Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaan ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan asia on näin". Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita.  Arkijärkeily ei aina riitä tähän, tunteet ja aatteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesideakin voi mennä pieleen.      Kannattaa huomata, että matematiikan hyödyttämisessä yhteiskunnan ongelmiin on monta tasoa ja alaa. Prosenttilaskemisen hallinnasta ja riippuvuussuhteiden tajuamisesta on suurta hyötyä bisnestoiminnassa ja virkatehtävissä. Sarjat ovat oivia apuvälineitä finanssi ja rahoitusalalla. Tilastotiede auon hyvä renki lääketieteessä, väestötieteissä, laadunvalvonnassa puhumattakaan yhteiskuntatieteissä. Differentiaaliyhtälöt ovat kultakimpale monelle fysiikan sovellutukselle, jne.      Matemat...

   

     Kohta eleltiin olympiakisojen aikoja, ja keskipitkän aikavälin talous- ja toimintasuunnittelusta puhuminen oli nyt muotia. Sen sijaan jotkut vanhoilliset johtavat virkamiehet saattoivat pitää strategisesta suunnittelusta luennoivaa virastotodellisuutta ymmärtämättömänä kukkoilijana, jonka paikka oli tutkijakammiossa lukkojen takana. Tavoitejohtamista ylistävä saattoi joutua jopa luennointiboikottiin.      Hallinnon mielialamuutos tulosjohtamista vastaan oli tosiasia. Linjamuutokseen vaikutti Åbo Akademin, Helsingin ja Tampereen yliopistojen sekä valtiovarainministeriön järjestelyosaston tukema mielipideryhmittymä. Tämä hieman vaikeasti tunnistettava porukka katsoi, että julkisen sektorin tuli ennen kaikkea noudattaa neutraalin hallinnon periaatetta eikä siihen sovi tulosjohtaminen ja managemettiopit. Viime kädessä kyse oli suunnittelusihteeristön ja järjestelyosaston valtataistelusta, jonka sihteeristö hävisi sen päällikön siirtyessä Po...

       Johdon seminaarin vetovastuuni päätyttyä keväällä  aloin taas luennoida ja konsultoida virastoissa. En varsinaisesti tiennyt, oliko siitä kenellekään hyötyä. Itse sain esityksistä korvausta normaalin tuntipalkan verran. Johtamisoppeja verotarkastajille ja ulosottajille päähän takoessani en saanut mitään veronkierron ihmetärppejä, mutta hyviä lounaita ja juttuja Tallukassa ja Karelia-salissa kyllä tarjottiin. Poliisiopiston selkeiden rutiinien mukaan kouluttajan oli helppo toimia menemällä ennen luentoa opettajanhuoneeseen kenenkään kyselemättä mitään, pitämällä luento tietyllä numerolla merkityssä salissa ja lähtemällä luennon jälkeen pois.      Sen sijaan Tullilaitoksessa ovella oli heti vastassa johtaja, joka ohjasi saliin ja suoritti esittelyn. Valtioneuvoston paviljongin suuressa väljyydessä oli helppo puhua. Kerran olin menossa puhumaan poliisin arvoista Uudenmaan läänin uusiin tiloihin ja juuri ennen luennon alkua onni...

      Tähän tyyliin HS otsakoi juttunsa http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 . Tulli on laaja ja tehtävänsä luoteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla toiminaan ilman kirjallisia hyvin dokumentoituja ja jatkuvasti päivitettäviä toiminta- ja menettelytapaohjeita. Toistettavuus samankaltaisessa tilanteissa onkin onnistuneen toiminnan avaintekijä. Sen vuoksi ei ole niin väliä arkitoimen kannalta luottaako henkilöstö johtoon vai ei. Koneisto pelaa. Mutta, mutta.      Johdon päätehtävä on vastata strategisesta johtamisesta osallistuvaa johtamista soveltaen. Jos luottamus on mennyt, tältä johdon tehtävältä putoaa pohja pois ja joudutaan pelkän yleisohjejohtamisen varaan. Brasilian presidentin ohjeista tässä tilanteessa 1930-luvulla käytettiin nimeä institutionaalinen julkistus. Näin pitkälle Tullisissa ei tietenkään olla, mutta vaara ukaasijohtamiseen on.      ...

     Kun 53-vuotias Tullin pääjohtaja joutuu ottamaan opikseen, kun ei poistunut johtoryhmän kokouksesta vaimonsa asiaa koskevan käsittelyn ajaksi, voidaan puhua myöhäisisan oppimisesta, mikä sinänsä on hyvä. Voidaan kuitenkin epäillä olisiko oppimista vieläkään tapahtunut ilman eduskunnan oikeusasiamiehen nuhtelua. Olisi luullut, että monen vuoden aikana tapahtunet eri selkkaukset henkilökunnan kanssa, olisivat opettaneet, miten pääjohtajan hallinnossa menetellään hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti.      On selvää, että virheitä tapahtuu jokaiselle, mutta Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan, tämä joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta. Tällaisia nimittämisiä sattuu muutama viidessä vuodessa. Viimeisimmässä tapauksessa eräs pääjohtaja viimeisenä tekonaan tuhosi kaikki sopimukset, joilla laitos oli ostanut palveluja pääjohtajan tuttav...

      Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista suurista reformeista ja operaatiosta tiedotetaan julkisuuteen ja mitä niistä järjestelmän edustajat esittelevät eteen päin, tulee lähinnä mieleen onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen provosointi ja loukkaaminen.      Valtion suuret ict-hankkeet ja sotesäästöt tulevat syntilistan kärjessä. Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road. Team-Finland on ollut sen itsenä mielestä loistava menestys, vaikka 95 prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään( http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089 ). Hallitus puhuu alustataloudesta, millä se ilmeisesti tarkoittaa valtion luomaa ict:n perustuvia e-road tyyppisiä ratkaisuja, joiden varaan sekä julkinen että yksitien sektori voivat rakentaa digitaalisia palvelu- tai bisnessovellutuksia. Soten potilassovellutukset kaipaisivat juuri näitä alustoja. Julkisuudessa tästä ei ole...