Siirry pääsisältöön


2842. Vanhushoito oli yhtä reilua kuin Nurnbergin tuomiot

Nyt alkaa olla käsillä aika, jolloin suurten ikäluokkien edustajat tarvitsevat vanhushuollon palveluja. Kannattaa muistaa, että suurissa ikäluokissa syntyi 1940-luvulla noin 90000 vauvaa vuodessa nykyisen 60000 sijaan. Kun näitä suuria luokkia oli viisi peräkkäin, tuloksena on että, kun nyt näiden luokkien vanhukset tulevat nyt ikään, jossa vanhuspalveluja tarvitaan kiihtyvässä määrin lisää.

Aluevaalien alla poliitikot toistavat perä jälkeen tämän tosiasian, mutta aivan, kuin he itsekin sanoivat, ettei palveluja saada puhumalla. Kokoomus puhuu palvelujen lisäämisen puolesta, mutta sisimmässään kiittelee vanhusten runsastumista ja siitä seuraavaa hoitotarpeen kasvua, jonka kysyntään kunnat eivät kykene vastaamaan, vaan sen tekevät yksityiset laitokset.

Tässä välissä täytyy huomauttaa, että yhden hoitopäivän laskennallinen hinta on noin 5000  -7000 euroa kuussa. Tämä ei oikeastaan ole hinta, vaan kaikki hoitopäivälle kohdistetut kustannukset. Silloin mukaan otetaan hoitajien palkkojen lisäksi eläkkeet, äitiysrahat ja muut sivukustannukset. Kuukausi palkka pitää kertoa 1,78, jolloin saadaan yhden hoitajan kustannus kuukaudessa. Tämä lisäksi on kiinteistö-, tarvike- ja korkokuluja.

Pitää myös ottaa huomioon hoidon laatu. Itsevalvonta saattaa johtaa itsepetokseen. Miltä tuntuu, jos auton katsastuksen saa tehdä omistaja. Hyvältähän se tuntuu.

Vanhushoidossa itsevalvonta pitää heittä nurkkaan. AVIt:kaan eivät resurssien vähyyden takia pysty valvomaan toimintaa. Vanhuslaitoksiin on kehitettävä oma tehokas laadun arviointijärjestelmä.  Ei se niin vaikeaa ole, kun sen tekevät asiantuntijat. Kymmenen vuotta sitten jotkut neropatit toivat itsevalvonnan pätevänä valvota metodina hallintoon. Se kuuluu samaan sarjaan Benchmarkkauksen kanssa.

Tätä laskutoimitusta ei kannata enää jatkaa, koska se jo nyt paljastaa, että keskiluokankin vanhusten hoitokustannukset tullaan ottamaan heidän mahdollisista asunnoistaan ja kiinteisteistöistään kunnan realisoidessa ne hoitomaksuihin.

Mikään laki ei estä menettelemästä näin. Sivuseurauksena on, että lapsille ei jää euron euroa perinnöksi. Tähän veroprofessori sanoo valkaistut hampaat loistaen, että näin pitääkin ollakin. Juristi jatkaa, että turha vanhuksen on säästä varallisuutta lapsilleen, vaan vanhuksen pitää käyttää varansa hoidon laatuun. Tämä on kaunis alamäen kaava, joka ei mitenkään huomio, että jotkut lapsista ovat saattaneet huolehtia vuosia omista vanhemmistaan ilman palkkaa tai tehdä merkittäviä korjauksia vanhuksen asuntoon taikka käyttää heitä ulkomaanmatkoilla taikka maksaa syöpähoidosta.

Ylimpien luokkien vanhuksilla hoitokustannukset eivät merkitse mitään, koska tällä luokalla on osakkeita, kiinteistöjä ja obligaatioita sekä kirjekuorissa varoja hoitamaan vanhuksiaan satoja vuosia.

Kaikkein heikoimmassa asemessa ovat ylemmän keskiluokan vanhukset. He todennäköisesti joutuvat realisoimaan koko varallisuutensa hoitomaksuihin ja jos hoito on pörriäisen tasoa, kurjuus muuttuu orjuudeksi.

Varattomat vanhukset saavat aivan ansaitusti ilmaisen hoidon.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *