Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle Lausunto Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristötupahakemuksesta 2021 Tämä lausunto koskee pääasiassa vain lentomelua. Annan lausunnon asianosaisena yksityishenkilönä. Tätä lausuntoa täydentää aiemmin 28.5.2008 antamani muistio, jonka olen lähettänyt tiedoksi Länsi-Suomen lupavirastolle. Yleistä lupahakemuksesta Lupahakemus täyttäätämän kaltaiselle hakemukselle asetettavat tekniset vaatimukset. Siinä on paljon tietoja. Käsittäähän se satoja a4-kooksi muutettua sivua. Siitä puuttuu kuitenkin eräitä tärkeätä selvityksiä, kuten melualueiden asukasmielipidetiedustelut ja laskelmat häiriötapausten lukumääristä (esimerkiksi heräämisistä), kun tapausten todennäköisyydet tunnetaan. Sen tarkoitushakuisuus ja epäobjektisuus on hyväksyttävää, koska hakija hakee lupa omalle toiminalleen. Toisaalta luvan myöntäjällä ei ole muuta mahdollisuutta, kuin myöntää lupa lentoaseman yhteiskunnallisen merkityksen takia. Tämä asettaa erityisen kes...

Finavia muuttuu vuoden 2010 alusta valtion liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Tällöin Finavian yhtenä johtotähtenä tulee olemaan osakeyhtiölain edellyttämä voiton maksimointi, jota tullaan siivittämään nykymuodin mukaisella johdon kannustinpalkkajärjestelmällä. Lentokenttien ympäristöhaitoista huolestuneet saavat olla nyt varuillaan. Finavian yhtiöittäminen tarkoittaa käytännössä Helsinki-Vantaa lentokentän yhtiöittämistä, koska Suomen lentoliikenne keskittyy valtaosin sinne. On selvää, ettei kentällä ole kilpailijoita muuta kuin välilaskupaikkana, koska sen kautta kulkee suorin reitti Uudelta mantereelta Kaukoitään. Tähän maantieteelliseen asemaan yhtiöittäminen eikä johdon kannustimet tietenkään vaikuta mitään. Millä perusteilla verovaroin perustettu vailla kilpailua toimiva ilmailulaitos yhtiöitetään? Jäljet pelottavat. Yhtiöittämisen seurauksena muun muassa entinen tie- ja vesirakennuslaitos nykyinen Destia Oy alkoi rakentaa taloja. Sen sijaan Finavian yhtiöittäminen ja johdon ka...

Teknologiateollisuus esitti hiljattain, että sähköpörssin hinnat laskisivat jopa viidenneksen, jos sähkön tuotantokustannuksiksi hyväksyttäisiin vain toteutuneet päästökustannukset Tämä on utopiaa, koska sähköpörssiin tullaan myymään sähköä, joka pitää pörssihinnat korkeina, eli sellaista sähköä, jonka tuotantokustannukset ovat korkeita riippumatta päästöistä. Tässä yhteydessä erityisen tärkeäksi muodostuu se, millaisiksi hinnoitellaan hallituksen päättämien tuhannen tuulivoimalan tuotantokustannukset. Tuhannen tuulivoimalan pelkät vuosittaiset huoltokustannukset ovat kymmeniä miljoonia euroja. Jokainen EU-maa sai aikoinaan tietyn määrän päästöoikeuksia, joita se jakoi edelleen yrityksilleen ilmaiseksi. Nekin saivat, jotka eivät tarvinneet, erityisesti Fortum. Nyt yritykset myyvät ilmaiseksi saamiaan päästöoikeuksia, noin 25 euroa/hiilidioksiditonni. Yrityksille ja osinkoihin ne ilmastomuutoksen ehkäisemiseen tarkoitetut rahat menevät. Sähkön hinnan nousua ei pysäytä Suomessa mikä...

Jää hakijan vastuulle, onko haettu fi-tunnuksen nimi varattu kaupparekisterissä ja tavaramerkeissä vai ei. Viestintävirasto katsoo vain, ettei se ole myöntänyt aiemmin haetun tunnukseen sisältyvää nimeä. Niinpä uutta yrittäjää voi odottaa mojova yllätys, kun hän huomaa, että yrityksen nimellä on myönnetty vieras fi-tunnus, jonka omistajalla ei ole mitään tekemistä yrityksen kanssa. Liikenneministeri Aura aikoinaan haali fi-tunnukset viestintä- ja liikenneministeriöön. Nyt kannetaan satoa tästä pikkusieluista valtapolitiikasta ministeriöiden välillä. Nyt pitää kiireen vilkkaa saada fi-tunnuksien myöntäminen patentti- ja rekisterihallitukseen, koska fi-tunnukset ovat osa liiketoimintaa. Ei ole mitään järkeä, että viestintävirasto myöntää silmää räpäyttämättä voimassa olevalle tavaramerkille vieraan fi-tunnuksen ja kaupparekisteri hyväksyy yritykselle nimen, jolla on jo vieras fi-tunnus. 1.10.2008

Nenonen on saanut kyytiä viimepäivien mediassa. Vakavassa asiassa on myös tragikoomisia piirteitä. Nenonen ikään kuin nyt vastaa tajuaa, että hän ei ole kylliksi tiedottanut eikä tajunnut muutosta vastustavien raivoa. Hän on sentään ollut HUSsin johtaja jo lähes kaksi vuotta. Nytkö hän vasta huomaa, mihin hän on tullut? Herää kysymys, ovatko Nenonen ja kumppanit vain näennäisesti tiedottaneet eli kutsuneet tai kutsuttaneet porukoita koolle kuulemaan yleisinformaatiota uudistuksesta ja epämääräisiä aikatauluja. HUSsin kaltaisen organisaation kehittäminen on pitkä ja itse itseään korjaava prosessi, jossa johto ja kehittäjät eivät tarkalleen tiedä, mitä tuleman pitää. Mutta jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kysymyksessä. Näin saadaan ideaalitapauksessa syntymään reaaliaikainen kehitystarina, josta on kommunikoida laidasta laitaan. Tämä on haastava työmuoto, koska siinä johto j...

Olin 90-luvun alussa kouluttamassa venäläisjohtajille tulosjohtamista. Koulutus tapahtui Suomessa. Kysyntä oli kovaa. Meininki oli sen henkistä, että kouluttajan edellytettiin mm. käyvän ostamassa apteekista ilmaiseksi lääkkeet kurssilaisille. Myöhemmin kuulin, että joku porukka oli ottanut Tshernobylin ydivoimalassa käyttöön suomalaisen tulosjohtamismallin. Siitä lähtien on pelännyt venäläisiä ydinvoimaloita. http://personal.inet.fi/koti/pekka.huttunen/

Normaalimarkkinoilla kunnat, joissa syntyy runsaasti metsätähteitä, voisivat aivan kilpailukyisesti perustaa pienvoimaloita ja myydä sähköä kuntalaisille omakustannushintaan. Tietenkin yksityisetkin voisivat tehdä samoin, mutteivät omakustannushintaan. Suuryhtiöt kuten Fortum ja Vattenfall ja kumppanit saattaisivat kuitenkin tarjoushinnoillaan ja kampanjoillaan suistaa tällaiset laitokset konkurssiin. Yrittäjäriski on liian suuri. Markkinat eivät toimi. Toinen asia on malttaisivatko pienvoimalat tyytyä kohtuuteen. Esimerkiksi Helsingin Energia ennen yhtiöittämistä tulouttaa kaupungille kahta kunnallisveroyksikkö vastaavan tulon. Kunnallisvero on tasavero. Jos Helsingin Energia laskisi hintojaan omakustannushintatasolle, suurkuluttajat hyötyisivät, jolloin kyseessä olisikin “progressiivivero“. Toisaalta jo nyt pienkuluttajat maksavat korkeimmat tariffit.