...

1602. Kymmenessä vuodessa haitallisesta säätelystä eroon

       Kun pääministeri totesi arvionitikeskuksen jo aloittaneen normien ja lupien uudistamisen tai lopettamisen vaikutusten selvittämisen, se kuulosti siinä kontekstissa luonnolliselta lupaukselta kaivaa hyvyys esille ilman välihuutoja. -Tärkeimmät normit perataan ensin, koska ne vievät aina eniten aikaa ja aiheuttavat vastustusta. -Koko kenttä saatetaan sujuvuuden tilaan, koska silloin alkaa tapahtua onnistumisia niiden palkitessa ja yllyttäessä toisiaan sekä viranomaisia yhteistyöhön.      Kaksi kymmentä neljä vuotta sitten 6.6.1991 oli alkanut edellinen yritys, jossa ensimmäiset yhteistoimintapisteet organisoivat palvelunsa toimimaan. Eri viranomaisten toimivaltakysymykset pyrittiin ratkaisemaan, lupia karsitiin ja yksi suuri ja välttämätön prosessi, ympäristölupamenettely toteutettiin. Aluksi se tuntui raskaalta ja hyödyttömältä. Apteekki- ja lääkäriluvat säilyivät.      Matka oli hidasta, mutta se oli kuitenkin alkanut. S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *