Siirry pääsisältöön

Tekstit



3373. Miksi nyky popmusiikki ei iske tajuun

On joskus tullut mieleen, mitä ajattelevat nuoremmat ihmiset henkilöstä, joka  kärjistäen ilmiasuna  ei nauti nykyajan nuorison popmusiikkista. Minkään näiden pop biisien kuunteleminen ei herätä kuin reaktion panna soitin pienemmälle tai kokonaan kiinni. Tämä torjunta  sitä suuremmalla syyllä, koska kuuntelutilastojen mukaan eräitä kappaleita on myyty satoa tuhansia kappaleita ja ilmeisesti ne pyörivät päivästä toiseen soitto medioissa. Siis suuri osa ainakin nuorisostoa pitää näistä biiseistä ja ilmeisesti myös vanhempi ikäluokka. Tässä kohtaa on mainittava, että pidän ”sota-ajan” biiseistä kuten Kukkia Andeilta, Kohtalokas Samba ja Äänisen aallot. Muutamat ooppera kappale myös miellyttää (Toreador Song). Tähän joku voi sanoa ”Ok, ukko kärisee omissa maailmoissaan." Yksi syy torjumiseen on yletön räminä, huutaminen ja estradilla riehuminen. Toinen syy lienee melodioiden puute. Sanoituksista ei saa myös useinkaan selvää tai ne ovat huonoja. Juha Vainon kaltaisia kielenkäy...

3372. Vapaavuori ja Kononen toistensa kimpussa olympiamenestyksestä

Saahan se mennä tunteisiin, muttei järkeä sen pitäisi viedä. Tämä viisaus tuli mieleen katsellessa  Ylen aamu TV:tä  Siinä Jan Vapavuori ja Valentin Kononen ottivat mittaa olympia menestyksestä (menestymättömyydestä). Hieman ihmetytti Vapaavuoren aggressiivinen asento ja asenne, joka lähti jo hänen fyysisestä habituksestaan. Jo istuma-asennosta selkä irti selkänojasta valmiina syömään kaiken uhkaavan kertoi mitä tuleman pitää. Tämä sopii huonosti tulevan olympiakomitean johtajan ihmislähtöiseen mutta tavoitteelliseen johtamisrooliin. Sen sijaan Kononen oli rauhallinen. Jo ulkoista olemuksensa huokui levollinen mies. On vaikeaa mennä Vapaavuoren pään sisään, mutta painaako miehen mieltä mitalien puute, vai steppaako mies itseään uudelleen valinnan puolesta. Kumpikin peräänkuulutti ilon kautta menemisen puolesta. Vapaavuoren esiintyminen ei tuonut tälle katetta. Pikemminkin tuli mieleen tiukan ilmapiirin metodi. Konosen vaatiessa tuolien vaihtamista komiteassa Vapaavuori sivuttu...

3371. Keihäs Helanderilta huonoa käytöstä

Suomen keihäsmiehet ovat aina osittaneet solidaarisuutta ja yhteishenkeä kilpailuissa ja niiden ulkopuolella. Nyt Pariisissa nähtiin ikävää käytöstä Keräsen heittäessä oman ennätyksensä yli 85 metriä ja samalla selviytymällä karsinasta itse kilpailuun. Helanderin ilmeet eivät tästä värähtänytkään eikä takapuoli noussut penkiltä Keräsen ennätys heiton jälkeen, vaan mies istui mutrussa suin. Tämä on noloa käyttäytymistä joukkuekaverilta etenkin, kun tässä tilanteessa yleensä kaveri onnittelee pitkän kaaren heittänyttä joukkuekaveria.

3370. Hän tuki esimiestään nenäänsä pidelle

Muutamat kirjat ovat jättäneet ajatusmaailmaani lähtömättämiä mielleyhtymiä, jotka puhahtelevat esiin sattumanvaraisesti tai sopivan ulkopuolisen tapahtuman virikkeestä minä maailmassani. Se alkoi siitä, kun Kalle renki luki minulle Dofoen Robison Cruseota. Mielikuvitukseni ei tahtonut pysyä talvituuleen riivaamassa tuvassa Kallen tupakan käheyttämän äänen selostaessa minulle saaren monivaiheisia tapahtumia. Mieleni kyti palavasti päästä käsiksi siihen, miten yksinäinen kaveri selviää yksin autiolla saarella. Mika Valtarin Sinuhe egyptiläinen oli nuorelle pojalle jymy kokemus. Se muodostui jo muutaman kymmen sivun jälkeen Valtarin sanoin katkeran suloiseksi seikkailu-, sota ja historia retkeksi, jota paikka paikoin väritti Valtarin termein iloitseminen naisen kanssa. Se piti lukea käsiin saatuani heti kannesta kanteen. Venäläiset klassikot kiitävät tänä päivänäkin armottomina tarinoina ja juonen maisemien muutoksina pitkin aroa majataloista ja sodista toiseen. Tolstoin Sota ja rauha ki...

3369. Sota-ajan kielletyt leikit

Tämän päivän HS:n haastattelema professori Joathan Yorkin kertoi osuvasti lasten kännyköiden käytön haittapuolista. Hän vertaa kiihtyvästi lisääntyvää kännyköiden käyttöä savuun, joka on pikkuhiljaa myrkyttämässä lasten kasvuympäristöä. Professoria vapaasti tulkiten lapset eivät enää leiki eivätkä melskaa naapuri lasten kanssa, vaan käpertyvät omiin kännykkä kupliinsa, jolloin heidän kokemusmaailmansa kieroutuu vieraaksi todellisuudelta. Kerron esimerkin sota-ajan leikistä, jossa todellisuus oli leikin keskeinen elementti. Heti sotien jälkeen koko talon ja lähitalon 10-15 vuoden ikäiset pojat ja miksei tytötkin saattoivat kokoontua talon pihamaalle ja muodostaa siellä kaksi yhtä suurta joukkuetta. Tarkoituksena oli kummallakin joukkueella mennä piiloon niin, ettei toinen joukkue nähnyt toisen jäseniä. Piilopaikkoina olivat navetat, tallit ja niiden yliset, heinäsuovat, riihet, pensat, saunan takaiset, jne. Joka näki toisen joukkueen jäsenen, sanoi ”pum, pum, olet kuollut”.   Näin...

3368. Suomeen perustuslakituomioistuin

Runsaasti kokemusta omaava ja monissa juridisten ongelmien ratkaisujen sopassa marinoitu juristi Kaarlo Tuori on liputtanut HS:ssä perustuslakituomioistuimen perustamisen puolesta. Ilmeisesti hänen kantaansa yhtenä tekijänä on vaikuttanut nykyisen perustuslakivaliokunnan sähläily ns. käännytyslaissa. Ollessani oikeusministeriössä perustuslakivalionkunnan olemassaoloa perusteltiin sen hallintoteknisen tehokkuuden  ansioilla. Onhan perustuslakivaliokunta osa eduskuntaa ja aina valmis kuin koulupoika ripeästi toimimaan perustuslaillisissa ongelmatilanteissa.   Tähän voidaan todeta, ettei tehokas hallintoekonomia saa ajaa ohi pätevän perustuslain tulkinnan. Kuten Tuori osoittaa nyt perustuslakivaliokunnan työhön on vaivihkaa hiipinyt kasvava poliittinen juonne, joka etenkin nyt kokoomuksen haallisessa itselleen kaikkien merkittävien valiokukuntien puheenjohtajuudet, on noussut räikeästi esille valiokuntatyössä. Nyt tämä koske etenkin perustuslakivaliokunnan työtä. Pikkupaholaine...

3367. Mitä leveämpi perä, sitä suurempi polarisaatio

Kun kaksi asiantuntijaa Ylen aamu teevessa toivat näkemyksiään esille nuorten erittymisestä ja mielipiteiden polarisaatiosta tämän päivän ongelmana, mieleen tuli kysymys, onko mitään uutta auringon alla. Vapaussodan aikana oli valittava puolensa ja väriä piti tunnustaa. Talvi- ja jatkosodat olivat niin pakottavia ja traumatisoivia, että värin tunnustaminen ei tullut ensimmäisenä mieleen. Nyt nuorten polarisaatio oireilee heidän päätyvän enemmän tai vähemmän huono-osaisuutta indikoiviin leiriin. Tämä kehitys alkoi heti sodan päätyttyä. Ne, jotka selviytyvät ilma fyysistä vammaa, saisivat 80 prosentissa tapauksissa henkisiä vammoja. Näiden vammautuneiden oireiden ikävät käyttäytymisvaikutukset vaikuttuvat suoraan perhekunnassa eläviin lapsiin. Osa heistä pysyvät karistamaan iän karttuessa osan henkisestä taakastaan hartioiltaan, mutta osassa sodan pitkän puukot seurasivat jopa sukupolven ajan perhekuntaa. Tässä katsonnassa nykynuorten kokema polarisaatio jonkin influensserin tai mielipid...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *