Olen olut valtiovarainministeriössä kahteen eri kertaan ensimmäisen 1970-luvun alussa erikoitutkijana ja toisen 1990-luvulla ylijohtajana. Eilisessä Ylen A-studiossa jäi ihmetyttämään valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Majasen takinkääntö hallituksen leikkauksien vaikutuksista. Kuukausi aiemmin hän pontevasti varoitti velkaantumisen kasvamisesta ja tarkkailuluokalle joutumisesta, mutta eilen hän siunasi leikkauksien dynaamisten tuloja lisäävien vaikutuksien syntymisen. Istunnossa miehen olemus oli jossain määrin alistuneen oloinen aivan, kuin hänen harteitaan olisi painanut näkymätön rankan työn lasti. Tuli mieleen, että tämä saattoi hyvinkin olla totta, sillä ennen niin vakaa mies ei hevillä sorru kyyristelemään televisioruudussa. Ilmeisesti poliittinen käsky pysyä tukevasti dynaamisten vaikutusten puolella sai miehen apekasi ja alta kulmain todistamaan, että positiivia vaikutuksia syntyy.   Surullinen näytelmä. Kaikista huolimatta Majanen on kunnon tyyppi.

Olemme iät ja ajat tottuneet ajattelemaan, että maassamme vallitsee ns. neutraalin hallinnon järjestelmä. Siinä poliitikot päättävät asioista ja virkamiehet panevat ne toimeen. Tämän ajattelun säännöllisin väliajoin kyseenalaistaa yksittäinen virkanimitys, jolla puolue haluaa tietyn henkilönsä tiettyyn virkaan. Joskus kyse voi olla puolueen halusta päästä eroon kyseistä henkilöstä häiritsemästä puolueen enemmän tai vähemmän julkisesta pyrkimyksestä viedä asioista tiettyyn suuntaan. Tilanne voi olla myös päin vastainen saada virkaan henkilö ajamaan puolueelle edullisia asioita. Joskus taustalla vaikuttaa nimitettävän palkitseminen pitkästä urasta puolueen hyväksi. Tosinaan nimitys tapahtuu hallituksessa ennalta sovitun kaavan mukaan.   Hallitukselle pahin tilanne on joutua valmistauttumattomana housut kintussa nimittämään joku jouten oleva uralaskussa oleva henkilö kyseiseen toimeen.  Merkille pantavaa kuitenkin on, vaikka hallinnon tuottavuusvaatimus toista huutaisi, että puol...

Orpon kasvojen mimiikka on muuttunut kehysriihen päätösten jälkeen suuryrityksille ja rikkaille suosiolliseksi. Välillä otsalle levähtää puna ja samalla käsi siirtyy hivelemään poskea peittämään esiin karkailevaa voiton hymyä hänen kuunnellessaan vieressä istuvan Purran selitystä velkaantumisen jatkuvasta kasvusta. Tämän kuultuaan Orpo ei voi pidätellä itsenään, vaikka syytä olisi, vaan ponnahtaa ylös selittämään aiemmin kuulumatonta monologia, kuinka maamme elää vain työstä ja tuottavista ja veronmaksukylyistä yrityksistä. ”Maamme tarvitsee työtä ja ahkeria ihmisiä sitä tekemään, sillä se ainoastaan mahdollistaa hyvinvointiyhteiskuntamme ylläpidon, vaikka vasemmisto kuinka muuta väittää. Ahkeruus ja työnteko on kansakuntamme pelastus.” Orpo jättää mainitsematta, että kukaan ei estää perustamasta yrityksiä eikä yrittämistä etenkin, kun arvonlisävero on alle 20 prosenttia. Herää kysymys, mikä estää Orpoa ja kumppaneita patistamaan hyvän koulutusjärjestelmämme tuottamia päteviä kansalasi...

Kirjoitin konsulttityönä Haus:lle 1980-luvun lopussa kirjasen nimellä Julkisen sektorin tarkastustoimi. Siinä ei mainittu mitään nykyisen VTV:n tarkastusstrategian kaltaisista toimintatavoista, joista Tytti Yli-Viikaria myöhemmin syytettiin.  Kirjasessa kokonaistarkastus lähti tarkastettavan kohteen toiminta-ajatuksen, lainmukaisuudesta ja tarkoituksenmukaisuuden tarkastamisesta. Seuraavina tulivat vaikuttavuuden, tuottavuuden (tehokkuuden) ja taloudellisuuden sekä tilinpidon tarkastus. Sitä käytettiin tarkastajien seminaareissa oppimateriaalina kymmenkunta vuotta. Ehkä se kannattaisi kaivaa esille Yli-Viikarin luettavaksi. Myöhemmin joudin itse silloisen VTV:n tarkastuksen kohteeksi perättömän ilmiannon takia. Huomasin jo silloin, että t arkastaja ei ollut tarkastettavan kohteen kaveri. Todennäköisesti Iso Ratas eli verhon takaa näkymätön käsi olisi antanut minulle potkut ellen olisi älynnyt käyttää apunani kiristystä eli uhkasin antaa ilmi muutamia korkeantason virkamiehiä heidän...

Ylessä HUS:n asiantuntija kertoi, kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro psykoottiset   häiriöt ovat lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai psykologin vastaanotoille sekä  koulutyöstä syrjäytymisinä. Näin siis Ylellä. Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat  riittämättömiä  uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Tämän  peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin käyttöönottoa ovat kritisoineet ...

Hiljattain nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä. Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.  Vuokraturvan johtaja korostaa sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenlaisten asuntojen rakentamisen t...

Oikeusministeriö sivuutti runsaat hylkyäänet gallialaisella olankohautuksella. Ei pitäisi. Kuten on tunnettua sekä kunta- että aluevaalien äänten hylkäysmäärä oli hämmästyttävän suuri. Kuntavaaleissa jopa 80000 ääntä hylättiin. Jossain määrin tämä kurjatulos voidaan panna kaksoisvaaleihin aina kuuluvaan normaalin hässäköinnin piikkiin vaalikopissa, muttei 4,5 prosentin hylkyä voi mikään äänestäjän jännittäminen kopissa selittää, kuten vaalijohtaja Jääskeläinen antaa ymmärtää. Minulla on oikeusministeriössä vaaliyksikön kupeessa työskentelystä vuosikymmenen kokemus, ja työtä seuranneena näkemys, miksi näin pääsi käymään. Vaaliasiat ministeriössä eivät ole priorisoitu riittävän korkealle etenkin käytännön yksityiskohdissa, ja yksityiskohdathan ovat pointti, joka mukaan vaalien sujuvuus ratkaistaan. Ministeriössä vaaliasiat minun aikanani ikään kuin periytyvät isältä pojalle. Eli kokeneen vaalijohtajan rinnalla toimivasta avustaja tuli myöhemmin tuli seuraava vaalijohtaja. Tämä on hyvä ...