Siirry pääsisältöön

Tekstit



2135. Suomi ajautuu sisäpoliittisesti ja taloudellisesti vaaralliseen tilanteeseen

     Sote uudistuksesta tulee päivä päivältä enemmän esille sen heikkouksia osoittavia seikkoja. Viimeksi asiaintuntijoiden lausunnot kahden miljardin säästön kääntymisestä kahden miljardin euron vuosittaisiksi menoiksi on paha isku soten suunnitelluille säästöille.      Päivän HS:ssä asiaan tarttui professori Jussi Huttunen ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html ), joka totesi   kustannusten nousun syyksi mm. maksullisen perushoidon ja erikoishoidon lisääntymisen nykytilanteeseen verrattuna. Menolisäys saattaa nousta neljä miljardia euroa suunnitellusta. Kaiken tämä päälle tulevat peruslakivaliokunnan mahdollisesti esittämät uudet kannanotot. Kaikesta huolimatta Kokoomus ei anne periksi valinnan vapaudessa, ei ainakaan ennen, kuin se vuosia kestäneen epämääräisen välitilan aikana ehtii hankkia markkinaosuuksia yksityisille terveysalan yrityksille, mikä näyttää onnistuvan.      Toinen merkittävä yhä enemmän julkisuutta...

2134. Yliopistoväki puntarissa II

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

2133. Perintöriidat puntarissa

     Lännen propaganda toisen maailman sodan aikana oli suunnattu myös mustamaalaamaan vihollismaan kansanluonnetta. Voittajamaat kohdistivat tämän erityisesti japanilaisiin kuvaten heitä mitä alentavilla eläinvertailuilla. Yhdysvallat oli jopa niin epäluuloinen, että internoi eri puolelle maata kuusi miljoonaa japanilaissyntyperäistä kansalaistaan.   Saksalaiset pääsivät vähemmällä propagandan kohdistuessa pääasiassa Hitleriin, koska tämä oli pääsyllinen sotaan.      Tunnettu tosiasia on, että sodan päätyttyä suurin osa natsirikollisista jatkoi elämäänsä samanlaisessa kaaosmaisissa ja puutteellisissa olosuhteissa kuin muutkin kansalaiset. Avautuneet ja löydetyt dokumentit paljastavat sotaan osallistumattomien ihmiset pahaeteisten ennakkoluulojen olleen melko vähäisiä ympäri maata, vaikka sodasta palaavia natseja oli miljoonia.      Toisen luokan muodostivat hyvän koulutuksen saaneet natsit, jotka todistettavasti olivat toimineet ammat...

2132. Johtaminen ammattina ei ole itsestään selvyys

     Useimmiten johtaminen ammattina käytännössä merkitsee johtajan titteliä eikä johtamista työnä. Miksi se näin tulkitaan, johtuu johtamistyön monitasoisuudesta ja johtamiselta vaadittavien eri piirteiden erilaista painottumista eri tyyppisissä johtamistehtävissä. Tästä on seurannut johtamisoppien kirjon runsaus ja kirjojen moninaisuus.      Johtamiskirjoja ja oppaita onkin niin runsaasti, että joka sanoo lukeneensa ne kaikki, joko muistaa väärin tai puhuu totuuden vierestä. Alan yliopistoilla ja korkeakouluilla on tietenkin intressinsä ohjelmissaan tuoda esille omat näkemyksensä uusimmista johtamiskulttuureista ja –teorioista.. Tämä kuluu kehityksen yleiseen evoluutioon.      Suurena ongelmana vain on, että tehokkaalle johtamiselle ei ole onnistuttu kehittämään mitään vaikuttavaa suurta oivallusta (padigma) tai yhteisiä periaatteita, joita noudattamalle johtajaksi opiskelija tai johtaja saavuttaisi hyvän tai jopa laadukkaan johtamistason...

2131. Mistä ideat tulevat

Mistä ideat tulevat?Tämä on filosofisesti suuri kysymys. Ei voi olla muuta vastausta kuin, että ihmisen päästä. Tämä antaa ihmiselle aivan käsittämättömän suuren ylivoiman verrattuna mihin tahansa elävään olioon. Osoituksena tästä voidaan esittää ylimalkaisesti avaruuden äärellisen leikkauksen ominaisuus: avaruuden jokainen alkio voidaan esittää yksiselitteisesti äärellisen määrän joukkojen yhteisenä alkiona. Tosin tällaisen avaruuden pitää olla kompakti, mitä meidän tuntema avaruus ei ole. Kompatki avaruus on puolestaan sellainen avaruus, jonka jokaisessa äärettömän pienessä ympäristössä on äärettömän monta tämän avaruuden pistettä avaruus.

2130. Matematiikan mysteerio on jumalallista

     Yle Areena esitettiin 8.11.17 ajattelua ravisteleva ohjelma matematiikasta ”Suuri matematiikkamysteerio ( https://areena.yle.fi/1-3551595 ). On aina ollut melko yleisessä tiedossa, että   matematiikka on yksi suurista maailman yhteisistä kielistä. Mutta ei tämä tee siitä mitään erikoista, pyrkiihän esperanto aikoinaan olemaan suuri yhteinen kieli, turhaan.      Hääriessäni Helsingin yliopistossa matematiikan kimpussa 1960-luvulla ohjelmassa esitettyä näkökulmia häivähteli pöytäkeskusteluissamme. Ne tyrehtyvät kuitenkin milloin mihinkin, itse matematiikan oppimiseen, kurssipaineisiin, kurssiharjoituksiin, muiden aineiden aiheuttamiin lukuponnisteluin ja opiskelijaelämän rientoihin.      J älkeenpäin luokka- ja yksityisopettajana sekä tietokirjailijana olen silloin tällöin palannut matematiikan filosofian pohdiskeluin ja perehtynyt sitä käsitteleviin kirjoihin. Kerran lukion eka luokkalaiset ja heidän vanhemmatkin yllättäen kiinnost...

2129. Tietojenkäsittelyasiat eripuraisten koulukuntien vietävinä

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.      Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaise...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *