Siirry pääsisältöön

Tekstit



1629. Tullin organisaatio ja luottamusmiesjärjestelmä

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja Laine käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.        Laivalla tullijohtajien seminaarisalin hämäryydessä takimmaiset kuulijat näkyivät mustina hahmoina vaihtaessani piirtoheittimen kalvoja. Olin luokitellut vastaukset sopiviin ryhmiin, jolloin uskoin pystyväni pitämään esityksessäni yllä jonkinlaista juonta. Yhteenvetona totesin piirien odottavan Tullihallitukselta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmi...

1628. Suomalaisuus

      Näin totesi sosiologi Anna Rastas tänään Ylen aamun televisiossa ja jatkoi, että suomalaisuutta on vain kieli. Keskustellussa mukana ollut yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä valisti lisää, että suomalasiuus muuttuu jatkuvasti ja niinpä pitäisikin puhua moni kulttuurillisuuden sijaan monimuotoisesta suomalasiuudesta.      Heidän mukaansa poliitikot sekä flirttailevat rasismilla että käyttävät sitä opportunistisena voimana ajaessaan omia etujaan.      Rasismi on perimältään pelkoa itseään kohtaan, joka ei uskalla kohdata erilaisuutta vähäänkin oudossa tai yllättävässä tilanteessa. Tällöin rasistille ei jää käteen muuta kuin herjaukset ja loukkaukset.      Perussuomalaisten jyrkän maahanmuuttovastaisen siiven toiminta on tuomittavaa. Jos se jäisi vain tavaksi erottua eliitistä, se ei olisi niin varallista, mutta joka tapauksessa vastemielistä.      Maahanmuuton lisääntyminen nouda...

1627. Esimies-alainen keskustelut ovat arkkukamaa

     Ylen aamu tv:n 27.7. mukaan esimies-alainen keskustelut näyttävät tulleensa tiensä päähän. Accenturen toimitusjohtaja Frank Korsström piti niitä nykymuodossaan liiaksi menneeseen toimintaan painottuneina ja kerran pari vuodessa toteutettuina ohjausvaikutukseltaan riittämättömänä. Hän kaipasi enemmän nopeutta, ajankohtaisiuutta ja ohjaustehoja.      Korsströmin muukaan keskustelut voidaan korvata projektityön ohella taphtuvana jatkuvana keskusteluna. Tällöin voidaan suunnitella myös työuria, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen priorisointeja, jne.      Ohjelmassa mukana olleet asiantuntijat Eleviina Saari ja Merja Fischer lähinnä myötäilivät Korsströmiä. Heidän mukaansa suuryritys Deloitte harkitsee myös lakkauttavansa keskustelut.      Esimies-alaiskeskustelujen korvaaminen suorituksen ohjauksessa tapahtuvalla kommunikaatiolla on huono idea. Tähän ei löydy muuta perustetta kuin kustannusten leikkaaminen. ...

1626. Lapsi oikeaan kouluun

     On oikein luottaa omiin kykyihinsä ja pistää lapio syvälle maahan. Tällä tavoin on moni pärjännyt elämässään.      Tilanne Euroopassa on kuitenkin muuttumassa niin työttömäksi ja eksyksissä olemiseksi, ettei pelkällä pärjäämisen eetoksella kukaan voi turvata hyvää elämää. Pelkkään kovaan työhön luottamisessa voi piilläkin epäonnistumisriski.      Opiskelu on tarjonnut suomalaisille korvaamattoman keinon sosiaaliseen nousuun. Maksutonta opiskelujärjestelmää korkeakouluineen ja peruskoulu ovat luoneet yhteiskuntaa eheyttäviä elementtejä ja   yhteisöllistä koheesiota.      Riippuu hyvin paljon vanhempien taustoista, kuinka aktiivisia he ovat vaikuttamaan yläkouluvalintaan. Kussakin kunnassa on kaksi tasoa, jotka vaikuttavat ratkaisuun: virallinen taso erilaisine opetuksen painotuksineen eri kouluissa ja epävirallinen taso, joka käytännössä määrittää oppilaaksi oton kriteerit.      Satu ...

1625. Yhteiskuntasopimus kaipaa punkkareita konsulteikseen

     Suomen henkinen tila alamaissa yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi.      Lukiessa oikeusoppineiden mielipiteitä, vaikka päivän HS:stä (Koskenniemi, Tuori), EU:n johtavien politiikkojen ja virkamiesten harjoittamasta kuripolitiikasta Kreikkaa kohtaan ja sen lasillisuudesta, väistämättä tulee mieleen Sipilän hallituksen uhkaus hyvinvointipalvelujen noin 1,5 miljardin euron leikkauksesta, ellei yhteiskuntasopimukseen päästä. Hallitus uhka siis kansan vähäosaisia, jollei se suostu laskemaan elintasoaan ja palkkaetujaan. Onko tämä oikeusvaltion arvojen ja   perustuslain mukaista?      Tässä kohden voisi Sipiltä uudelleen kysyä, miksi Suomen pitää leikata, vaikka maa on euroalueen yksi vähiten velkaantuneimmista maista bruttokansantuotteeseen verrattuna.      Samaan aikaan yritysjohtajien palkat ovat viisin kertaistuneet verrattuna duunariin. Työn määrä ja laatu eivät kelpaa perusteluiksi.   ...

1624. Valtio velallisena

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.

1623. Koulutusko vastaamaan työelämän tarpeita

     Hallituksella on hyvää tarkoittava aie saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita ja nopeuttaa ammatti- ja korkeakouluista valmistumista. Mutta tässä on monta mutkaa edessä.      Suurten ikäluokkien edustajat uskoivat vahvasti, että koulutuksen ja tiedon määrän kasvaminen olivat menestyksen avaimia. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään omien vanhempien saavutukset ja elintaso. Jos ei saanut hyvää koulutusta, oli myös mahdollista, noudattamalla instrumentaalista rationalismia, hankkia maallista menestystä. Asetettiin päämäärä ja valittiin käytettävissä olevat työntekokeinot.      Nyt tiedon määrä on kasvanut sellaisiin ulottuvuuksiin ja mittasuhteisiin, että siitä on vain haittaa. Viimeisen 30 vuoden aikana tieto on lisääntynyt saman verran, kuin sitä siihen saakka oli yhteensä. Turhan tiedon valtava määrä peittää aleen tarpeellisen aivojen kapasiteetin pysyessä ennallaan. Serverillä oleva tieto on eri asia kuin aivoiss...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *