Siirry pääsisältöön

2842. Vanhushoito oli yhtä reilua kuin Nurnbergin tuomiot

Nyt alkaa olla käsillä aika, jolloin suurten ikäluokkien edustajat tarvitsevat vanhushuollon palveluja. Kannattaa muistaa, että suurissa ikäluokissa syntyi 1940-luvulla noin 90000 vauvaa vuodessa nykyisen 60000 sijaan. Kun näitä suuria luokkia oli viisi peräkkäin, tuloksena on että, kun nyt näiden luokkien vanhukset tulevat nyt ikään, jossa vanhuspalveluja tarvitaan kiihtyvässä määrin lisää.

Aluevaalien alla poliitikot toistavat perä jälkeen tämän tosiasian, mutta aivan, kuin he itsekin sanoivat, ettei palveluja saada puhumalla. Kokoomus puhuu palvelujen lisäämisen puolesta, mutta sisimmässään kiittelee vanhusten runsastumista ja siitä seuraavaa hoitotarpeen kasvua, jonka kysyntään kunnat eivät kykene vastaamaan, vaan sen tekevät yksityiset laitokset.

Tässä välissä täytyy huomauttaa, että yhden hoitopäivän laskennallinen hinta on noin 5000  -7000 euroa kuussa. Tämä ei oikeastaan ole hinta, vaan kaikki hoitopäivälle kohdistetut kustannukset. Silloin mukaan otetaan hoitajien palkkojen lisäksi eläkkeet, äitiysrahat ja muut sivukustannukset. Kuukausi palkka pitää kertoa 1,78, jolloin saadaan yhden hoitajan kustannus kuukaudessa. Tämä lisäksi on kiinteistö-, tarvike- ja korkokuluja.

Pitää myös ottaa huomioon hoidon laatu. Itsevalvonta saattaa johtaa itsepetokseen. Miltä tuntuu, jos auton katsastuksen saa tehdä omistaja. Hyvältähän se tuntuu.

Vanhushoidossa itsevalvonta pitää heittä nurkkaan. AVIt:kaan eivät resurssien vähyyden takia pysty valvomaan toimintaa. Vanhuslaitoksiin on kehitettävä oma tehokas laadun arviointijärjestelmä.  Ei se niin vaikeaa ole, kun sen tekevät asiantuntijat. Kymmenen vuotta sitten jotkut neropatit toivat itsevalvonnan pätevänä valvota metodina hallintoon. Se kuuluu samaan sarjaan Benchmarkkauksen kanssa.

Tätä laskutoimitusta ei kannata enää jatkaa, koska se jo nyt paljastaa, että keskiluokankin vanhusten hoitokustannukset tullaan ottamaan heidän mahdollisista asunnoistaan ja kiinteisteistöistään kunnan realisoidessa ne hoitomaksuihin.

Mikään laki ei estä menettelemästä näin. Sivuseurauksena on, että lapsille ei jää euron euroa perinnöksi. Tähän veroprofessori sanoo valkaistut hampaat loistaen, että näin pitääkin ollakin. Juristi jatkaa, että turha vanhuksen on säästä varallisuutta lapsilleen, vaan vanhuksen pitää käyttää varansa hoidon laatuun. Tämä on kaunis alamäen kaava, joka ei mitenkään huomio, että jotkut lapsista ovat saattaneet huolehtia vuosia omista vanhemmistaan ilman palkkaa tai tehdä merkittäviä korjauksia vanhuksen asuntoon taikka käyttää heitä ulkomaanmatkoilla taikka maksaa syöpähoidosta.

Ylimpien luokkien vanhuksilla hoitokustannukset eivät merkitse mitään, koska tällä luokalla on osakkeita, kiinteistöjä ja obligaatioita sekä kirjekuorissa varoja hoitamaan vanhuksiaan satoja vuosia.

Kaikkein heikoimmassa asemessa ovat ylemmän keskiluokan vanhukset. He todennäköisesti joutuvat realisoimaan koko varallisuutensa hoitomaksuihin ja jos hoito on pörriäisen tasoa, kurjuus muuttuu orjuudeksi.

Varattomat vanhukset saavat aivan ansaitusti ilmaisen hoidon.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *