Päivän HS:ssä oli analyysi perussuomailaisten hallitustyöskentelystä. Sen mukaan perussuomalaisten apupuolueeksi liukumisen estämiskesi puolueen pitäisi repäistä kunnolla kannattajakuntaansa innostavalla tavalla.      Ehkä näin. Mutta puolueen tulevaisuuden kannalta suuri kohtalon kysymys on, mistä löytyy Vennamon ja Soinin typpinen puoluejohtaja kansanliikkeen kärkihahmoksi tulevaisuudessa. Ehkä hän on jo olemassa, mutta hahmon ei ole annettu saada huutaa sanojaan julkisuuteen.      50-luvulla pienviljelijät panivat pyhäaamuisin limodanivaatteet päälle ja menivät kioskille juomaan pilsneriä ja puhumaan hallituksen vääryyksistä. Sen ajan tunnelmat ja tunnot olivat sellaisia, että Veikko Vennamo oli näille kioskeilla istujille ja talon nurkkien pyhäsillä ruohikoilla makoileville pihapoliitikoille ainut toivo paremmasta. Vennamon retoriikka antoi toiveille aineellista kehikkoa ja habitus suunnan paremman tekijöistä. Soini on toim...

      Virastodemokratia eli kukoistusaikaansa. Osaston johtoryhmässä oli kolme henkilöstönedustajaa. He toivat sinne esityksiä ja ottivat kirjallisesti kantaa tärkeisiin kysymyksiin ja käyttivät siellä puheenvuoroja. Virastodemokratia näkyi päivittäistoiminnassa runsaina kokouksina, kahdenkeskisinä neuvonpitoina ja kahvipöytäkeskusteluina. Ei siis päivää ilman virastodemokratiaa! Tosin se sai aikaan positiivisuutta muiden muassa tiedotuksessa, koulutuksessa ja nimitysasioissa.      Virastodemokratian vaikutus ei rajoittunut vain sen edustajien kokoukissa pitämiin puheenvuoroihin. Kokousten ollessa joskus tupakansavun täyttäviä ja sekavia, joudun johtoryhmän jäsenyyteni ohella hoitamaan kokouksessa käsiteltävien asialistan tekemisen lisäksi kirjoittamaan pöytäkirjat. Niinpä henkilöstön edustajat kävivätkin usein luonani esittämässä mielipiteitään, mitä asioita pitäisi ottaa esille, joskus jopa näkemyksensä pöytäkirjan yksittäisiin kohtiin.

     Vanha sääntö on, että kysymykset paljastavat kysyjän asiantuntemuksen. Tämä näkyi karusti ministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoimessa kirjeessä korkeakouluille 28.10. Sen kieli on epämääräinen ja fokus puutuu. Kirje on poliittinen roiskaisu suuntaan, jossa oletetaan korkeakoulujen majailevan. Se osui suolle.      Ministeri muiden muassa kysyy. – Millä alaoilla aiotte olla maailman kärjessä vuonna 2025? Kysymys paljastaa, että ministeri ja kirjeen kirjoittajat eivät ole perillä tutkimuspressien luonteesta ja miten tutkimukset etenevät.      Tutkimusala käsite on ensiksi jäsentämisen apuväline ja toiseksi hallinnollinen termi. 2000-luvun tutkimukset etenevät lähinnä ilmiöiden suuntaamina, eivätkä alojen. Hyvänä esimerkkinä ovat aerosolien vaikutuksien ja synteettisen lihan tutkimukset     Kysymyksen aikajänne vuoteen 2015 mennessä on hölmö. Siihen ei tarvitse vastata.      Hyvän kuvan tutkimuksen lu...

     Tämä  tulee ensimmäsienä mieleen tarkasteltaessa tuoretta kyselyä, kokevatko suomalaiset Venäjän uhkana. Uhkana pitävien määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verratuna viisi prosenttiyksikköä ollen nyt 51 prosenttia.          Slovenian presidentti Borut Pahor sanoi 25. 10 Ylen tv-uutisissa, että EU on kaatumassa valtaviksi paisuneisiin pakolaisvirtoihin. EU:ta perustettaessa tällainen vaara kuului samaan sarjaan kuin pelot maailman väkimäärän kasvamisesta yli maapallon kantokyvyn. Nyt sotien ja vainojen yli maiden rajojen ajamat valtavat väkijoukot ovat muuttamassa EU:n olemassa olon perustaa jokaisen maan alkaessa sulkea alueensa maanhan tulijoilta.        Syyriasta on lähtenyt neljä miljoona pakolaista maan sisäisen pakolaisuuden ollessa kuuden miljoonan luokkaa. Afrikan maiden pakolaisvirta Eurooppaan kasvaa tasaisesti riippumatta siitä, mitä Lähi-idän kriisialueilla tapahtuu.      EU:n joh...

      Luennoissa oli merkille pantavaa, kuinka eleettömästi alustajat esittivät asiansa paikallaan istuen ilman piirtoheitintä ja pysyen tiukasti agendassaan. Yksityistämishallinnon pääjohtaja Aleksander Margolin piti fanaattisen luennon ylistäessään yksityistämisohjelmaa. He olivat määritelleet Neuvostoliiton arvon vuoden 1979 arvossa ja jakaneet luvun väkiluvulla ja näin saaneet yhden voucherin hinnaksi 25 000 ruplaa. Myöhemmin voucherin määrittelyssä oli käytetty teollisten tuotantolaitosten arvoa. Voucherilla kukin kansalainen sai ostaa perustettavien yhtiöiden osakkeita.       Hän kertoi miljoonien ihmisten myyneen arvosetelinsä pilkkahintaan. Akateemikko pääjohtaja kertoi huvittuneena, kuinka Neuvostoliitto oli tuottanut kahdeksan kertaa enemmän traktoreita kuin Yhdysvallat, mutta oli unohtanut korjuuvälineiden tekemisen, jolloin sadot olivat romahtaneet. Hän pelkäsi, että tuottavuuden noustessa ongelmaksi tuli vapatuvan työvoiman työl...

        Leikkausten kohteina olevien tuskaisuutta lisää vielä se, että työttömyysturvan leikkaukset, nuorisotakuun ja oppisopimuskoulutuksen heikentäminen ja etsivän nuorityön alas ajo antavat hallitukselta vahvan signaalin näiden leikkausten kohteena olevien laiskuudesta. Hallitus on sen jo melkein äänen sanonut.

     Elisessä A-studio-ohjelmassa käsiteliin tasapuolisesti vastustajien ja kannattajien näkökulmista tehokaan katumisen lakiesitystä ja hallintarekisterikysymystä. Onnistuneina juontajina toimivat Annika Damström ja Markus Liimatainen. Väittelijöinä olivat Kansanedustaja Antti Häkkänen ja Sanna Marin.      Häkkäsen pääargumentit armahduksen puolesta olivat kansainvälisen finanssitoiminnan tehostuminen ja sitä kautta investointien lisääntyminen Suomeen. Näiden argumenttien tarkempaan perusteluun Häkkänen ei ollut näkemyksiä. Niinpä ne jäivät hyvin teoreettiselle tasolle.      Marinin todetessa, että laki suosii pientä erityisryhmää eikä ole kaikille tasapuolinen, Häkkänen tyrmäsi Marinin tämän näkökulman. Häkkänen korosti, että on muitakin tapauksia, jossa jotain erityisryhmää on suosittu, mainiten nuorisorangaistuksen.      Se todella suosii nuoria rikoksentekijöitä, mutta se on ennakolta kaikkien tiedossa sekä m...