Siirry pääsisältöön

Tekstit



2191. Harkimon hanke kyykkää evoluution valtaan

     Harkimo ja kumppanit kirjasivat politiikkaa pitkään vaivanneet tunnetut ongelmat. Kukaan ei vielä tarkkaan tiedä, mitä he tarjoavat lääkkeiksi keskittyneihin valtapooleihin osallistumisen lisäämiseksi ja uskaliaimpien toiveiden mukaan päätösvallan delegoimiseksi. Näitä pooleja esiintyy kaikissa puolueissa enemmän tai vähemmän yksinvaltaisesti johdettuina sekä agendan laatimisessa että itse päätöksenteossa.      Vaikka puolue olisi kuinka ,Eija-Riitta Korholan mukaan ( http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254283-hjalliksen-ilkea-ongelma ) ajan mittaan ylimielisyyden kasvun myötä puolue alkaa laistaa kentältä tulevia ääniä ja vaatimuksia.      Harkimon hankkeessa on olennaisesti uusia näkökohtia  Nuorsuomalaisten Risto E. J. Penttilän ja Tarkan 1980-luvun hankkeeseen verrattuna , koska silloin ei ollut sosiaalista mediaa eikä globalisaation uhkaa. Jo 1980 luvulla kuitenkin  havaittiin, että  millään iskuilla ei voi...

2190. Ovatko johtamistaidot synnynnäisiä

     Jos pääsisi seuraamaan sateliitin siiveltä, miten työyhteisöjä johdetaan maailman eri kolkilla, hämmästyisi. Idässä esimies voi olla kuin basso, ei tarvitse kuin olla sääntöjä noudattamatta. Lännessä pomo saattaa saada sääntöjohtamisessaan johtamisen puuskia, jossa alaiset ovat hetkittäin helisemässä itsensä ja johtajan kanssa.      Meille suomalaisille on toistettu, että tehokas johtaja saa tuloksia yhteistyössä alaistensa kanssa. Tämä on kyllä niin keskimääräisesti sanottu, ettei siitä ei jää käytännön ohjeena mitään käteen. Johtajaa, joka tähän tyytyy, täytyisi tukistaa johtamisen perustarkoituksen ymmärtämättömyydestä. Eri tilanteet vaativat samalta ihmiseltä niin erilaisia esimiestaitoja, että mitään tarkkoja malleja on turha tyrkyttää. Päinvastoin, niistä voi olla jopa haittaa.      Ovatko johtamisen taidot sitten synnynnäisiä? Tuskin sillä vain kolmanteen osaan ihmisen ominaisuuksista vaikuttavat merkittävästi perit...

2189. Poliittiset nimitykset palaavat kuin röyhtäisyt

     Vaalikeskustelut lähestyvät. Yksi varmimmista lupauksista on poliittisista virkanimityksistä luopuminen. Ne palaavat kuitenkin  kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamiseksi luetaan vaikka minkälaisia loitsuja , etenkin ennen juuri kohta vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.       Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Maanviljelijä Jari Koskinen puski itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskinen teki saman tempun Lontooseen.       Vaatimatonkin uratien avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Soturi hyötyy ja puolue hyötyy soturin joutessa kiitollisuuden velkaa puolueelle.      Jos poliittiset virkanimitykset...

2188. Byrokratia – rakastettumme - on oikeusvaltion turva

Sanokoon Sipilän uusdosentit mitä tahansa, byrokratia on rakastettumme. Sen kaavojen mukaan meidät kastetaan, vihitään ja haudataan. 90 prosenttia siitä palvelee hyvinvointi- ja oikeusvaltiomme perustaa. 10 prosenttia siitä on niin vaikeasti kehitettävissä, karsittavissa ja yksinkertaistettavissa, että tähän osaan ei ole järkevää puuttua. Jos sitä jahdataan, joissain kohtaan voidaan puuttua kohtalokkaasti  kansalaisten ja yritysten yhdenvertaiseen kohteluun tai luodaan porsaanreikiä liike- ja yritystoimintaan. Byrokratia on pahimmillaan kuin taikina. Kun siihen pistää sormensa, se sinne uppoa. Kun siitä vetää siletä pois, se venyy synnyttäen absurdeja rihmoja. Kun sitä leipoo tarpeeksi, saa mitä vain paitsi yhteiskunnan toiminnan sujuvoittavia elementtejä. Se on kuitenkin välttämätön joka päivittäisen leivän arina. Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Byrokratia on suuri syyllinen valtion velkaamme ja kilpailukykyymme. Sen kimppuun Sip...

2187. Huippujen tavoittelemisesta urheilussa on luovuttava

     Huippu-urheiluyksikön johtajavalinta on ollut mediassa esillä kuukauden päivät.   Marko Lempinen kommentoi myös aihetta Urheilulehdessä 15.3.2018 jutullaan, jonka mukaan Mika Kojonkoski on kieltäytynyt ja vahva ehdokas Mika Lehtimäki on vetänyt paperinsa pois viime hetkellä. Viimeisimmän tiedon mukaan virkaa on hakenut Tanskan huippujen tuottaja Michael Andersen ( https://yle.fi/urheilu/3-10120581 ).      Lempinen antaa ymmärtää yleisen johtamisilmapiirin ja työilmaston huonontuneen Olympiakomiteassa ja  huippu-urheiluyksikössä, koska terveysliikuntavaikuttajien aseman on vahvistunut samalla kun huippu-urheilijaväki on kokenut menettäneensä vaikutusmahdollisuuksiaan.       Suomi on pudonnut kauaksi muiden pohjoismaiden huippu-urheilun tasosta. Jopa niin kauaksi, että on aiheellista käydä keskustelua, mistä tämä johtuu ja sen perusteella päättää huippu-urheilunasemasta yhteiskunnassa. Mihin me tarvitsemme huippu-urheilua? Voik...

2186. Muutosjohtamista pakolla

     1980-luvulla Patentti ja rekisterihallitus oli ajautunut kriisiin, jossa 60000 kaupparekisteri-ilmoitusta oli käsittelemättä ja ruuhka vain kasvoi. Yritykset joutuvat odottamaan yritystensä rekisteröintiä 10 kuukautta, joten käytännössä rekisteri ei toiminut ilman kiirehtimishakemusta. Sen lisäksi, että laarin pohjalla olevat ilmoitukset eivät liikkuneet mihinkään, se loi virastoon väärinkäytöksille alttiin maaperän.      Kauppaministeri Suominen piti viraston johdolle monta puhuttelua lyhentää käsittely aikoja kolmeen kuukauteen ja eduskunnan puhemies Ahde oli kahdella kirjeellään vaatinut rajuja muutoksia.     Ruuhka vain kasvoi, koska ruuhka kasvattaa itseään papereiden etsimisen ja tiedonkulun vaivannäön lisääntymisenä ja yleisen sekavuuden runsastumisena.      Perimmäinen syy ruuhkaan oli se, että alunperin hyvin toimiva manuaalien järjestelmä ei kestänyt pikku hiljaa tapahtuvaa ilmoitusmäärien lisääntymistä. Kamelin...

2185. Maahanmuuttopolitiikan kurilinja on kiristynyt

     Maahanmuuttopolitiikkaan on tullut kurilinja, jota tuetaan harmaan talouden orjunnalla. Taannoinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, miten hallituksen harmaan talouden torjunta kurittaa maahanmuuttajia . Venezuelakin on nyt turvallinen maa.      Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikkö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.      MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –  MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *