Siirry pääsisältöön

3364. Ottaako Putin mallia Kurskin mutkan taistelusta

Kesällä 1941 panssarikenraali marsalkka Modelin jähmeillä kasvoilla ailahti karu hymähdys, aivan kuin mies olisi harkinnut avioliitonsa päättämistä kreivittären kanssa, välillä miehen olemus kuitenkin suoristui teräväksi kuin sirppi hänen katsellessa ankaraa tankkien ryhmityskarttaa. Hänen kollegansa Mansteinin auto oli tuonut kenraalin armeijakunnan päämajaan. Auton takana panssaririvistön takana rehevä aroheinä tuoksui auterettaan tulevan taistelun yllä. Modelin takaraivossa nyki Wannseen kalsea kokous, jossa jo aamu seitsemällä ennen aamupalaa päätetiin lopullisen ratkaisun lopullisesta toteuttamisesta. Osa kenraaleista oli poistunut yksikköihinsä osallistumatta tukevaan aamupalaan, jonka aikana vilkas ja kohoileva puheensorina oli leijunnut salissa kuin sinettinä päätöksen oikeudellisuudesta.

Kaikki tämä oli seurausta Hitlerin kesällä 1941 käynnistämästä pirullisesta hyökkäyksestä Neuvostoliittoon, mikä piti tulla peittämään alleen hirmuteot ja mikä mahdollisti lopullisen ratkaisun lopullisen toimeenpanon hyökkäyksen etenemisen mukana. Nyt tankit syöksyivät helvetellisinä laumoina pitkin kesäistä aroa sen tuoksun peittyessä dieselmoottoreiden karvaaseen uhkaan. Iltaisin panssarimiehet istuivat nuotioillaan ilman katumusta nojailleen heinäpaaleihin ja naukkaillen kenttäpulloistaan pinkkiä viiniä. Kaikki oli ollut täydellistä, ellei taivaalta tippuvat propaganda lehdet olisi pölyyttäneet Stalinin raivoa tulevasta kostosta.

Kaksi vuotta myöhemmin koitti marsalkkojen Mansteinin, Klugen, Modelin ja kenraali Zukovin nokkapokka 70 000 panssarivaunun panoksin Kuskin mutkassa. Taistelu oli yhtä kuukauden kestävää sekamelskaa, jossa voittajaa ei ollut, mutta jossa Neuvostoliito Zukovin johdolla pääsi liikkumaan lännen suuntaan. Mansteinin porukka oli kuitenkin etevä käymään viivytyssotaa, mitä sanaa Hitler ei koskaan käyttänyt. Viivytyssota kesti vuoden 1945 taukokuuhan saakka.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

857. Ateneumin kadonnut taulu

Kokouksen jälkeen Pekka leikkisään sävyyn luovutti työhuoneensa käyttööni sihteerinsä Pirkko Piiraisen nyökätessä vieressään ja sanoi siirtyneensä jo työskentelemään käytävän toiselle puolelle omaan projektityöhönsä. Hallinnon kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä tehtävistäni. Sirpa Kekkonen, jolla oli huone samalla käytävällä, toimi valiokunnan sihteerinä. Miettiessäni, mihin ripustan anopilta saamani taulun, Pirkko tuli viereeni kummallisen näköisenä seisten ääneti pitkään tauluani tarkkaillen. Seinässä oli valmis jykevä ruuvi kuin tehty taululleni, joka oli aina kulkenut mukanani vaihtaessani työhuonetta. Pirkko kävi välillä omassa huoneessaan ja tuli uudestaan seuraamaan tauluprojektiani tuijottaen ääneti vankkaa ruuvia kuin hämärän haamua. Jätin tukevakehyksisen taulun nojaamaan seinää vasten ja ryhdyn järjestelemään papereitani. Parin viikon päästä Pirkko varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani j...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *