Siirry pääsisältöön

Tekstit



3061. Toisesta maailmansodasta oppijat

Toisesta maailmansodasta Neuvostoliitto myöhemmin Venäjä ei oppinut mitään. Korruptio rehottaa ja maa hyökkäilee sinne tänne mies- ja kalustotappioista välittämättä. Voitoista ei ole niinkään väliä, kunhan kansalle syötetään valevoittoja. Saksa on suurin sodasta oppija maan käydessä sisäisen syvällisen katumusharjoituksen mahtavine muistomerkkeineen kaasutetuille juutalaisille. Ruotsi on oppinsa oppinut jo 1800-luvulla pysymällä niin puolueettomana, että kuningas kävi hilpeää kirjeenvaihtoa Hitlerin esikunnan kanssa toimittaen samalla malmia Saksalle kiskot punaisina. Tanska oppi viikossa niin puolueettomaksi, että löi heti ensimmäisen saksalaissoturin edessä hanskat tiskiin ja natsien poistuttua teloitti 41 kansalaistaan yhteistyöstä Hitlerin porukan kanssa. Norja oppi, että kun kerran luovuttaa maansa viholliselle, sen jälkeen on parasta alkaa kaivaa öljyä ja rikastua niin, että voi olla öykkäri loppuelämän. Virolaisten oppivat niin itseriittoisiksi, että kuvittelevat nyt omin käsin ...

3060. Jälkipörssi halusi siirtää Lapin käsivarren Ruotsin siirtomaaksi

Hirret parkui, parret notkui, vuolinkaiset voivotteli keulta kun romahti kannatus, ehähti yksi jälkipörssiläinen kalevalaiesesti aloittaa, kun puheenjohtaja käski heti siirtyä asiaan. Jälkipörssin Taukki oli niin hurjalla päällä, että erheellisesti aamutuimaan luuli sääennustus pojan näyttäneen kartalta Suomen käsivarren siirtyneen myrskyn mukana Kuolan niemimaan jatkeeksi. Tämä siksi, että Taukki kaipasi nyt vakautta maantieteen lisäksi palkkoihin, sillä uusimmat EK:n tutkimukset osoittavat palkka vakauden ennen pitkään jumiuttavan palkansaajien suut niin soikeiksi, että ruokajonon eväspussi riittää ainakin puoleksi vuodeksi. Korsakoffin yrittäessä selittää, että sähkön karmaisevan hinnan takia pimeässä istuva kuluttaja voi huonon näkyvyyden takia äänestää kokoomusta, Taukki heitti vastalauseeksi kuppinsa nurkkaan. Lyöty vannoi valtion kattohinnan puolesta watista voltiin, kunhan ei siirrytä NL:n mallin mukaisiin 1,5 metrin kantoihin. Tästä Taukki kimpaantui niin, että oli lähdössä av...

3059. Esimiehen mielistely vaati jokapäivästä ponnistelua

Aluepolitiikka on loppuun käytetty ilmaisu. Parempi olisi puhua maaseutupolitiikasta. Viimeiset voimalliset henkäykset aluepolitiikka puhalsi keuhkoistaan silloin, kun Suomen mittava korkeakoulujärjestelmä puoliväkisin runnottiin koko maat kattavaksi. Jostain syystä eri alueilla sijaitsevien korkeakoulujen laatuarvointeihin ei ole panostettu. Herää kysymys, onko syynä pelko opetus- ja tutkimusahjojen eriytymien jyviin ja akanoihin.    Hankkeen moottorina toimi Johannes Virolainen. Toinen alan supersäveltäjä Mari Pekkarinen puhalsi pystiin Elyt ja Avit. Se ei ollut kovin järkevä uudistus muuta, kuin siinä mielessä, että työpaikkoja saatiin maakuntiin. Ontuville alueyksiköille ei ollut mielekästä järjestää niiden kipeästi tarvitsemaa tutkimustoimintaa, vaan se on ja tulee olemaan valtakunnallisilla tutkimuslaitoksilla kuten Teknologian tutkimuskeskuksella (VTT Oy), Luonnonvarankeskuksella (Luke) ja Metsäntutkimuslaitoksella. Nyt on jo viimein tunnustettu, että kolmion Helsinki –...

3058. Sortoa sorron perään

Sortoa on tapahtunut eri muodissa läpi maailman historian. Jälkipolvia ei voi syyttä tästä esi-isiensä tekoja. Kuvaavaa on, että vielä 1950-luvulla eurooppalaisten valtioiden kuten Britannian haltuunsa ottamia kaukomaita kutsuttiin alusmaiksi. Alusmaapolitiikka meni niin pitkälle, että Britannia ulkoisti kauppakomppanialle mm Kolumbian haltuunottoonsa nykyisessä Kanadassa. Sekaannusten välttämiseksi sitä myöhemmin alettiin kutsua Brittiläiseksi Kolumbiaksi. Ehkä kaikkein räikein riiston muoto saavutettiin, kun Briania perusti laivakomppanian liikennöimään orjalasteja Lontoo – Afrikan länsi rannikko – Haiti. Noin kolme miljoonaa afrikkalaista rahdattiin raastavaan orjatyöhön puuvilla pelloille rikastuttamaan brittiylimistöä.   Kun espanjalaisille ei riittänyt menetyksen uhan alainen Meksikon lahden pohjoisosan alueet, sen hallitsijat antoivat maan laivakomppanioiden kapteeneille luvan ryöstää mikä tahansa vauraana seilaava laiva. Saalina oli yleensä inkoilta varastettua kultaa. Ei o...

3057. Ruotsin voimaton puolustusvoimat

Bernerin taksiuudistus on pienoiskoossa Ruotsin armeijareformi 1990-luvulla. Taksiin otettiin kyytiin, ketä sattuu ja kyydittiin samalla mitalla, minne vain ja kalusto ajoi mielensä mukaan. Kun Ruotsi lakkautti armeijansa, se ei ollut suuri muutos, sillä ruotsipojat eivät juuri ruotuväen voimassa olo aikana kasarmistaan poistuneet paitsi aurinkoisina kesäpäivinä rannoille loikoilemaan. Naapurimme suhde puolustusvoimiin juontaa juurensa historiasta.   On inhimillistä, että 1700-luvun sotaisan Ruotsi-Suomen maineteot koko Euroopan valloittajana eivät tänä päivänä paina mitään, mutta ne ovat jättäneet oman kansakuntamme muistiin idean siitä, että pienikin maa voi taistelutahdollaan panna kampoihin isompaa vastaan. On hyvä muistaa, että suomalaiset maalaisjullikat karaistuivat 30-vuostisodassa hakkapeliittoina pieksäen vastustajan mennen tullen ja myöhemmin heidän jälkeläiset taistelivat idän jättiläistä vastaan vapauden puolesta. Voidaan hyvällä syyllä olettaa pitkän ja verisen hist...

3056. Asuuko Marinissa Mrs Jekyll ja Mrs Hyde

Mieshahmot Mr Jekyl ja Mr Hyde esiintyvät Stevensonin romaanissa vuodelta 1886 Salaperäinen ovi, jossa samassa persoonassa tohtori Jekyll edusti hyvää ja tohtori Hyde pahaa. Ihmisen persoonan monitorisuudesta johtuu, ettei tietylle persoonan piirteelle voida osittaa vastakkaista piirrettä. Siksi Jekyll-Hyde asetelma on lähinnä sen kirjoittajan ajatuskoe. Tätä käsitystä vahvistaa se, että monessa ihmisessä on sisään rakennettu molemmat roolit toisissa toinen lievempänä toisissa toinen vahvempana. Marinin tapaus on niin yleinen, että se elää jokaisen ihmisen arkisessa käytöksessä. Itse kukin voi tempautua mukaan käyttäytymiseen, joka jonkin verran poikkeaa hänen työ- tai normiroolistaan. Kohdalleni tämä mm sattui työurani viimeisinä vuosina, jolloin suurempi harkintani olisi heittänyt kiviä niiden henkilöiden rattaisiin, jotka paheksuvat tekoani. Syntini oli se, että konsultoin virassa toimiessani loma-aikana omaan laskuun erästä ministeriötä, josta esitin parin tuhannen markan laskun ...

3055. Ylen Jälkidigin kollektiivinen hapuilu isoon annokseen kohti totuutta

Ylen Jälkidigin uusien jäsenten Kurkijärvi ja Lintula ansiosta istunnon käsittelyyn tuli suuri annnos totuuden etsintää.  Luova johtaja Halme kieltäytyi peläten ajatuksensa sekoittuvan Ylen pääjohtaja järjenjuoksuun. Lintula tokaisi Halmeen ajatuksien mahtuvan hänen taskumattiinsa, mitä Halme piti lievänä loukkauksena, sillä olihan hän edellistalvena luonut parkkialueen putipuhtaaksi ilman matka- ja yö korvauksia ja samalla tyhjentänyt litratoverinsa. Kurkijärven pitäessä koko ajan etusormeaan liivinsä napinlävessä Lintula ei malttanut olla huomauttamatta, että pelkääkö tämä sormessaan olevan digianturan vuotavan kaikki järjen hiutaleet Halmeen vyöhön upotettuun maailman laajuisella taajamalla toimivaan iänkaikkeuden suureen tietovarastoon. Laiha Ylen salaisissa sisäisissä vakoilutehtävissä toimiva hujoppi tuli tönimään Halmetta tarkoituksena saada tämä tunnustamaan yön aikana rikotun ikkunan kautta tapahtunut Marinin esiintymisiä koskeva kuva- ja äänimateriaalin ryöstö. Halmetta k...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *