Siirry pääsisältöön

Tekstit



2032. Lähihistoria ei tunne Aleppon kaltaista suurkaupungin valtaustilannetta

      Gallipolin taistelluissa 1915 vastakkain olivat ottomaanit ja länsiliittoutuma Britannian johdolla. Taistelu oli ensimmäisen maailmansodan raain. Kummallakin osapuolella kaatui puoli miljoonaa ihmistä. Se päättyi ratkaisemattomaan kummankin puolen uupuessa henkihieveriin. Varsinainen kaupunkisota se ei olut vaan kamppailu alueesta. Leningradin piiritys alkoi syksyllä 1941 ja päättyi 1944 noin 700000 kaupunkilaisen näivettymiseen hengiltä. Stalingradin piirityksessä kaatui 200000 saksalaista ja sama suuruusluokka venäläisiä. Toisessa Tsetsenian sodassa vuonna 2000 Venäjä valtasi kovokouraisesti 40000 asukkaan Grozneyn, joka puolustautui loppuun saakka.      Aleppossa kyse on puhtaasta Venäjän omalaatuisesta valtapoliittisesta voimannäytöksestä vieraalla maaperällä. Venäjä haluaa osoittaa muulle maailmalle, että tällainen maa me olemme ja tällainen arvopohja meillä, kun palautamme maailman takaisin kaksinapaiseksi valtajärjestelmäks...

2031. SOS-hallitus hyötyy luokkaerojen kasvattamisestaan

      Kun poliitikot kertovat tehneensä motivoivia tulonjako- ja veroratkaisuja, kannatta olla varuillaan. Pitää ottaa selville, mitä he sillä tarkoittavat. Toinen vaaranpaikka, kun kuulee isänmaa etu poliitikon suusta. Kun poliitikkojen puheista tavalliselle kansalaiselle todelliset tarkoitusperät alkavat selvitä, hänen itsehillintänsä punnitaan jokaisen sanan jälkeen.      Sipilän vangitseva voima strategisen hallitusohjelman laadinnassa kesti kuukauden päivät. Vain yhtenä torstaina levottomuus piirsi vähän syvempiä vakoja Sipilän leukaperiin. Rypyt oikenivat viikon vaiheessa. – Ikäviä päätöksiä tehty. Ne koskettavat kaikkia suomalaisia.      Mitä pidemmälle asiat etenevät, sitä vakuuttuneimmiksi äänestäjät tulevat siitä, että he olevat vain tavallisia ihmisiä, joita kohdellaan massana. Ja massan elintason nostaminen on mahdotonta, koska SOS-hallitus katsoo sen tulevan liian kalliiksi. Niinpä tukia annetaan massa har...

2030. Ruotsinkielinen Pohjanmaa kammoaa kunnallisia terveyskeskuksia

     Terveydenhoito on bisnestä. Tämä tuli selväksi eilisessä Yle Fem Spotlihgtissä, etenkin Pietarsaaren kaupunginjohtajan suulla.      Ohjelmassa kuitenkin eräiden kuntien edustajat kyseenalaistivat yhtiömuodon, koska tietojen luovuttaminen yhtiön ulkopuolisten käyttöön on välttämätöntä toiminnan läpinäkyvyyden turvaamiseksi.      Kokonaisuuden kannalta on tärkeää saada tietoja, miten ja millä perusteilla eri terveysosakeyhtiöt antavat lähetteitä erikois- ja/tai vaativaan hoitoon. Yhtiöittämiseen varauksellisesti suhtautuvien mielestä on myös pystyttävä valvomaan, suosivatko lähetteiden antajat ketjuun kuuluvia yhtiöitä.      Avoimuutta edellyttää myös ennen paljon puhutun integraatio ja sen seuranta. Nyt ei kukaan puhu enää niin ennen tärkeästä integraatiosta mitään.      Osakeyhtiöittämistä kannattavat torjuvat kritiikin. Heidän mukaan avoimuus voidaan turvata sopimuksilla, yhteyd...

2029. Tullin pääjohtajan töppäykset eivät kiinnosta valtiovarainministeriötä

     Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).      Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.      Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2...

2028. Terveyskeskuksessa tiedon käyttö

     Eräillä aloilla tieteellinen tieto on elinehto (esimerkiksi terveyspalvelut). On myös voittoon pyrkivää toimintaa, jossa painottuu manipuloiva tieto (esimerkiksi lahkoliikkeet ja uskomushoidot). Harvoin on kuitenkaan joko-tai-tilanne, vaan tietoa pitää käyttää laidasta laitaan.      Tieteellisessä tai tutkitussa tiedossa ei saa jäädä odottamaan sitä, että se korjaa itseään. Korjaaminen tapahtuu hitaasti ja sattuman varaisesti, yritys ehtii kaatua. Tieteellisen tiedon käyttöön henkilöt kypsyvät vähitellen. Perusteet luodaan yliopisto- ja ammattikorkeakoulutuksessa.      Ehkä kaikkein tärkein tiedon muoto johtamisessa on faktat. Tämä on myös eniten laiminlyöty alue. Se on sääli, sillä se on usein halpaa hyötyihin verrattuna. Sen kerääminen on tylsää ja se korvataan hanakasti näkemyksillä.Näkemyksellinen tieto on vaarallinen tiedon laji. Sitä on vaikeaa kumota, jos ei ole faktoja. Tieteellinen tieto väittelyssä ...

2027. Väkisin virkaan

     Kanerva oli synkällä päällä istuttaen minut suuren pöytäänsä itseään vastapäätä. Tiesin etukäteen hänen ajavan toimeen kokoomuslaista, mutta kehittämisosaston vakinainen johto vastusti.      Aluksi Kanerva oli vaiti pitkän tovin ja tarkkaili minua. ”Olen kuullut, että sinä jyräät asioita läpi”, hän virkkoi yksikantaan molemmat kädet nyrkissä kiiltävällä pöydällä. Yritin vastata jotain järkevää, mutta keskustelu tyrehtyi Kanervan toteamukseen, että hän tekisi päätöksen Kivelän esityksen perusteella.      Parin viikon päästä uudessa työpaikassani sihteeri varovaisin sanakääntein kertoi jonkin arvokkaan taulun kadonneen huoneestani jo päivä ennen muuttoani sinne, juuri siitä samaisesta naulasta, jonka tyhjää reikää olin ihmetellyt. Taulu oli Ateneumista lainassa. Se oli numeroitu eikä sitä löytynyt, vaikka sitä etsittiin raivoisasti ympäri osastoa.

2026. Homovihkiminen ja moraali

     Näiden välisiä suhteita saattaa joutua miettimään, jos omalletunnolleen haluaa selvittää hyväksyttyä tasa-arvoista avioliittolain merkitystä.      Maailmanluokan kirjailija ja filosofi Albert Camus on sanonut, että moraali on tarpeeton: elämä on jo sinänsä aina enemmän tai vähemmän moraalista. Hän järkeili edelleen, että joka ei anna kaikkea, ei saa kaikkea.      Camus siis lähti siitä, että ihminen on jo syntyessään varustettu  moraalilla. Ei liene varmaa tietoa, kehittyikö ihmiseen moraaliominaisuus mutaation vai Darwinin evoluutio-opin kautta. Joka tapauksessa moraaligeeni näkyy moraalisina kannanottoina ja valintoina. Sitä ei varmasti tiedetä, kuinka vahva tällainen geeni on. Jotkut tutkimukset väittävät, että ihmisen moraalin syntyminen on vain alttiutta oppia moraalisäännöt.      Luonnolla ja sen osana elä...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *