Hän oli jo pikkupojasta lähtein innokas naavan kerääjä, johon hän sai innostuksen isoisän tavasta kertoa sotajuttuja, joka päätyi aina naamioitumiseen mastoon naavan avulla. Päästyään kansakoulu kolmannelle luokalle hän innostui välitunneilla kiskomaan tyttöjä leteistä, mikä myöhemmällä iällä muutti maneeriksi kumartaa rikkaiden tyttöjen vanhemmille toivoissa saada joskus rikas vaimo. Tämä jos mikä osittaa hänen pitkäjänteisyyttään, koska hän pääsi naimisiin savotan emännän kanssa tavattuaan tämän poliisin etsimässä pontikka laitoksessa. Myöhemmin hänen pääsi setänsä jäteyritykseen tyhjäämään kirkonkylän huussien makkeja naapuri isännän lampeen, mikä toisaalta ositti erityistä luovuutta, mutta ennen kaikkea rohkeutta kohdata ison naapurin haulikko. Innovatiivisuus työelämässä toi hänelle tasaiseen tahtiin potkuja virstaan, muttei kuitenkaan viranhoitokieltoa. Tämä mahdollisti hänen toimimisensa kotona hoitamassa vikaansa niin, ettei se homehdu ja ettei sitä kukaan huomaa. Hän ei ollut mikään viraston kirjoilla, vaan ainoastaan viranhaltija vailla tehtäviä, mikä siihen aikaan oli hyvin yleistä. Tässä työssä hän suoritti mittamaaoman elämän työn, jota moneen kertaan yritettiin palkita arvonimellä, mutta hanke kariutui aina siihen, että viime hetkellä esittelijä sai aina ankaran yskän puuskan. Tästä syytä hän sai lisänimen Puuska Heikki, jota lestadiolaiset paheksuivat. Paheksuntaa yritettiin laannuttaa veisaamalla seuroissa suureen äänen avun pyyntöjä yläkerran herralta. Kolmannen mittavan uran hän suoritti toimisessaan urheiluseuran mittamittamiehenä, jolloin seuran heitto- ja hyppylajien ennätykset olivat maan kärkiluokkaa. Urheiluliitto ei katsonut tätä hyvällä, vaan määräsi hänet kuudennen kerran toimitsija kursseille, jossa viimeisimmässä hän sai kohtalokaan sydän infarktin.
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti