Siirry pääsisältöön

Tekstit



641. Ei liikunnan puutteeseen heti kuole

Kukaan ei menehdy liikunnan puutteeseen siltä istumalta. Kyse on enemmänkin siitä, että ihminen on joutunut epäterveellisten elämäntapojen, huonon ruoan ja rappeutumisen ja iän tuomien vaivojen kierteeseen. Tuloksena on  yleinen raihnaisuus tai ainakin sen tunne, vaikkei mikään erityinen tauti vaivaakaan. Itseäni vaivasi lonkka- ja selkäkivut. Verenpainetakin oli. Oli myös painetta vatsan ympärillä. Meni vuosia ja pidin tilannetta kohtalonani. Verenpaineen lääkkeen yhdellä uusimiskäynnillä lääkäri tokaisi: ”Tässä lähete lle”. Hän se olikin tosinainen. Pois lähtiessäni kädessäni oli ohjeet jokapäiväiseen kotijumppaan. Se laadittiin juuri nivelvaivojani poistamaan.  Jumppa ja voimakävely olivat kuin virkistävä huumeneulan pisto ytimiin. Nivelet vertyivät, pystin taivuttamaan selkää ja päätä niin, että peräkärrin peruutus taskuun onnistui kuin nuoruusaikoina. Painokin putosi ja verenpaine laski. Oli hämmästyttävää nähdä, kuinka pienellä vaivalla ja muutoksella raihnaisuudesta...

828. Juhannusaattona viinillä

 Perttunen kutsui luokseen kertomaan, miltä konsultin silmin tilanne ministeriössä näytti. Se näytti hyvältä verrattuna mihin tahansa ministeriöön. Perttunen halusi muutoksia osastojen johtamiseen. Hän kannatti delegoivaa johtamista pitäen kuitenkin poliittisesti tärkeät asiat omissa käsissään. Papereita ja suunnitelmia kyllä syntyi. Tätä en sanonut Perttuselle. Hänen kysyessä, mitä mieltä olin maan jakamisesta 17 maakuntaan, olin vähän vaivaantunut, sillä en nähnyt niillä olevan todellista merkitystä. Toki ne antoivat identiteettiä ja loivat yhteenkuuluvuutta. Hyvä oli, jos ne eivät aiheuttaneet liikaa byrokratiaa. Myöhempi kehitys osoitti Perttusen olleen oikeassa. Tällä välin Perttusen sihteeri Carita oli tuonut viinilasit ja pullon pöytään. Perttunen kertoi skoolatessamme olevansa tyytyväinen konsultointiini. Kävellessään katsomaan ikkunasta Säätytalon puistoon hän alkoi mietteliäästi puhua johtoryhmien perustamisesta. Niitä olimme porukassa kaavailleet jo pitkän aikaa. ...

827. Toimistoväen kuultavana

Säätytalossa oli tunnetusti huono akustiikka. Ritaritalossa oli vielä huonompi, kun aikoinani olin kuunnellut siellä ensimmäisiä ja harvoiksi jääneitä matematiikan luentoja. Siihen vedoten kieltäydyn Perttusen pyynnöstä pitää siellä toimistohenkilökunnalle esitys hyvästä johtamisesta. Todellinen, tiedostamaton syy kieltäytymiseeni oli epäilyni, että Perttunen halusi tällä tavoin asettaa aluekehitysosaston päällikön johtamistavan puntariin, koska hän ei ollut vahvimmillaan henkilöstöjohtamisessa. Tällaiset lisätyöt hipoivat konsulttisopimuksen rajoja. Kilven sihteeri oli hämillään kieltäytymisestäni ja antoi ymmärtää sen olevan epäluottamuslause toimistoväelle. Hänen moitiskelunsa seurauksena ymmärsin suostua Perttusen ehdotukseen. Säätytalon kaikuva sali pullotti täynnä toimistoväkeä. En puhunut ministeriön suunnittelujärjestelmästä, vaan otin esille tuloskeskustelut ja sen, miten niissä kuulijoiden tulisi toimia. Taattu loppukevennys oli juttuni henkilökohtaisesta jaksamisesta ja...

826. Kiusaamista

Ajaessani Turkuun mustat pilvet olivat matalalla. Aivoissani ei ollut yhtään enempää tietoa tilanteesta kuin se, mitä lehdistä oli mieleeni jäänyt. Joku oli tullut kiusatuksi, ja toiselta oli otettu pois hänelle asetuksen mukaan kuuluvia tehtäviä. Työläjärvi otti minut vastaan ja tuli ovelle tervehtimään tyylikkään istuvassa beigesävyisessä asussa pyytäen istumaan täydellisen mukavaan vierastuoliinsa. Työläjärveä, kuten muitakin tapaamiani maaherroja, kiinnosti ja huolestutti alueen kehitys. ”Tie Helsinkiin pitäisi saada moottoritieksi mitä pikimmin. Tarvontie ei riitä mihinkään, kai huomasit sen, kun ajoit tänne”, hän virkkoi levollisesti. Lyhyen rupattelun jälkeen hän sanoi suoraan, että uudet sisäiset työjärjestelyt olivat aiheuttaneet vähän kitkaa, mutta nyt asiat oli puhuttu selviksi. Hän piti tauon ja katsoi, minkä vaikutuksen sanat olivat tehneet edessä istuvaan mieheen. Siinä istuessani tuli tunne, että hänelle ei tuottaisi mitään vaikeuksia kysyä, millä valtuuksilla ja ...

640. Ruokokorin hinta ja Lidl

Kun tehdään ruokakorin hintavertailuja, eräs asia pistää silmään. Lidl ei pääse kunnolla vertailuun mukaan. Sitä ei oteta mukaan vertailuun joko siihen soveltumattomana tai valikoiman suppeuden takia tai jostain muusta kumman syystä. Silloin kun se pääsee mukaan, tulos jää epäilyttävän huonoksi. Itse olen ostanut 10 vuoden ajan 90 prosenttia ruoistani Lidlista. Ruokakorini on siellä noin 30 prosenttia halvempi kuin markkinajohtajilla. En kai muuten sieltä ostaisi. Lidlissä käy ulkomaalaisia, ulkomaalaisia nuoria, yläluokkaa (en itse), eläkeläisiä, virkamiehiä, äitejä lapsineen, haalariväkeä. Tämä rakenne poikkeaa huomattavasti K-kaupan asiakkaista. Poliitikot lupailivat, että EU:un liittymisen jälkeen ruon hinta laskee pysyvästi 10-20 prosenttia. Tähän suuntaan ehkä käväistiin, mutta nyt hinnat ovat 20 prosenttia yli EU:n keskitason. Viimeiset kolme vuotta ruokien hinnat ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti, 5-6 prosenttia vuodessa. Nyt myönnetään, että Li...

825. RKP sen taas teki

Päivän HS:ssä oli taas kerran poliitikon vastauksen helmi. ”On epäloogista, että pienemmällä rahallista valtaa käyttävällä metropolilla olisi vaaleilla valittu valtuusto ja mahdollisesti verotusoikeus kun sotekuntayhtymällä ei ole kumpaakaan”, totesi Carl Haglund. Haglundin vastausta on turha enempää miettiä. Metropolihallintoa on jauhettu iät ja ajat. Siinä sivussa eri tason asuntoalueita pukkaa sinne tänne, Kehä II päättyy seinään, Itämetro vilkuttaa lännelle vain kättään, huono poikittaisliikenne pelaa, jos on tuurin tynkää, kuntien   yritysstrategiat jyräävät toisiaan, kuppikuntaisuus rehottaa kuin sieppari ruispellossa. Maailma on joskus selkää kuin poutapäivä. On moneen kertaan eri mietinnöissä todettu ja lueteltu ne tarpeelliset tehtävät, jota on järkevää suunitella ja totetuttaa koko metropolialue huomioon ottaen. Yhtä monta kertaa on todetuu, että se ei onnistu ilman asianomaista lakia. Kokoomus ja RPK. Miksi luovutte yhdestä hallitusohjelman kärkihankke...

824. Konsultti ulos

Kokouksen aluksi ruotsinkielinen osastopäällikkö ilmoitti, että jos konsultin esitys ei häntä kiinnostanut, hän lähti ulos eikä teoriasta ja tulojohtamisesta saanut puhua mitään. Siitonen totesi, että hän ja Fredi käyttävät Macia, mikä laukaisi tilanteen. Valtakunnan päämedioissa oli kuukauden ajan uutisoitu Turun ja Porin lääninhallituksen huonosta työilmapiiristä. Oliko se totta vai ei, sitä ei tuntunut kukaan tietävän. Maaherrana oli entinen kauppa- ja teollisuusministeri Pirkko Työläjärvi. Perttunen oli eräässä johtoryhmänsä kokouksessa hieraissut leukaansa minua katsoen: ”Voit mennä käymään siellä, minä soitan tulostasi.” Ajaessani Turkuun mustat pilvet olivat matalalla. Aivoissani ei ollut yhtään enempää tietoa tilanteesta kuin se, mitä lehdistä oli mieleeni jäänyt. Joku oli tullut kiusatuksi, ja toiselta oli otettu pois hänelle asetuksen mukaan kuuluvia tehtäviä. Työläjärvi otti minut vastaan ja tuli ovelle tervehtimään tyylikkään istuvassa beigesävyisessä asussa pyytäe...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *