Tämä vapaa valinta on niin naurettava asia, että sote kokkareilla pitää välillä siirtyä sivummalle hymylihaksia lepuuttamaan, ja kilpailulle naurattamisen takia sinne ei uskalla mennä olenkaan.   Näin ajatteli, että eräs maailmankuulu terveydenhoidon talousprofessori.      Sote tiedotustilaisuudessa 22.12. http://yle.fi/uutiset/3-9364446 ministeri Rehula toisti jankuttamiseen asti ,että vain oven avaamisella valinnan vapauden toteutuu. Tosiasiassa valinnan voi tehdä vain kerran vuodessa, suurimmassa osassa maassa ei ollenkaan. Valinnan vapaus Suomen sotessa on hölynpölyä.      Ennen kuin tulevan soten yhtiöittämisellä kaavailtua kilpailuelementtiä, siis säästöjä voidaan arvioida, on paikallaan tarkastella, millä soteyhtiöt kilpailevat. Tässä terveydenhoito kannattaa jakaa kahteen osaan: a) ydintoimintaan, joka käsittää hoitotoimenpiteet sekä siihen kuuluvat teknologiat, kommunikaation ja lääkityksen b) hoit...

      Nyt käydyssä keskustelussa kyse ei ole lainvalmistelun tasosta eikä perustuslaista, vaan sitä miksi perustuslailliset näkökulmat ovat juuri ny nousseet puheenaiheiksi hallituksen reformipolitiikassa. Keskustelu on seurausta Sipilän hallitukseen tuomasta työskentelytavasta. Sitä leimaavat kiireellisyys, jolloin hallitukselta jää vähemmälle huomiolle lainsäädännön rajoitukset ja rajoitusten muuttamisen vaatimat täsmälliset prosessit.      Kyse on myös osin tietämättömyydeltä. Maalaisjärjenkin olisi pitänyt havaita sakkojen korottamisen budjetin tilkkeiksi olevan kestämätön peruste. Sipilä ei ole myöskään sisäistänyt, että ”kokeile ja muuta periaate” ei sovi yhteiskunnallisten uudistusten läpivientiin. Se johtaa perustuslakitörmäyksiin ja hallitustyön uskottavuuden heikkenemiseen. Tämä puolestaan saattaa johtaa pikaistuksiin ja ärsyyntyminen ja lopuksi uudistusten runttaaminen tavalla tai toisella läpi (http://www.hs.fi/kotimaa/art...

     Asia koski tulevaa kehysriihtä ja hallituksen aikomusta pitää se kuntavaalien jälkeen. Kysymyksen esitti Sanna Marin. Hän toi entisen budjettipäällikkö Virtasen käsityksen, ettei leikkauksia voi siirtää aina vaalien yli. Tähän Soini, että alivaltiosihteeri Hetemäki on toista mieltä.   Marinin   tivatessa opiskelijoiden mahdollisia lisäleikkauksista, Soini veti valmiin listan taskustaan, jossa luetteli, miten vähäosaisia on autettu.      Arvotettu Kalli otti kaikkein kokonaisvaltaisimman näkökulman todetessaan, että nyt kun talous on lähtenyt kasvuun, ei kannata horjuttaa vakautta aikataulukysymyksillä. Kokoomuksen Kalle Jokinen jatkoi aikataulukysymyksestä vetäen esille SDP:n kolmen vuoden takaisen leikkauslistan. Heinäluoman ihmettelyyn pääministerin 1,2 miljardin €:n leikkaustavoitteeseen, Soini vakuutti hallituksen seisovan yhtenä hallitusohjelman takana, ja kiisti leikkaukset. Terhon mielikuvitus lensi kuin leivon siipi hallitu...

      Euroopan kuohunnassa on hyvä katoa taakse päin, vaikkei siitä muuta opikaan kuin sen, että vaikeita aikoja on ollut aiemminkin. Ensimmäinen maailman sota syttyi militaristisen Saksan keisari Wilhelm II:n ja Itävalta-Unkarin fasistisesta vihanpuuskasta. Hitlerin mielipuolinen hulluus elintilasta johti Euroopan toiseen maailmansotaan ja katastrofiin.      Kummankin sodan takana jylläsi nationalismi ja fasismi. Feodaaliset ja kruunuistuinten voimat purskahtivat ulos jättäen jälkeensä elinoloistaan kipuilevat valtiot, jolle luotiin rajat   Jaltan sopimuksessa 1945. Rautaesirippu pystytettiin ja Berliini jaettiin.      Eurooppa ei ole joutunut totaalisen sodan kurimukseen sen jälkeen, vaikka NL teki interventiot Unkariin ja Tsekkoslovakiaan ja piiritti panssareilla Berliinin yönä, jolloin sinne rakennettiin muuri 1961. Nyt Balkanin kuohunta 1990-luvulla pystyttiin pitämään paikallisena. NL:n 1990-luvun sortuminen...

     Suomessa hyviä johtajia kyllä koulutetaan monenlaisten koulutuspolkujen kautta. Niinpä hyviä johtajakandidaatteja onkin kypsymässä kuin priima omenia puissa. Mutta jotain tapahtuu sen jälkeen. Yrityselämä näyttää poimivan parhaat uraputkiinsa julkisen sektorin usein jäädessä poimimaan jo maahan pudonneita omenia. Ehkä tämä on vähän kohtuuton syytös tuhansia julkishallinnon hyviä johtaja kohtaan, mutta näyttöä on epäkuranttien omenoiden käyttämisestä maukkaan johtamishillon tekoon valtion ja kuntien johtamispöytiin. Poliittiset virkanimitykset ovat hyvä kyytipoika kyykyttämään päteviä johtaja heidän viranhaussaan merkittäville johtamispaikoille. Sopivin valitaan.      Länsimetron sössimisestä ei kannatta syyttä ketään yksittäistä johtajaa, sillä maitotonkka on ajat siten jo kaatunut eikä kaatajia saada selville. Mutta kun tilalla on maitoa, jolla mällätä, yksi tonkka näyttää olevan ihan sama.     Metron rakentaminen on kon...

     Ensimmäisen maailmansodan jälkeen koko Eurooppa oli kaaoksessa, mutta eniten Saksa. Ei juuri paljon vähemmälle jääneet Puola, Baltia ja Balkan. Osa sodasta palanneista sotilaista oli hukassa etsien sotia sodittaviksi. Ihmisillä ei ollut ruokaa, ei työpaikkaa, ei arvostusta, ei elämän kiinnekohtia ja tarkoitusta. Ne jotka hakeutuvat nilkuttaen sukulaistensa jalkoihin, heitä usein kohdeltiin pois työntäen ja julmasti. Saksa oli täynnä toivottomia ihmisiä, jotka vaativat työtä, toimeentuloa ja kunnioitusta.      Vuonna 1945 liittoutuneet, lähinnä yhdysvaltalaiset, pidättivät 40000 natsi puolueen jäsentä. He joutuivat vastaamaan 131 kodan kysymyslistaan ja osaa heistä haastateltiin. Tämä lisäksi Nurnbergin oikeudenkäynnin materiaali tarjosi valtavan tietolähteen, miksi ja miten natsit nousivat valtaan, millaisia he olivat ja miten kolmas valtakunta toimi. (Canal Digital History doc 2: Last days of Natzies 16.11.2016)      Hi...

      Gallipolin taistelluissa 1915 vastakkain olivat ottomaanit ja länsiliittoutuma Britannian johdolla. Taistelu oli ensimmäisen maailmansodan raain. Kummallakin osapuolella kaatui puoli miljoonaa ihmistä. Se päättyi ratkaisemattomaan kummankin puolen uupuessa henkihieveriin. Varsinainen kaupunkisota se ei olut vaan kamppailu alueesta. Leningradin piiritys alkoi syksyllä 1941 ja päättyi 1944 noin 700000 kaupunkilaisen näivettymiseen hengiltä. Stalingradin piirityksessä kaatui 200000 saksalaista ja sama suuruusluokka venäläisiä. Toisessa Tsetsenian sodassa vuonna 2000 Venäjä valtasi kovokouraisesti 40000 asukkaan Grozneyn, joka puolustautui loppuun saakka.      Aleppossa kyse on puhtaasta Venäjän omalaatuisesta valtapoliittisesta voimannäytöksestä vieraalla maaperällä. Venäjä haluaa osoittaa muulle maailmalle, että tällainen maa me olemme ja tällainen arvopohja meillä, kun palautamme maailman takaisin kaksinapaiseksi valtajärjestelmäks...