Ylen Ykkösaamun keskusteli hallituksen sinetöimistä työmarkkina ukaaseista. Aihetta setvitti ministeri Satonen Ylen toimittaja Vaaherkumpun vetämänä. Avausjuttelu Suomen työmarkkina tilanteesta sujui harvinaisen asiallisesti ja myös asiassa tiukasti pysyen. Alun vakio toteamuksen Suomen tilanteesta ohitettuaan Satonen painotti siirtymistä nykyisestä Suomen palkkamallista Ruotsin mallin suuntaan. Uudessa palkkamallissa yleissitovuuden löysätään niin, että vientiala ei enää määrittäisi palkkojen korotuksen muodostumista, vaan siinä olisi joustoa paikallisen tilanteen mukaan. Laittomien lakkojen sakottamiseen toisi lievennystä se, että sakottaminen koskee vain tapausta, joista on olemassa työtuomioistuimen aiotun lakon kieltävä päätös. Tällä mallilla pyrittäisiin osaltaan turvaamaan maan kilpailukykyä. Kokonaisuudessaan tilanne on malli esimerkki siitä, miten näkemykset voivat jakautua kahteen eri leiriin sen mukaan, onko kyse palkkatyöntekijästä vain pääomilla toimeen tuvasta.

Näytti siltä, että Soinnin poliittinen lyhyt tavara kauppa on vaihtumassa sekatavara liikkeeseen, jossa opiskelijat lakot kevyttä kamaa. Nyt tuli studiossa tulta tupaan Soinin käsiään levitelevällä tahdilla. Siinä sai kyytiä Rinteen synnys talkoot, vihervasemmiston viime hallituskauden 10 miljardin budjettivaje ja kaikki mahdollinen, mikä Soinin tämän hetkisestä mielikuvituksesta löytyy. Lieneekö yleinen epäilys siitä, että Orpon varjohallituksen taustalla ohjaava EK vie köyhälistön ja muut sekuritasin vainoamat turmioon. Karvala pudisteli päätään elehtien Soinia lopettamaan, mutta tämä palaa uudestaan työelämä uudistuksiin. Tämä ei sopinut Blåfieldille, koska hän oli tänä aamuna päättänyt olla koko päivän jurrikka tuulilla. Niinpä Soini sai jatkaa, kuinka vasemmistoliitto on ryhmittynyt ay-väen tueksi jo ajat sitten. Blåfield yritti tuputtaa EK tähän väliin, mutta Soini   näytti turhaantuneelta. Kaiken kaikkiaan näytti siltä, että Soinin puhetykitys kärsii Ukrainan tavoin ammuspus...

Termi oli rajojaan etsivän ja valloituksiaan puolustavan Yhdysvaltojen käytössä 1800-luvun puolivälissä (Manifest Destiny). Tämä peite nimi tuli käyttöön 1800-luvun puolivälissä amerikkalaisten valloittaessa maata Missisipi juonesta lanteen aina Tyynen valtamereen asti. Nyt Venäjän Putin näyttää pitävän maan Euroopan vastaista rajaa liian idässä. Tämä näkyy Venäjän varhaiskoulutuspolitiikassa. Siinä jo alakoululaisille opetetaan konepistoolin rakennetta ja käyttöä. Putin näyttää pitävän kutsumus kohtalonaan laajentumista länteen. Sama tauti on tarttunut myös muutamaan entisen Neuvostoliiton lännenpuoleisten rajamaiden johtajiin kuten Puolaan ja Unkariin päämiehiin. Historian tosiasia on kyllä, että sekä Puola ja Unkari ovat olleet aikoikaan mahtimaita, joita muut maat ympärillä kumartelivat miekan tahdissa. Tältä egoistiselta mahtailulta ei ole Suomikaan säätynyt. Tästä esimerkkinä Kalevan sepitykset kalevalaisesta suurkansasta, joka virsien tahdissa kasvatti mahtiaan. Tuorein esimerkk...

”Maamme velkaantuu vähintäänkin 40 miljardia lisää hallituskauden loppuun mennessä, jos emme tee sopeuttavia toimenpiteitä. Emme voi jättää lapsillemme tällaista laskua.”   Tämä Eteläranta 10:n sanelema ukaasi on kuultu lähes joka, kun Orpo avaa suunsa median edessä. Ensimmäinen lause on pitää paikkansa, sillä olemme ajautumassa lamaan tai ainakin pitkään taantumaa. Toinen lause on hieman provokatorinen. Elämme viennistä sen arvon ollessa 2022 noin 45 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vientinäkymin vaikuttavat maailmanpoliittinen tilanne ja siitä johtuvat talousnäkymät, kauppasuhdanteet, raaka-aineiden hinnan muodostukset, kilpailu ja oma markkinointi ja ennen kaikkea sodat. Kuvatussa kontekstissa pienenä maana ulkomaan kaupassa olemme lastu laineilla ja lähes vailla mahdollisuuksia vaikuttaa sen isoon kuvaan. Miten tässä tulisi toimia? Looginen päätös lienee on varautuminen eri mahdollisuuksiin. Ilman analyysia tämä on hölmöläisten hommaa. Tämä ehkä onnistuu monen keinon samanaik...

Presidentti Niinistä tokaisi Ukrainan sodan alettua, että naamiot ovat pudonnet. Mm. tämän seuraksensa Suomi lopetti Ahvenanmaan Venäjän konsulaatin. Nämä olivat ensimmäisiä konkreettisia sytykkeitä maamme Venäjä suhteen ruuvaamiskesi kireämmälle. Nyt tuntuu siltä, että kaikenlainen yhteyden pito ja liikenne Venäjään on poikki.   Tämä on virhe ja lyhytnäköistä. Kannattaa muistella, miten Venäjä suhteemme on ollut avain asemassa enemmän tai vähemmän rauhallisessa rinnakkaiselossa. Jo nyt on näkyvillä EU-maiden yhtenäisyyttä repivää ja päätöksentekoa ja hajaannuttavaa toiminta EU-politiikan kokonaistasolla. Tässä kokonaistaso ei ole eri poliittisten linjausten yhteissumma, vaan pääura, mihin suuntaan EU on menossa suhteessa Venäjään ja itseensä. Kumpi ruokkii toista, on väärä kysymys, koska yhtenäisyys ja EU muodostaa kompaktin kokonaisuuden eli niitä ei voi tarkastella peräkkäin eikä rinnakkain vaan sisäkkäin. Tässä tulee väkisinkin mieleen matematiikan kompaktisointi, ja se ei ole ...

Ylen aamu TV:ssä työmarkkinakonkarit Rolf Sund ja Miina Helle ottivat tulisesti yhteen niin, että pärskeet löivät Niinistön portaille. Sund piti  EK:n nyt jyräämää ay-kenttä suitsevaa hallituksen kuripolitiikkaa paluuna 1950-luvun ilmapiiriin ja sen aikaisiin työntekijöitä nujertavaiin asetelmiin. Vaikka Sund yritti kuinka hieman epäuskottavastikin tuoda istunnon pöytään talonrakennuksen laman ja sen syventämät näkymät työllisyyteen, Helle ay-liikkeestä takinkäännöksen työnantajan leiristä pääoman puolelle tehneenä yritti jurnuttaa Sundin kiristysväitteet nurin. Helle oli selvästi varautunut tuomaan esille ns pohjoismaisen työehtojen ja palkkauksen sopimismallin. Sund osoitti ilmeillään, ettei se pidä Helteen tyylistä uhkailla ja pitää näkymättömästi hihassaan Orpon hallitusohjelman työmarkkina poliittista osiota. Kummankin keskustelijan sanojen välissä pursui piilotettu hämmästely perussuomalaisten takinkäännöksestä astua työnantajain puolelle. Sund oli kysymäisillään, onko PS ott...

Professori Hannu Toivosen artikkeli tekoälystä oli terävä ja valaiseva. Tekoälyn olemassaolon voi pelkistää siihen, että se on vain sen takia, että valtavasti dataa ja laskentakapasiteettia omaavia ohjelmia on alettu kutsumaan tekoälyiksi. Tekoälyn mahdottomuus tulee esille jalkapallopelin simuloinnissa, sillä jo yksi syöttö sisältää äärettömän monta variaatio mahdollisuutta, joten tekoälyn käyttö jo tässä tapauksessa johtaa umpikujaan ja ylinumeroituvaan avaruuteen eli ”super” äärettömyyteen. Mikään maallinen sovellus ei kykene käsittelemään tällaista ongelmaa pätevästi. Ihmisen äly riittää  käsittämään ylinumeroitumisen, mutta tekoäly ei, koska puskee turhaan päätänsä seinään.