Siirry pääsisältöön

Tekstit



2392 Presidentti Niinistön ja pääministeri Marinin välinen toimivaltajako

     Mikä jaossa on selvää, siihen ei kannatta puuttua. Se on uutta, että Niinistö pyrkii kohteliaasti hallituksen avuksi koronaepidemian hoidossa.      Pragmaatikon näkökulmasta, jos presidentillä olisi valtaa globaalitekijöistä alkunsa saaneisiin sisäisiin ongelmiin, hänellä pitäisi olla päätösvaltaa hallituksen vallassa oleviin näiden ongelmien ratkaisemiseen tarkoitettuihin resursseihin tai hänellä pitäisi olla hallussaan omat resurssinsa näihin taikka hän voisi suoraan määrätä hallitgusta toimimaan ongelman ratkaisemiseksi. Kun mitkään näistä vaihtoehdoista eivät tule kysymykseen, hänelle jää vain  arvojohtamisen keinot Tilanne on tietenkin eri, jos laissa toisin määrätään.

2392 Ministeri on toimeton pelkästä tottumuksesta

     Päivän HS:n mukaan Mariin twiittasi sunnuntaina: ”Kriisiaika ei ole se hetki, jolloin kyseenalaistetaan toimivaltaisten viranomaisten osaaminen ja kyky, tai uudistetaan johtamisen rakennetta ( https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006457439.html ). Tätä ennen presidentti oli ollut yhteydessä Mariniin ehdottaen koronan kriisin johtoryhmän perustamista. Kirjoitin aiheesta blogin 24.3.2020 ( http://huttunenpekka.blogspot.com/2020/03/2396-nyt-tarvitaan-koronan.html ) no 2396.      Uuden johtoelimen perustamineen kriisin ollessa täydessä käynnissä on suhtauduttava analyyttisesti, mutta nyt nopeasti. Hallitus nojautuu koronajohtamisessaan olemassa olevaan ministeriöjärjestelmään, mikä on vallan käytön normien mukaista ja kompetentti tapa hallitukselta toimia nyt. Vaikka itsekin pohdiskelin myöntöteiseen sävyyn sellaisen ryhmän perustamista hallituksen alaisuuteen, joka toisi hallituksen tietoon kaikki sellaiset julkisorganisaatiot ja yritykset ja niiden kombi...

2390. Luulette tätä keskusteluksi

     Yllä todettu on vain yleispätevästä ilmaus eräissä maissa jylläävästä koronastrategiasta: Jos saavutamme nämä tulostavoitteet, niin tappioita saa tulla. Trumpin kielellä New Yorkia ei suljeta ja pääsiäisen jälkeen bisnes rullaa normaalina. Jostain syytä naapurimme Ruotsi on lähtenyt ruhtinas Trumpin linjalle. Päivän HS:n mielipidekirjoitus kehittelee uutta sovellusta uhrilinjasta.      Valtion yksi tehtävä on suojella ihmistä. Toki myös yritystoiminnalle on pyrittävä takaamaan kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Koronassa nämä arvot väistämättä joutuvat osin törmäyskurssille. Suomi on arvottanut ihmiset tärkeämmäksi kuin väliaikaisen taloudellisen taantuman. Maamme olisi voinut päättää toisinkin asettamalla taloudellisen vakauden muutaman sadan virukseen kuolleen edelle. Toiveikkuutta on myös nopeaan rajojen avaamiseen ja maamme toipumiseen ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006456317.html ). Tällaista positiiviuuttaa tarvitaan, kunhan sille löyt...

2389. Aikataulussa ollaan, mutta ikä loppuu, sanoi valtion tietohallintopäällikkö

     Nuo mahtavat ideat, jotka pirskahtelevat aluksi siellä täällä johtavien virkamiesten päissä ja toiveikkaimpien kehittäjien mielikuvissa, ovat ict-ihmisten ajatusten huumetta. Kun idea on tarpeeksi jyllääntynyt suunnitteluhuoneiden ja kabinettien läpi, joku maineestaan piittaamaton jukertaa siitä muistion. Lopulta kehittämiskiihkeys laajenee kollektiiviseksi totuuden vaateeksi.      Vuoden kuluttua on jo perustettu esiselvitysryhmä ja kuin siivillä täydellinen hanke on käynnissä takomassa meltoraudasta kultakimpaleita. Hanke on niin arvokas ja runsasta hyötyä yhteiskunnalle tuova, että ohjausryhmän pitää komentaa johtoryhmä, joka hallitsee osahankkeita. Ulkopuolien konsultti on koko ajan selityksiä kaipaamatta pujotellut eri vaiheiden sokkeloissa. Lopulta voidaan laatia tarjouspyynnöt. Kun salaisesta tarjouspyynnöstä on käyty tarpeelliset salaiset keskustelut hankeen sisällä, kamreeri vielä tarkistaa paperit sen näköisenä, ettei hän tee mitään pe...

2398. Me suhtaudumme koronakaranteeniin kuin laukkakilpailuihin

     Koska korona on levinnyt ja kasvussa Uudellamaalla ja muuhun maahan virus ei ole juuri levinnyt, on järkevää heti Uudenmaata koskeviin toimenpiteisiin. Ennen kaikkea koronan tartuntojen huippu on saatava mahdollisimman matalaksi lyhyeksi tasaiseksi jaksoksi, jonka jälkeen tatutnojen määrän käyrä laskee kumpuilleen nollaan Tämä on mahdollista viruksen laannuttua Uudenmaalla vapautaa Uuudenmaan hoitokapasiteettta  muun Suomen käyttöön. Tähän hallitus pyrkiikin 19.4.2020 ulottuvalla Uudenmaan eristämisellä.      Oletetaan Uudenmaan huipun osuvan välille 10.4 - 19.4.2020 ja epidemian käytännössä olevan Uudellamaalla ohi 15.5.2020 eli tehohoitoa vaativa aika sijoittuisi 10.4.-15.5.2020 (35 vrk.) Oletetaan vielä, että tehohoitoa tarvitaan tänä aikana etelässä 1800 potilaalle.     Jos Uudellamaalla on M tehohoitopaikkaa ja yksi hoidettu potilas tarvitsee parantuakseen 20 vrk, niin 35 vrk:ssa pitää tehohoitaa 1800 potilasta, eli saadaan yhtälö M...

2397. Oletteko herra Orwell, kysyi Viirus Corona

     Kuten näyttää, lähikontaktien määrällä on suuri merkitys tartunnan saannissa. Omaa pihareviiriä suuremmalla alueella väestötiheys ja väestön päivittäisen liikkumisen volyymi vaikuttavat tilastollisesti merkittävästi lähikontaktien määrään. Siis pinta-alan suuruus ja sen väestötiheys on tartuntojen määrässä ratkaisevaa. Eli jos pintaa on vähän, suurikaan väestön tiheys ei ole riski.     Uudenmaan pinta-ala on kuitenkin n. 10000 km2 väestötiheys on 170 asukasta/km2. Muun maan vastaavat luvut ovat n.360000 ja 10.  Uudenmaan saarrolle onkin hyvät tilastomatematemaattiset  perusteet, koska  nyt tartuntoja Uudellamaalla n.70 prosenttia koko maan tartunnoista.  On järkevää asettaa Uudenmaa jonkin asteiseen eristämiseen.

2396.Orpo oli sisäministerinä 2015, haukkui nyt kriisilakeja Säätytalon portailla

      Julkishallinto on puolen miljoonan osaavan ja asiantuntevan henkilön konserni, joka eräät osat pitää valjastaa erilaisin yhteistyökonseptein taisteluun koronaa vastaan. Konserniin kuuluu mm. Suomen osuus EU.sta, valtio, kuntajärjestelmä, Kela, Suomen pankki, Elyt, Avit, maakuntahallinnot, muut julkishallinnon alueyksiköt ja valtionapuyhdistykset sekä RAY. Ongelmana mutta myös suurena mahdollisuutena, on tunnistaa, mitkä konsernin osat ja millaisin yhteistyömallein näin saatu verkkokonserni saadaan paraiten organisoiduksi koronan nujertamiseksi.      Yhteiskunnan normaalitilassa julkisen vallan konsernin ohjaaminen tapahtuu kunkin konserniin kuuluvan yksikön oman lainsäädännön varassa, jolloin konsernin operatiivisesta johtamisesta vastaava elin puuttuu.      Toivottavasti hallituksella on nyt elin, joka perkaa julkisen konsernin läpi ja löytää sieltä parhaat elementit ja niiden yhdistelmät koronan torjuntaan. Tämä jo senkin takia, että...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *