Totuuden jälkeen -kirjan (Ikäheimo, Hartikainen, Vihma ja Seuri)   pääsanoma on, että informaatiotulvassa median on osattava uusia keinoja osoittaa paska paskaksi (https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005868613.html). Totuuden jälkeisyydellä he ymmärtävät aikaa, kun valheet alkavat esiintyä tasavertaisina elementteinä tosiasioiden rinnalla.      On vaikeaa nähdä mitä todellista uuttaa käsite totuuden jälkeinen aika tuo mihinkään muuhun kuin sekamelskaan informaatiotulvassa ja harhautuksessa. Valheita ja väärinymmärryksiä on esiintynyt aina ennen tosiasioiden ilmituloa tai ennen alustavaa totuutta, kommunismin lupaukset karmeimpana esimerkkinä.   Maailma on pullollaan tapauksia, jossa valheet ja tosiasiat kulkevat rinnakkain käsikädessä kuten aurinkokeskeinen ja maakeskeinen avaruusnäkemys. Tosiasioiden jälkeen on aina ilmestynyt samoja valheita kuin ennekin tai hieman muunneltuina kuten ihmisten järkiintymisestä johtuva sotien loppuminen. ...

     Itse kukin tiedon tuottaja ja tilastonikkari on saanut huomata, että paraskin perusteltu tietopaketti saa olla rauhassa köllöttämässä avaamattomana johtoryhmän kokouksessa puheenjohtajan edessä. Kokous alkaa kuin mitään tietoa uudistuksesta ei olisi olemassakaan puheenjohtajan alkaessa esitellä omia käsityksiään suunnitellusta reformista. Puheenjohtajan suusta sanat voivat pudota kuin varisevat lehdet piettämään todellisen tiedon puuttumisen monttua ja viemään muiden ajatukset jo päätetyn hankeen siunaamiseen. Hupsista vaan, kokous päättyy ja paljon työtä vaatinut perusteltu tietopaketti jää käyttämättä ja päätyy diaarin syövereihin.      Miten uuteen tietoon suhtaudutaan riippuu paljon organisaation luonteesta. Julkishallinnossa vanhoja rakenteita pitää usein yllä sitkeä ja vahvoista juuristaan elinvoimansa ammentava elinvoimainen organisaatiokulttuuri. Muutoksiin suhtaudutaan periaatteessa myönteisesti, mutta tosipaikan tulleessa mitään ei saada kun...

     Poliisiorganisaatio kuuluu niihin valvontaa ja pakkovaltaa käyttäviin viranomaislaitoksiin, joissa organisaatiokulttuurilla on melkoinen vaikutus kyseissä organisaatiossa päivittäin tehtäviin päätöksiin ja toimintoihin. Tämä näkyy erityisesti nimityksissä ja päivittäisen työn organisoimisessa.      Lähes aina poliisissa nimitys tehdään sisäisenä rekrytointina. Jokainen nyt syytettyinä oleva korkea-arvoinen poliisijohtaja on rekrytoitu näin.        Mitenkään etisestä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, nykyistä KRP:n johtajaa Robin Lardotia, nykyistä Helsingin poliisilaitoksen johtajaa Lasse Aapiota, hänen edeltäjäänsä Jukka Riikosta sekä Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota syyttämättä , he hyvin todennäköisesti jatkoivat opittua kulttuuria astuessaan uuteen ylennettyyn virkaansa ja antoivat perustoiminnan rungon pyöriä entisellään.       Miksi poliisiorganisaatiossa jyllää vanha kulttuuri?...

     Vähänkin suuremmissa liikekeskuksissa jalan liikkuva voi nähdä ihmisten kiireen ja ryntäilyn kuka mihinkin kauppaan tai palvelun tarjoan luo ja sieltä äkäisesti palaamisen kadulle. Sen jonka on avattava aamulla työhuoneensa ovi, voi saada jo kynnyksellä ensinotkahduksen. Voittamisen vimmassa käyvät tulostimet pitävät armotonta hyminäänsä jokaisessa nurkassa ja käytävät raikuvat sorinasta ja kilinästä. Työpöytänsä luokse päästyään näyttöruudusta hyökkää voittamattomat pirulaiset alkaen polttaa sisällä kuin tulinen liemi, jos tulijalla ei ole aseita sen nujertamiseksi. Se joka tässä melskeessä aikoo selvitä, on jätettävä turha narina, vaikka omia ajatuksia ei tahdo löytää mistään puhumattakaan saada niitä käyntiin.      Professori Minna Huotilainen on yhdessä Mona Moisalan kansa konnut kirjan ”Keskittymiskyvyn selviytymisopas”. Kirja tarjoaa erinomaisia vinkkejä koota ajatuksena juuri ajankohtaiseksi tulevaan ongelmaan tai myös pitkäaikaiseen pulman rat...

     Nyt hallitusta on sotkeutunut vallan kunnianhimoiseen solmuun, jota Nietzschekään ei pystysi avaamaan. Omien sanojensa mukaan Sipillä on suuttunut heti Soinin äänestyksen jälkeen enempi kuin on huomannutkaan. Vasta eilen illalla hän totesi suurin piirtein näin, että nyt on mitta täynnä ja asia pitää selvittää. Hän lausui tämän siihen sävyyn, että muiden hallituspuolueiden surumielien pohdinta ei riitä, vaan pelisäännöissä on palattava tutulle selkeälle linjalle (https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/juha-sipilältä-tiukka-vaatimus-kokoomukselle-”pitää-olla-joku-faktaperuste”/ar-AAAvtlL?li=AAaDcIL&ocid=spartandhp).      Kukaan ei varmaankaan odota maan moraalin muuttamista niin, että tavallinen veronmaksaja ymmärtäisi, mistä meneillään olevassa hallitusjupakassa on kyse. Kyse ei voi olla veroeurojen viljelijöistä, koska heille täytyy korvata menetykset. Irtisanomisien helpottamisesta pienissä yrityksissä ei myöskään voi olla kyse, koska osapuole...

      Mittaaminen sopii erittäin hyvin eräisiin koululiikunnan lajeihin kuten suomalaisten rakastamaan yleisurheiluun. Päinvastaista mieltä ovat kirjoittajat Tiina Kujala ja Laura Rantavuori HS:n artikkelissa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005835132.html ). Mittaaminen sopii myös pallopeleihin. Jos Yleisurheillussa tuloksia ei mitattasi, mielenkiinto lopahtaisi hyvin monelta ja eräiden osallistuminen muuttuisi pelleilyksi. Moni ei tietenkään halua joutua liikunnassa numeerisen arvostelun kohteeksi ja se on osin ymmärrettävää.   Saama koskee myös matematiikka. Elämässä menestyminen valitettavasti edellyttää ponnisteluja, joita mitataan. Yrityksen euromääräinen voitto on se tärkein, mikä kiinnostaa omistajia.      Monen on pakko osallistua esimerkiksi ruotsinkielen opiskeluun, josta joka vuosi annetaan numero. Numero neljä ei ollut harvinainen omassa nuoruudessani. Jälkeenpäin ajatellen se oli aivan oikein, sillä  työssäni jouduin opiskele...

     Voiko kukaan ajattelukykyään kunnioittava ihminen sanoa, että hallituksen suurin savutus on 100 tuhannen uuden työpaikan luominen ja Suomen talouden vuosikasvun saaminen kolmen prosentin kasvu-uralle? Kukapa muu kuin pääministeri ja valtionvarainministeri tisuttelivat tämän sisältöisiä lauseita eduskunnansuuressa salissa herrojen pitäessä tiedotustilaisuutta kansanedustajille ensivuoden budjetista.      Jokainen joka on vähääkään on perehtynyt yhteiskunnallisiin kysymyksiin ymmärtää, että talouden kasvaminen ja siitä johtuva työllisyyden paraneminen on useita vuosia sitten alkaneiden prosessien tulosta. Osa niistä kuten sodat, luonnonkatastrofit ja jopa yksittäisen vaikutusvaltaisen henkilön päätökset voivat saada aikaan sattumanvaraisesti talouskasvua vuosien päästä senjälkeen, kun ne ovat tapahtuneet. Osa on suunnitelmallisesti tehdyistä päätöksistä kuten investoinnit, koulutuksen tehostaminen ja innovaatioon panostaminen, jotka ovat tehty vuosia si...