4055. Aikataulussa ollaan, mutta ikä loppuu, sanoi valtion tietohallintopäällikkö

Nuo mahtavat ideat, jotka pirskahtelevat aluksi siellä täällä johtavien virkamiesten päissä ja toiveikkaimpien kehittäjien mielikuvissa, ovat ict-ihmisten ajatusten huumetta. Kun idea on tarpeeksi jyllännyt suunnitteluhuoneiden ja kabinettien läpi, joku maineestaan piittaamaton jukertaa siitä muistion. Lopulta kehittämiskiihkeys laajenee kollektiiviseksi totuuden vaateeksi.

Vuoden kuluttua on jo perustettu esiselvitysryhmä ja kuin siivillä täydellinen hanke on käynnissä takomassa meltoraudasta kultakimpaleita. Hanke on niin arvokas ja runsasta hyötyä yhteiskunnalle tuova, että ohjausryhmän pitää komentaa johtory hallitsemaan osahankkeita. Ulkopuolien konsultti on koko ajan selityksiä kaipaamatta pujotellut eri vaiheiden sokkeloissa. Lopulta voidaan laatia tarjouspyynnöt. Kun salaisesta tarjouspyynnöstä on käyty tarpeelliset salaiset keskustelut hankeen sisällä, kamreeri vielä tarkistaa paperit sen näköisenä, ettei hän tee mitään pelkästä huolimattomuudesta. Rajapinnat on määritelty, laiteriippumattomuus on taattu ja toimittajakandidaatit luotettavia, mutta budjetti hirvittää, hän mutisee itsekseen.

 Tarjouksien käsittely oli lastenpuuha, jopa hauskaa asiakastarpeiden selvittelyyn verrattuna. Muutamilla ohjausryhmän loppukäsittelyssä asiakasnäkökulman puuttumisesta joidenkin jäsenten veri nousi päähän aivan kuin yrityksellä, joka se laskee voittokassaansa. Muutoin valinnan jälkeisinä vuosina osaprojektit ja sotkut napsahtelivat paikoilleen. Koeaineistolla testattiin osajärjestelmiä ja viat korjattiin. Pikkuhiljaa vuoden päästä oltiin vaiheessa, jossa voitiin kokeilla järjestelmää eräässä yksikössä. Siinä tuli esiin vakavia tiedonsiirto-ongelmia kahden keskeisen osajärjestelmän kanssa. Toimittajan ryhtyessä sitä penkomaan se huomautti lopulta, ettei tätä tilannetta oltu mainittu lopullisessa sopimuksessa ja korjaaminen maksaisi jonkin verran. Selvisi myös, että hoitotoimenpiteiden kirjaaminen potilasjärjestelmään vaati lääkäriltä mahdottomuuksia. Muissa osajärjestelmissä alkoi ilmetä vastaavan laisia ongelmia.

Kamreerin kasvoihin alkoi ilmestyä syvien mollien sävyjä, kun markkinoille oli tullut heille sopiva valmisohjelma ja uutta teknologiaa. Eräät osaprojektien vetäjät alkoivat naamoillaan gangsterihymy vaatimaan uuden toimittajan ohjelman vaihtamista markkinauutuuteen. Osa koko hankkeesta uhkasi alkaa lähes alusta uudestaan. Ohjaus- ja johtoryhmä olivat alkuvuosien vireyden jälkeen soveltamaan etäisen strategisen johtamisen periaatetta, jossa operatiiviselle johdolle annetaan täysi rauha itsenäisiin päätöksiin, vaikka ilman varmuutta rahoituksen riittävyydestä. ”Kyllä se aina jotenkin järjestyy”.

Abotit eivät valmistu milloinkaan. Aikataulussa ollaan, mutta ikä loppuu, sanoi Abotin pääarkkitehti.