Turun kaupungin psykiatrisen sairaalan törkeä vanhusten kohtelu oli tällä kertaa kimmokkeena a-talkissa jo arkipäiväiseksi muuttuneeseen vanhusten kaltoin kohteluun ( http://areena.yle.fi/1-3073422 ).      Viestejä tulee ympäri Suomea, milloin vanhus on jätetty vaippoihinsa, milloin nälkään. Kolmen sadan miljoonan euron leikkaus vanhushuollosta on tehnyt selvää jälkeä hoidon laadusta, riittävyydestä ja saatavuudesta hoitokulttuurin ja alalle koulutettavien tason heikentyessä ja valvonnan riittämättömyyden takia.   Ala on pirstaloitunut ja pirstaloituu jatkuvasti lisää soten kompuroinnin takia. Paperilla kaikki näyttää hyvältä hoitajien ollessa pakotettuja täyttämään seurantalomakkeita parhaan kykynsä mukaan tietojen johtamatta kuitenkaan muuhun kuin suiden sulkemiseen ja arkistointiin.       Asenne, jolla Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen johtaja Riita Liuska ja Valviran ryhmäpäällikkö Markus Henriksson...

      Eläkkeellä oleva alivaltiosihteeri Juhani Kivelä tarkastelee väitöskirjassaan Hiljainen hälytys ( https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/Default.aspx?tabid=959&id=32836 ) häiriötilanteiden ja kriisien hallintaa . - Häiriötilanteet ovat alueellisella ja paikallisella tasolla hallittavissa, mutta kun ne nousevat kriisiksi, niin ne ovat valtiollista toimintaa. Maahanmuuton hallinta on tällä hetkellä valtiollista toimintaa, mutta sen seuraukset aiheuttavat paikallisesti ongelmia. Kriisin ja häiriötilanteen ero on siinä , konkretisoi Kivelä ( https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/suomen-varautuminen-hairiotilojen-hallintaan-on-ollut-puutteellista )      Kivelän huoli on aiheellinen monestakin syystä.      Ensiksi 1990 lopulla lääninhallituksien lakkauttamisesta alkanut aluehallinnon myllerrys on jättänyt vieläkin eräät alueviranomiset epävakaaseen ja huonosti organisoituun tilaan. Tämä koskee etenkin elyjä ja nii...

Suuret kaansainväliset ketjut ostavat pieniä vanhusten hoitoyksiköitä monet kierrättäen kirjanpitonsa veroparatiisien kautta.  ARA rahoittaa veronmaksajien euroilla ketjujen laajentumista. Toimiala tuleekin olemaan lähivuosina ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatisi keskitettyä tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, ihmisarvo, turvallisuus ja tehokkuus. Monelle kunnalle nyt alan laatu näkyy vain papereilla ja tuloksellisuus kykynä työntää vanhukset näiden ketjujen armottomaan kitaan. Nyt vanhushuolto ei ole palveluala. Siinä pelittää vain profit motive. Sen keskeinen tekijä ei ole laatu eikä asiakastyytyväisyys, sillä heikkokuntoinen vanhus on tyytyväinen mihin tahansa. Kunnan kotipalvelut eivät toimi yhtään paremmin kuin yksityisetkään, vaan mies odottaa tv-dokumentin mukaan neljä vuorokautta lääkkeitään, vetelät housuissaan. Lähivuosina tarvitaan kymmeniä tuhansia lähihoitajaa lisää. Tila...

      Lapsi voi ihastua. Eläimille se sääntö, eivätkä nämä valitse sattumalta puolisoaan. Ihastumista usein seuraa rakastuminen. Aihe on noussut päivän keskusteluun yhdysvaltalaisen psykologi Arthur Aronin 36 rakastumista koskevan kysymyksen ansiosta.      On ehkä vapauttaa tietää, ettei ihastuminen voi tapahtua tietoisesti. Se on neuropsykologinen prosessi, jota ei tarkoin tunneta.      Intohimo, ihastus ja läheisyys kannattaa pitää erillään. Aronin kysymykset tehtiin saman mielisille henkilöille. Katsottiin syvästi silmiin, mikä tunnetusti lisää luottamusta. Kyse ei ollut rakastumisesta, vaan pikemminkin läheisyydestä.      Tunnetusti on olemassa aivoiltaan maskuliinisia ja feministisiä miehiä. Edelliset kiinnittävät huomion naisen visuaalisen olemukseen, jälkimmäiset lisäinformaation saamiseen, tutustumiseen. Naiset haluat aina enemmän informaatiota. Intohimo on eri asia kuin ihastumien.  ...

      Yhteiskunta teki huonot kaupat, kun se vaihtoi sosiaalisen pääoman verkottumiseen. Twitter ohentaa edelleen läheisyysperusteisia sosiaalisia verkostojamme, jotka toimivat hädän tullen myös turvaverkkoina.      Facebookien kuvitteellinen kvasi läsnäolo kiihdyttää vain kehitystä vuorovaikutusmykkyyteen. Miten tässä tilanteessa saadaan politiikkojen perään kuluttamaa luottamusta ?      Ei tietenkään riitä, että hallituksen keskeiset ministerit luottavat toisiinsa. Luottamisen pitää olla laajemmalla pohjalla lähtien yhteiskunnan pohjavirroista. Tähän puolesta vaikuttaa, miten eri yhteiskuntaluokat ja sosilaaliset ryhmät kokevat tulleensa kohdeluksi eduskunnan, hallituksen ja kuntapäättäjien tahoilta. Talouden kehittyessä hyvin eri ryhmien välinen vastakkain asettelu on laimeaa.      Kohtuulliseen luottamukseen on viime vuosiin asti ylletty hyvinvointivaltiomme ansiosta. Sen palvelut o...

      Se tiedetään, että media haluaa tehdä juttuja, jotka myyvät. Sekin tiedetään, että mitä laadukkaampi media on, sitä paremmin varmistetaan faktat ja että juttu unohda niitä.      Saadakseen jutun otsakkeen otsikon myyväksi   sen muotoilusta on tullut lehden myymisen kannalta yhtä tärkeä tekijä kuin sisällöstä. Sen miettimiseen saatetaan käyttää enemmän aikaa kuin itse sisältöön. Tämän kokeneet mediaihmiset ymmärtävät joskus liiankin hyvin juttujen otsikon olleessa sisältöä vastaamaton ja raflaava. Ja tämä saattaa näkyä   lukijoiden kummasteluna ja   jopa äkäisyytenä.      Päivän Helsingin Sanomat otsikoi: ”Keskusta ja SDP lähes tasoissa kärkipaikalla … Keskustaa kannattaa   nyt 21,4 prosenttia ja SDP:tä 21,2 prosenttia suomalaista”.   http://www.hs.fi/paivanlehti/19022016/a1455778129641      Virhe marginaali on 2 prosenttiyksikköä suuntaansa eli 95 prosentin v...

       Venäjän tsaari sairastui vakavasti. Hän pyysi saksalaista matemaatikkoa rientämään sairasvuoteen ääreen todistamaan, että jumala on olemassa. Mies kiisi hädissään huoneeseen kädessään lehtiö, josta hän todisti voipuneelle tsaarille toisen aseteen yhtälöllä Jumalan olemassa olon. Matemaatikko oli Euler ja tsaari Katariina Suuri, joka kuoli saman päivänä.      Ilman kristinuskoa Eurooppa ei olisi sitä mitä se nyt on. Maanosamme arvojemme ja sivistyksemme perustan loivat ja edelleen elvyttävät klassismi ja kristinusko ja sen radikaalisuus, joka edisti koulutusta ja salli tieteitä ja jopa lopuksi edisti niitä. Radikaalisuus tulee esille vasta verratessa sitä muiden suuruskontojen taantumuksellisuuteen.      Acrikola-liikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström pohtii kirjassaan ”Mitä Jeesus tekisi” Jeesuksen olemusta. Kirjoittajan mukaan kirkon Jeesus on muuttunut alun perin toruvasta kasvattajasta, myöhemmin vallanpi...