2829. Puolan merkitystä viime sodissa lännen etuvartijana ei osattu eikä osata arvostaa

Puola on keskisuuri maa, mutta sen sisällä roihuaa suuri sydän. Maa on väestömäärältään suhteellisen suuri. Puola on myös suuri yleisurheilumaa, etenikin 1960-luvlla, jolloin kaikki menestyvät maata douppasivat tavalla tai toisella, ei vain Puola

1980-luvun Solidaarisuus liike Lew Valenza johdolla sai kammettua Puolan kommunismin raiteilta markkinatalouden uralle. Sitä ennen maa oli kitunut 36 vuotta rautaesiripun takana.

Kaikki alkoi, kun Britannian pääministeri Champerlainin tulessaan neuvottelemasta Hitlerin luota 1939  heilutti lentokentällä sopimisarkkia huutaen: rauha on saavutettu. Muutaman päivän tämän jälkeen Hitler lavasti tökerösti Puolan hyökkäyksen Hitlerin Saksaa. Eurooppa oli ihmeissään.

Muutama päivä tämän jälkeen Hitlerin mekanisoidut joukot marssivat Puolan rajan yli. Useissa historiakatsauksissa väitetään Puolan vastuksen olleen vähäistä. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan puolalaiset saivat melko nopeasti organisoiduksi puolustuksen. Puola oli jo silloin maailman kuulu tykistönsä tehosta ja monen patterin tuli-iskun keskittämisistä yhteen suureen maaliin. Natseja pelotti Puolan tykistöiskut, koska ne olivat silloiselle kokemattomalle natsipolvelle ennen kokemattomia. Natseja pelotti tosissaan.

Hitler pelkäsi häviötä  jo tässä vaiheessa. Hän oli jo viikon raivonnut komentajalleen panssarikenraali Heinz Guderianille tämän joukkojen huonosta sijoittelusta Puolassa. Vastuksen käydessä yhä tiiviimmäksi, Hitler otti käyttöönsä Stuga pommituskoneet, joita hänen tarkoituksenaan oli säästä käytettäväksi syvällä Neuvostoliiton aroilla. Ne ratkaisivat Puolan kohtalon operaatio Barbarossassa eli natsien marssissa Neuvostoliittoon.

Jaltan konferenssissa helmikuussa 1945 Stalin, Churchill ja Roosevelt jakoivat Euroopan. Berliini jaettiin viiteen vyöhykkeeseen: Ranskan, Yhdysvaltojen, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen sekä Neuvostoliiton vyöhykkeisiin. Stalin yritti näännyttää nälkään Berliiniä etenkin omaa vyöhykettään, mutta lännen jatkuva lentokoneilmasilta pelasti tilanteen.

Jaltassa sovittiin kaikkien osapuolten kesken myös Stalinin vahvistamana, että Puolassa pidetään vapaat demokraattiset vaalit. Niitä ei koskaan tullut, vaan Stalin oli itse valtsi ehdollaat. Näin paljon sodassa kärsinyt Puola joutui rautaesiripun taakse, mutta sitä ennen Puola joutui osallistumaan Barbarossan operaation menomatkalle painostavissa tunnelmissa ja tulomatkalle haavojaan nuolemaan yhdessä länsiliittouman kanssa.

On sanottu, että Jaltassa kaikki neuvottelijat olivat väsyneitä vanhoja miehiä. Tuoreimmilla voimilla olisi saatu toisenlainen sopimus. Ehkä demokraattinen Puola.