Eilisessä A-studiossa oli mieliä avartava istunto valtion velasta, sen suuruudesta ja takaisin maksamisesta. Prof. Puttonen kauhisteli eduskunnassakin kuultuja puheenvuoroja velan takaisin maksamisen laiminlyömisestä. Hän vertasi asiaa yksityisen talouteen ja sen velan maksamiseen. Huonot ovat seuraukset ja etenkin jälkipolville. Korkman heitti takaisin, että velanmaksajana Suomen kansa on ikuinen ja mieluimmin velkaa kuin ilmastokatastrofi.      Yhteinen käsitys oli, kun globaalisti ei tehdä, ei löydy tai innostuta hyötyjä ja parempaa elämää tuotaviin investointeihin, talous ei kasva ja inflaatio on olematon. Tällöin keskuspankit ohjailevat, säätelevät näiden kahden suhdetta. Niinpä EU:ssakin ollaan tilanteessa missä ollaan. Kansallisvaltiot joutuvat parhammillaan elämään suuren velan kanssa tai niiden talous romahtaa ja keskuspankit pelastavat jne.      Tilanne vertautuu vankimäärään. Se on taakka, velka, joka valtion on hoidetta...

     HS on haastatellut puhelimitse Helsingin kaupunginjohtaja Jan Vapaavuorta, apulaispormestareita ja esikuntaan kuuluvaa kahtakymmentä henkilöä. Tarkoitus oli selvittää epäilyjä Vapaavuoren mikro manageerauksesta ja ohijohtamisesta ( https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006555721.html ) .      Osan haastateltavien mielestä tämä näkyy alemman tason  johtamisessa sellaisen esimiehen ohittamisena, jonka päätösvaltan ko. asian johtaminen kuluu. Tämä on ollut toistuvaa. Vapaavuoren mukaan ohijohtaminen on ollut kaupungin edun mukaista ja ohitetut eivät ymmärrä johtamisen nykyaikaa. Hän on myös erottanut suuren joukon läsnä ollessa korkean tason virkamiehen, joka on tuntenut tilanteessa tulleensa nöyryytetyksi. Vapaavuori on syytösten mukaan ohittanut apulaispormestarit. Vapaavuoren johtamista kuvataan ajoittain impulsiiviseksi ja aggressiiviseksi. Hänen johtamistaan kuvataan myös tehokkaaksi ja aikaansaavaksi.      Tehokkuushakuisuudessa...

     Tänään HS:n Vieraskynä palstalla yliopisto-opettaja Veikko Halttunen ja tohtoriopiskelija Tiina Halttunen pohtivat, miten poliittisten päätösten laatua tulisi parantaa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006553666.html ) . Tärkeä aihe ja hyvä kirjoitus. He toivat esiin mm vaihtoehtojen merkityksen ja optimistisesti kylläkin opposition merkityksen päätöksien laatua parantavana tekijänä. Avoimuus ja tutkitun tiedon tärkeys olivat aivan oikein myös heidän agendallaan.      Kyseen ollessa poliittiset päätökset tämä toisi aivan erityisesti asiakasnäkökulman painottamista. Tämä ei oikein käynyt ilmi kirjoituksesta. Raadollisessa todellisuudessa asiakkaina ovat vallassa olevien puolueiden äänestäjät ja jopa kuntatason oman puolueen poliitikot. Jos sallitaan erään länsimaan presidentin puheet saavutuksistaan äänestäjilleen, tutkittu tieto niistä on kaukana ja rationaalisuus vielä kauempana. Otetaan muutama esimerkki kotimaasta.      Ensik...

     Demarien ja keskustan politiikan pelillä tehdyt puheenjohtajavaihdokset osuivat nappiin. Tämä nähtiin eilisessä kyselytunnilla. Pääministeri Marinin sijaisena toimiva Vanhanen näytti kuskin paikan kokoomuksen lisäbudjettia koskevassa kysymyksessä.      Ensimmäisenä kokoomuksen edustaja Janne Heikkinen ihmeteli, miten demarit ovat keväällä lehdessä luvanneet 100000 uutta työpaikka ja miten Suomi rikkoo EU:n vakaus- ja kasvusopimussääntöjä, mutta missä viipyvät teot? Edustaja Orpo jatkoi samasta aiheesta tivaamalla, onko hallitus edes vakavissaan, kun ei ole esittänyt mitään konkreettista työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Vanhanen kysyi retorisesti, näyttääkö hallituksen koronan hoitaminen holtittomalta. Jokainen EU-maa joutuu nyt joustamaan vakaus- ja kasvusopimussäännöissä. Janne Heikkinen loppukysymyksessään palasi demareiden 100000 uuden työpaikan saavuttamisen mahdottomuuteen. Vanhasen kommentti oli lyhyt. Tämä ei ole puolueiden kyselytunti ja...

Mönkään se meni eräiden edustajien valtakunnansyytäjää Raija Toiviaisen kohdistuvien syytösten ja perussuomailaisten aiheeseen kuulumattomien puheenvuorojen takia. Kyllä kansaedustajan pitää tietää valtakunnansyytäjän kuuluvan syyttäjälaitokseen eikä tuomiolaitokseen. Sinänsä väärinymmärtäminen ei ole suuri virhe, mutta se johdatti eräiden perussuomalaisten tällä väärinkäsityksellä mollaamaan meidän tuomioistuinlaitostamme jopa korruptoituneeksi. Sitä se ei ole, vaan tuomioistuinlaitoksemme kuluu maailman kärkikastiin samoin kuin nykyinen valtakunnansyytäjä. Jostain syystä perussuomalaisten useat edustajaien tuomitseva sormi osoittikin jatkuvasti valtakunnansyytäjä Toiviaista kohti. Heitä taitaa pelottaa. Hän kuulemma puuttuu aiheetta aktiivisesti milloin mihinkin asiaan, mutta etenkin viharikosepäilyihin hän tarttuu liian ripeästi. Edustaja Tavion mukaan hän oikein kyttää, missä ja mistä löytyisi perussuomalaisia raastuvan penkille istutettavaksi. Halla-Aho syytti Mäenpään vieraslajip...

     EU:n kriisiytyminen on tosiasia ellei noin tuhannen miljardin tukipaketin käytöstä EU-alueen kehityshankkeisiin päästä yksimielisyyteen. Tämä on niin suuren mittaluokan kysymys, että ellei EU:n teollisuus- ja kauppapolitiikan merkittävästi eteenpäin vieviä hankkeita ole jo suunnitteilla,   EU taantuu ja alkaa nykyisestä hauraisuudestaan entisestään rakoilla. Ennakkotiedot Saksasta kertovat eräiden maiden olevan hankkeita vasta nyt keksimässä. Jos laajemminkin ollaan vain keksimisasteella, paras keino rahojen käytölle on jakaa ne bkt:n suhteessa maiden keskuspankeille. Näiltä löytyvät mekanismit käyttää varat tasapuolisesti kunkin maan parhaaksi ilman inflaatiota.   Britannia ei enää ole kysymys merkki, vaan ero ilman sopimusta on selvä.  Trump voi tässä konstellaatiossa käynnistä alueella kahakan vaalikampanjansa osana.       Putinin keskittyessä löytämään ”idänpikajunan” demokratian keinot uudelleen valinnalleen, Venäjä saattaa tur...

     Loppuun kuluneen sanonnan mukaan osaaminen ratkaisee. Ei logiikka kuitenkaan näin suoraviivaisesti mene, sillä osaaminen on hyvin paljon kiinni oppimisen osaamisesta, mihin ratkaisevasti vaikuttaa ympäristöolosuhteet. Tämän toi esille myös koronavirus lasten joutuessa etäoppimisen varaan viruksen sulkiessa koulut ja opettamisvastuuta tullessa myös vanhempien harteille. Kärjistäen hyvä ympäristö tuki ja heikko ei välittänyt      Tämä sattuman kautta tullut koulutuskokeilu vahvisti taas kerran näytön siitä, että ylemmän sosiaaliluokan lapset menestyvät alempaa paremmin opinnoissaan. Tähän on monta syytä kuten kolutusta arvostava kasvuympäristö, koulun positiivinen asema arjen keskusteluissa kodissa, avun helppo saaminen jonkin aineen ongelmakohdissa ja kaiken kaikkiaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri nuoria kohtaan. On selvää, ettei näin kokonaisvaltaisen auvoinen tuki kaikissa ylemmän sosiaaliluokan perheissä vallitse. Yhtä selvää on, että monella al...