Ylen Jälkiviisaat olivat tänään raivoissaan yhden jäsenen vaatiessa lisätä Ukrainan pakotelistaan suomalaisen keksintö tehdä nauriista pontikkaa. Tämän salaisen keksinnön esitti naispolien jäsen, jonka nimeä tässä ei voida mainita Sysmän nimimiehen etsiessä naista vuoden jo ajan. Jäsen Erola oli valmis myymään kotitilastaan salaisen metsäpalsta, jossa pontikan keiton lisäksi voidaan valmentaa somalaisia poroja käyttäväksi kevyen kranaatinheittimen vetojuhtina Sevastopolia vastaan. Saarikivi varoitti käyttämästä vetojuhdista oikeaa nimeä, koska pohjoisen poromiehet eivät käytä lohestaan suomalaista nimeä, vaan puhuvat vain lapin särjestä. Paikalla oleva nainen kimpaantui tästä uhoten omistavansa koko Luirojoen ja sen kaikki kalat ja kaiken lisäksi kravut, jotka tunnetusti ovat Erolan herkkua. Tässä kohtaa Erolalta pääsi röhönauru aivan kuin sota-ajan Rymy Eetulta. Tästäkö Saarikivi kimpaantui vaatien istunnon pysyvän hiljaa sotasalaisuuksien paljastamisesta. Miksi kysyi nainen. Siksi että Rymy Eetu oli pelastanut Suomen talvisodassa ja osittain myös jatkosodan jatkosadassa Lapissa saksalaisia vastaan heitellen palopommeja sinne tänne enimmäkseen kuitenkin Iivana puolelle. Nainen kysyi viattomasti, onko Rymy Eetu Saarikiven sukulaisia, kun on vähän saman näköien Eetun kanssa. Yllättäen Saarikivi ei suuttunutkaan. - On suoraan alenevassa polvessa, vastasi saarikivi. Tähän Erola hyvin varomattomasti vastasi, ett se näkyy päältä päin jo sadan metrin päähän. Kenen päältä, kysyi Saarikivi jo pientä vimmaa sanoissaan? Erola jäi vähäksi aika mittailemaan mielessään Saarikiven pituutta ja hartioiden leveyttä antaen lopuksi asian jäädä sikseen.
Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...
Kommentit
Lähetä kommentti