3857. Kirjoitustaidon kehittäminen

Silloin tällöin, mutta harvoin pysähdyn ajattelemaan, miten eri ihmisen ovat oppineet, ja sitten kehittäneet tai kehittyneet kirjoitustaidossaan.  Varmaa on, että jotkut ovat luontaislahjakkaita kirjoittajia, vaikka särön tähän tuo esimerkiksi Kalle Päätalon ponnistelut isä Herkon saarnatessa koko ajan möllerihommista. Kalle oppi harjoittelemalla, kunnes viimeien tärppäsi: Ihmisiä Telineillä.

Itse olen ollut koulussa aina huono ainekirjoituksessa, vaikka koulussa äidinkielen olettajana oli Suomen Yrittäjäien liiton Pentikäisen isoäiti. Kiitos hänelle sitkeästä opetuksesta. Ainekirjoituksessani rutiini oli aina sama: neljä harvaa sivua tekstinkäppyrää, ei juuri sivulauseita eikä turhia pilkkuja. Tällä kaavalla mentiin ylioppilaskirjoituksista läpi niin, että improbaturin reunat kolisi.

Siten opiskeluvaade astui peliin. Piti kirjoittaa fysiikan työn tutkielma. Ei tarvinnut kauaa odottaa, kun sattuma astui Manalan ovesta sisään erään tytön pitäessä tutkielmaa helppona, ja kirjoitti minulle pöydässä tutkielman pohjat. Oli juuri tehnyt työn.

Mennessäni työelämään tosimielellä, siellä ei kysytty osaatko kirjoittaa, vaan käskettiin kirjoittaa ohjevihkojen tositteiden kirjaamissäännöistä. Tämä oli vakava asia, sillä siihen aikaan haluttiin kaikki laskut ja kustannukset kohdistaa eri työnvaiheille eli sille kohteelle, joka oli laskun aiheuttanut. Se vaati selkää opaskirjasta, jonka laatijaksi minut nyt määrättiin.  Se oli kaunis ajatus, mutta myöhemmin kukaan ei välittänyt, mitä maksoi, vaan miltä momentilta rahat otetaan eli laskutetaan. Työaikakin piti kirjata eri lomakkeella aiheuttamisperiaatteen mukaan.

Näissä hommissa ei kirjoitustaito paljoa kehittynyt, mutta kohta kehittyy, kun väsäsin kasan paperia kirjaluonnokseksi osastopäällikölle. Tämä lannisti minua jonkin verran, kun osastopäällikkö runttasi paperit kasaan. Olin omasta mielestäni hyvä kirjoittaja ja  johtamiskouluttaja, ja niinpä pääsin kouluttamaan oman yrityksen kautta läänin poliisitoimistojen johtoryhmiä. Onneksi oli älynnyt hankkia kansliapäällikkö Kai Kortteelta sivutoimiluvan. Kun laadin seminaarimateriaalia, kirjoitin oppaan johtoryhmätyöstä ja siihen harjoitustehtäväkirjasen. Kirjoitustaidon oli pakko kehittyä.

Seuraavaksii astui taas sattuma peliin. Luennoidessani olin tavannut Tri Timo Santalaisen ja vaihtanut muutaman sana hänen kanssaan. Hän ehdotti, että kirjoitan hänellä viimeistelyvaiheessa olevaan kirjaan julkista johtamista koskevan osan. Se sopi hyvin minulle ja Weilin+Göös Raija Renlundille. Tämä aika elämässäni kehitti paljon kirjoitustaitoani, josta olen Timolle ja Raijalle kiitollinen.

Myöhemmin kirjoitin kirjan Johtaminen muuttuvassa Julkishallinnossa, joka sai jonkin verran kehujakin.