Siirry pääsisältöön


2032. Lähihistoria ei tunne Aleppon kaltaista suurkaupungin valtaustilannetta


      Gallipolin taistelluissa 1915 vastakkain olivat ottomaanit ja länsiliittoutuma Britannian johdolla. Taistelu oli ensimmäisen maailmansodan raain. Kummallakin osapuolella kaatui puoli miljoonaa ihmistä. Se päättyi ratkaisemattomaan kummankin puolen uupuessa henkihieveriin. Varsinainen kaupunkisota se ei olut vaan kamppailu alueesta. Leningradin piiritys alkoi syksyllä 1941 ja päättyi 1944 noin 700000 kaupunkilaisen näivettymiseen hengiltä. Stalingradin piirityksessä kaatui 200000 saksalaista ja sama suuruusluokka venäläisiä. Toisessa Tsetsenian sodassa vuonna 2000 Venäjä valtasi kovokouraisesti 40000 asukkaan Grozneyn, joka puolustautui loppuun saakka.
     Aleppossa kyse on puhtaasta Venäjän omalaatuisesta valtapoliittisesta voimannäytöksestä vieraalla maaperällä. Venäjä haluaa osoittaa muulle maailmalle, että tällainen maa me olemme ja tällainen arvopohja meillä, kun palautamme maailman takaisin kaksinapaiseksi valtajärjestelmäksi. Minkä länsi meiltä vei 1990-lvulla, näin me otamme asemamme takaisin. Siviilien kärsiminen kuuluu strategiaamme. Meidät huomataan (Yle aamu-tv, Hannu Himanen).
     Poiketen edellisistä Mosulin (Kahden Kevään kaupunki) taistelussa kyse on ennen kaikkea siviilien pelastamisesta samalla, kun ISIS:lle toivotaan annettavan ratkaiseva kuolinisku. ISIS on saanut rakentaa kaksi vuotta kalifaattiaan, jota voidaan hyvin verrata rampautuneeseen paikalliseen SS-pataljoonaan huoltoverkkoineen ja panttivankeineen.
     Miljoonapäinen panttivankijoukko, asukkaat muodostavat etnisyydeltään, uskonnoltaan ja kieleltään monikulttuurisen väestöjoukon. Sille on luvattu kaupungista pois päästyään turvaa ja tukea.
     Nyt kaupunkia valloitetaan takaisin monikansallisin joukoin, joissa osin on mm uskonnosta johtuvia jännitteitä. Tämä takaisin valtaaminen on vaikeampaa kuin muutoinkin hankala kaupunkisota, koska kyse on siviilien pelastamisesta julman tavalla tai toisella organisoidun vihollisen käsistä. Kukan ei varmuudella tiedä.
     Tässä tilanteessa olisi hyvä, jos valtaajat pystyisivät mobilisoimaan jonkinlaisen itseohjautuvan suojakaistan ”teräsputken”, jonka suojassa siviilit voitaisiin kaaosta turvallisemmin evakuoida kaupunkista suojaan. Todennäköisesti tähän on varauduttukin ja toivottavasti valtaaminen onnistuu vähin ihmistappioin.
  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *