Hallituksen viimepäivien tärkeiden hakkeiden käsittely mediassa paljastaa kolme kovaa luuta: Vanhasen, Saarikon ja Marinin Vanhasen ”suostuminen” valtiovarainministeriksi melkein musertaa opposition kritiikin elvytyspakettiin ja tulevaan budjettiin. Vanhasen valtava kokemus vaimentaa kritiikin, vaikka sanoittaminen joskus hiukan horjuu. Tähän jos mihinkään sopii: kokemus on valttia. Tämä näkyy mm. siinä, kun hän vastaa eduskunnassa, hän ei ryntää suorää päätä puhmaan, vaan ajattelee puhumisensa siällön ennen sanomistaan. Saarikko on politiikan nuori nero. Hän puhumisellaan pyörittää vaikka pallon kuutioksi ja kuution palloksi kadottamatta sanomisensa selkeyttä, ei palloa eikä kuutiota. Se ei ole opeteltu malli, vaan on suuri kiusaus ajatella hänen saanen sen synnyin lahjana. Marinin johdonmukainen selkeys asioiden vaikeutuessa ja ongelmien monimutkaistuessa ei ole kadonnut mihinkään. Vähän liioitellen sanottuna: asian esittäminen on kuin yhtä suurta laskutoimitusta, joka päättyy tuloks...

Tänään on Keskustan puheenjohtajan vaalipäivä. Tunnetusti Keskustan entinen puheenjohtaja Juha Sipilä johti tai  ainakin yritti johtaa Keskustaa tulosjohtamisen periaatteiden mukaan. Tulos, tai ulos. Hän joutui ulos tai  pohjoispohjanmaan murteella sanottuna kartanolle. Tämä johtamisaate ei kuitenkaan ole kokonaan   puolueelta unohtunut, sillä eilen somerolainen Mauri Ikonen puheenvuorossaan vaati, että puoluetta pitäisi ryhtyä  johtamaan tulosjohtamisella, jossa asetettaisiin tavoitteet ja niistä raporaisiin niistä vastaaville elimille ja henkilöille. Moni kaipasi myös Helsinkistrategian luomista, jolla pääkaupunkiseudun aluetta kokonaisuudessaan kehitettäisiin ja alueen mahdollisuuksia toimia yhtenä kansainvälisyyden ja sen kasvun moottorina. Tällöin Keskustan kannatus myös tällä alueella kasvaisi Myös rahapelikoneiden poistamista kaupoista vaadittii useassa puheenvuorossa. Jäädään kuulolle, miten aloitteissa käy.

Metsä Groupin   pääjohtaja Illka Hämälä ja Sanna Marin ovat keskustelleet alan haasteista ja valtion roolista niissä. Hämälä kertoi Ylellä Marinin ymmärtävän metsäteollisuuden ongelmakohtia ja olleen yhtä mieltä hänen kanssaan niistä ja että hallitus yhteistyössä pyrkii etsimään keinoja parantaa alan kilpailukykyä. Pari päivää sitten Orpo julisti IS:ssa, ettei Marin ymmärrä mitään metsäteollisuuden ongelmista. On vaikeaa ajatella Orpon olevan Hämälää paremmin periä alan ongelmista. Se voi tietenkin olla mahdollista, jos Orpon käyttämät konsultit ovat tulleet siihen tulokseen.

A-studiossa keskusteltiin pääjohtajien matkustamisesta ja ulkomaille kohdistuvien matkojen matkakuluista. Pääjohtajat joutuvat matkustamaan virastonsa toimialan kansainvälisiin kokouksiin ja konferensseihin. Jos niitä on paljon, matkojakin on paljon. On myös kansainvälisiä tilaisuuksia, joissa käsitellään hallinnon kehittämistä, sen yleisiä uusia virtauksia ja strategiota. Näihin on myös pääjohtajien aiheellista osallistua. Sen sijaan matkamääräysten ja laskujen hyväksymistä käsittelevä istunnon osuus herätti ihmetystä. Esimerkkinä käytettiin Valtiontalouden tarkastusvirastoa, jossa viraston taloushallinon korkea virkamies/virkanainen hyväksyy pääjohtajan matkamääräykset ja matkalaskut. Juontaja ihmeteli menettelyä, jossa alainen hyväksyy esimiehen matkat ja niistä johtuvat maksut. VM:n alivaltiosihteeri Nerg puolusti menettelyä sillä, että alainen tekee tämän virkavastuulla. On helppo kuvitella, mitä tapahtuu virkamiehen kieltäytyessä allekirjoittaamasta pääjohtajan matkamääräystä. On...

Elisessä A-studiossa Keskustan puheenjohtaja ehdokkaat ottivat reilusti ja nätisti mittaa toisistaan. Kuten juontaja totesi, linjaeroja ei juuri löytynyt, mutta sanoittamisessa ja esiintymisessä oli selvät erot. Kumpikin kertoi tottuneesti Suomen edusta ja siinä työpaikkojen ja työllisyyden tärkeyden sekä valtion velan aisoissa pitämisestä. Löytyi kuitenkin selvä ero. Kulmuni toisteli johdonmukaisesti yleistä tarinaa maan talouden kuntoon saattamisesta ja sitä kautta koko Suomen ja etenkin syrjäseutujen olojen parantamista. Olemuksesta välittyi, että hän oli jossain määrin etukäteen opetellut agendansa. Se ei tietenkään ole mikään pahe. Saarikko kertoi samat tiedot, mutta hän puhuessaan ajatusprosessillaan työsti koko ajan sanoittamistaan. Niinpä hänen viestinsä ei vaikuttanutkaan ulkoa opitulta, vaan juuri siihen tilanteen formuloidulta viestinnältä

Kehysriihi kehittyi tarpeesta luopua valtion massiivisesta viiden vuoden tähtäyksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta (KTS). Jokaisen valtion viraston, laitoksen ja ministeriön piti sellainen laatia joka vuosi. Hyvää pitkäjänteisyyden asiaa ajavat suunnitelmat tukahtuivat lopuksi niiden turhauttavuuteen ja koettuun tarpeettomuuteen. Ajatus oli hyvä olla tukemassa vuotuisen budjetin laadintaa yli budjettijakson näköpiirin. Budjetointiuudistuksen osana budjettiriihi ja KTS-prosessi yhdistetiin, mikä oli hyvä ratkaisu. On ymmärrettävää, että jokainen virasto ja ministeriö kerää paukkuja kehysriiheen omien resurssien määrän kasvattamiseksi. Tämä on oikeastaan niiden velvollisuus ja hyvän virkamiesmoraalin mukaista. On mielenkiintoista, kuin eräät laitokset joka vuosi vuodesta toiseen julkaisevat kehysriihen kynnyksellä selvityksiä siitä, milloin mihinkin kohtaan ja milloin milläkin perusteella tarvitaan lisäresursseja. Poliisiorganisaation toimi tässä asiassa esimerkillisesti. 

Johtamiskoulutusta Suomessa saa kauppakorkeakouluista ja yliopistoista sekä ammattikorkeakouluista. Eräillä valtiolla on oma virkamiesjohtamiskoulunsa kuten Ranskalla ENA. Suomen kunnilla ja valtiolla on vuosikymmeniä ollut omat johtamisen koulutuksen yksikkönsä. Myös suurilla yrityksillä on omansa. Koulutustarjontaa siis on. Miksi kuitenkin usein laadukkaassa johtamisessa parasta on kokemus? Viimepäivinä on paljon ollut esillä faktoihin perustuva johtaminen. Nyt siis voisi ymmärtää, että hyvän johtamiskoulutuksen saanut pystyy johtamaan hyvin, kun hänellä on validit ja riittävät faktat hallinnassaan. Näin varmaan monessa tapauksessa onkin. Mutta mitä korkeammalla tasolla ja monimutkaisemmassa toimintaympäristössä johtaja työskentelee, sitä suuremmalla syyllä faktojen on saatava merkitys johtajan mielen ja pään sisällä. Vasta silloin kun faktat saavat merkityksen ja johtaja pystyy muodostamaan näkemyksen, miten toimitaan, hän on vahvoilla. Näkemyksen muodostamisessa tarvitaan laaja...