Ensiksi Eldankajärvi on tulossa ajankohtaiseksi, koska kansamme on saavuttanut elintason, joka lähti sata vuotta sitten lähes nollasta rutiköyhien mökkiperien lymyillessä jokaisen pitäjän sivukolkissa. Näiden asukkaiden toimeentulo silloin riippui osin kirkon ja osin hyväsydämisten talollisten ruoka-avusta satunnaista palvelusta vastaan kuten hellapuiden pilkkomisesta, navetan siivoamisesta. Osa mökkiperien naisista ja miehistä onnistuivat samaan pysyväisluotista työtä esimerkiksi pitäjän maataloissa apumiehinä, sahalaitokselta taapaalajina (lautatapulien pinojina), TVH:lta lapiomiehinä, propsien (8 jalkaa pitkä närerunko) lastaajina tavarajunan vaunuihin sekä metsätöihin. Mutta suuri osa alemmasta keksiluokasta eli jatkuvasti nälkärajalla.
Sotakorvausten
maksaminen Neuvostoliitolle muutti mökkiperämiesten ja -naisten asemaa ja elintasoa
merkittäväsi paremmaksi, koska työpaikkoja oli ja palkat kohtuullisia. Tätä ennen
työväestö oli alkanut järjestäytyä ja näin saanut sanavaltaa palkkoihin ja työoloihin.
Sotakorvaukset olivat paradoksaalista kyllä onnen potku myös Suomen
teollisuudelle ja taloudelle. Siitä alkoi myös keskiluokan vaurastumisen aika.
Sotakorvausten
tiukkojen vaatimisten ja aikataulujen takia maamme oli pakko modernisoida ja
kohottaa tuottavuutta. Näin saadut kokemukset ja kehitystulokset olivat helppo
siirtää sotakorvaukista vapaaseen normaali olojen teolliseen tuotantoon. Ihmisille
riitti töitä ja vaurastuminen jatkoi nousuaan. Neuvostoliiton ankarat
laatuvaatimukset edesauttoivat tuotteiden modifiointia länsimarkkinoille. Tämä
seurauksena kuin automaattisesti maamme teollinen tuotanto solahti osaksi läntistä
teollisuutta. Tämä voidaan katsoa olevan 1800-luvun lopulla alkaneen länsi orientaation
jatkumoa. Sanomatta on selvää, että sei toimi ensin heiveröisenä mutta alati
vahvistuvana pyrkimyksensä lännen etupiireihin pois idän pidikkeistä. Teollinen
tuotanto kyytipoikanaan digitalisaatio on nyt meidän Sampo, joka on yhtenä
tekijänä muovaamassa maatamme ja sen ihmisiä yhdeksi maailman onnellisimmaksi
kansaksi.
Toiseksi olemme liittyneet lännen etupiiriin. EFTA
sopimuksen syntyvaiheet ovat hyvä esimerkki, kuinka vaikeaa Suomen oli irrottautua
Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Suomen jäsenyys neuvottelut Euroopan
vapakauppasopimukseen liittymisestä kestivät vuosikymmeniä Neuvostoliiton
yrittäessä torpata jäsenyyden kaikin keinoin. Kekkonen panin sen alulle ja Koivisto
reivasi Suomen EFTA:n täysjäseniksi 1985. Taas oli yksi side kytketty Suomen
pitämiseksi lännen leirissä. Neuvostoliiton romahtaminen 1991 käynnisti maamme
prosessin EU:n jäseneksi, mikä toteutui 1995. Ukrainan sota mahdollisti maamme
Nato jäsenyyden.
Kommentit
Lähetä kommentti