Suomi on vielä hyvinvointivaltio, mutta eipä juuri enää hyvinvointiyhteiskunta rakennepaketin ja tulevan kevään kehysriihileikkausten jälkeen. Maata vaivaa pienen maan valtavinoutuma, jossa eliittiryhmät käyttävät suhteettoman suurta valtaa suhteutettuna niiden maksamiin veroihin. Tämä johtuu siitä, että   eniten veroja maksavalta keskiluokalta puuttuu lobbauskoneisto, joka ajaisi sitä suosivia ja jarruttaisi sen asemaa heikentäviä lakiesityksiä sekä estäisi tasa veroluonteisten pavelumaksujen korottamista. Voidaankin kysyä esimerkiksi, kuka lobbasi, silloin kun laitoshoitoa karsitiin   300 ja hammashoitoa noin 100 miljoonalla eurolla. Keskiluokka  maksaa nämä muutokset. Tasaverovaikutusta lisää se, että koululaisten vanhempien kannettaviksi sälytetään yhä enmmäm kustannuksia ja vanhuksien sukulaisille hoivamenoja. Alkoholi-, energia-, autoverto- ja kiinteistöveron kaltaiset   korotukset vain kiihdyttävät tahtia kohti tasaveroa. Kuntavero ja arvonlisäver...

Nyt on pakko onnitella itsenäisyyspäivien järjestäjiä ja dramaturgia sekä esiintyjiä Tampere talon esityksestä. Se oli syvästi isänmaallinen ja suomalainen ilman lippuja ja viirejä. Alussa Hotakaisen tekstin sanat vapauttivat menon ja   asettivat ohjelman kuin tarjolle tavallisen   ihmisen tasolle. Sanat sanoivat, että tulossa   oleva tarina on hyvä, se on suomalaisuuden tarina ja lisää tulee, pankaa paremmaksi. Esitys oli monitaiteellinen kuvaelma suomalaisuudesta. Mitään erityistä kohtaa ei kannata nostaa esille, sillä se olisi väärin ohjemaa kohtaan. Esitys oli kokonaisuus, jolle Sibeliuksen musiikki antoi symbolisesti kihelmöivän jylhän  taustan. Esitys oli jännittävää kahdella tasolla: se mitä hetkessä tapahtui piti koko ajan otteessaan,   ja odotus siitä, mitä seuraavaksi esitettäsiin, oli lähes pakahduttavaa. Jos yksi henkilö pitää mainita, olkoon hän kapellimestari Santtu-Matias Rouvali, joka edusti dynaamista, mutta rouhean nuorekasta s...

Kehitysmaiden velkojen anteeksiantaminen, kehitysyhteistyön uudistaminen, reilunkaupan laajentuminen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan tukeminen sekä internet ovat hyviä keinoja maailman tilan paranemiseksi. Mutta myönteinen kehistys on myös yksittäisen henkilöden työn tulosta. Edesmennyt Nelson Mandela ei ainoastaan johtanut Etelä-Afrikkaa tasa-arvon tielle, vaan oli rohkaiseva esimerkki muille, miten muutoksia saadaan aikaan, kun on sitkeyttä, päättäväisyyttä, pitkäjänteisyyttä ja karsimaa. Kehityspyrkimyksien   taustalla toimii kuitenkin koko ajan markkinatalous. Se on kuin   luonnon laki, joka siirtää tuotantoa sinne missä on kilpailukykyistä työvoimaa ja raaka-ainetta, ja missä tästä syystä tulee olemaan muutaman vuosikymmenen päästä myös ostovoimaa. Kehitysmaat voivatkin sanoa jossain vaiheessa nykyisille teollisuusmaille, että pitäkää kallis työvoimanne, me teemme itse omat tuotteemme itsellemme ja myös teille. Jossain vaiheessa tätä kehitystä tulee kui...

Yhdysvallat on monikultturellinen maa ja kansojen sulatusuuni ja käynyt läpi kivuliaan yhdistymisprosessin. Maan dynaamisuus ja teknologiset saavutukset ovat kiistattomia. Meneillään oleva Yhdysvaltain   hegemonian kasvaminen Truppilaiseen tyyliin ja maavalloituksineen  ei kuitenkaan välttämättä lupaa hyvää tulevaisuudessa maailman kehitykselle ja ihmisille. Maan hegenomian puolustajat vetoaat tässä kohtaa sinänsä päteviin argumentteihin kuten terrorismin vastustamiseen ja siihen, kuinka USA auttoi Eurooppaa sodissa. Eurooppa on  kuitenkin hyvin varustautunut  trumppilaiseen arvaamattomuuteen.  Eurooppalaisuus on  kasvanut ja kehittynyt Jerusalemin, Ateenan ja Rooman kautta maailman ainoaksi kulttuuriksi, joka on vuosituhansia pystynyt jatkuvasti  uudistumaan, organisoimaan uusia valtiota, luomaan uutta tiedettä, resilienssiään, taidetta ja tekniikkaa, joihin myös Yhdysvaltain saavutukset perustuvat. Tässä kontekstissa Yhdysvaltain saavutukset ...

Aamun TV:ssä puolustusministeri Haglund moitti Valtion talouden tarkastusvirastoa siitä, että sen tuloksellisuusmittarit eivät sovi kriisinhallintajoukkojen taloudellisuuuden   ja vaikuttavuuden tarkasteluissa. Hän patisti virastoa kehittämään mittarieta siihen suuntaan, että ne kertoisivat nykyistä paremmin, miten kriisinhallinassa on onnistutu. Haglund on oikeassa siinä, että Suomen osuuden selvittäminen kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä on hankala kysymys. Hän tavallaan itse vastasi ongelmaan kertomalla, että   juuri meneillään pidettävässä pohjoismaisten puolustusministereiden kokouksessa on sovittu pohjoismainen visio puolustusyhteistyöstä. Kriisinhallintaoperaatioden vaikuttavuuden suunnittelussa ja seurannassa on turvauduttava   poliittiseen visioon. Visio ja aiotut operaatiot on heijasteltava toisaan vasten ja täsmennettävä intuitiivisen kokemuksen ja tiedon varassa, mikä jälkeen tehdään päätökset. Onnistumisesta voidaan saada konkreettista...

Tänään HS:ssä matematiikan dosennti Timo Tossavainen ostui naulan kantaa kirjoituksellaan matamtiikan opiskelusta, vanhat kostit tepsivät ja tietokniikka ei ole ratkaisu. Matematiikka poikkeaa moinin tavoin muista aineista. Yksi sen ominaisuus on yksinäisyys. Tämä ei tietenkään tarkoita eristäytymistä muista ihmisistä tai yhteiskunnasta. Yksinäisyys käytännön tasolla merkitsee Tossavasien mainitsemaa keskittymistä. Matematiikka ei avaudu, jollei se hätkähdytä itseä   huomaamaan, että näinhän asiat etenevät ja pulma ratkeaa. Tällaistä hätkähdystä haroivoin tapahtuu tasa-arvoissa joukossa, tietenkin opettajan ohjaamassa ryhmässä näin käy. Se on myös yksinäistä, kun tarkastelaan matemaatikan historiaa. Esimerkiksi Newton ja   ja Descartes loivat yhtäikaa toistaan tietämättä differentiaali- ja integraalilaskennan yksin huoneissain.   Pääpiirteittäin tilanne on nytkin samankaltainen. Nyky-yhteiskuntien tiedonvälitys tietenkin avaa mateamatiikkaa ulos yksinäisitä...

Viron presidentti Toomas Ilves lähetti sanattomia terveisiä illan pääuutissa Suomen päättäjille: miksette seuranneet meitä heti itsenäisyytemme jälkeen. Tähän voidaan kommentoida, että Suomi oli näkymättömästi, mutta voimakkaasti mukana auttamassa Viron istenäistymistä opeusministeriön Siikalan johdolla   kulttuuriin kainalosauvoilla. Mutta pääkysymys on :miksi Suomi jäi jälkeen Virosta. Pitänee ottaa huomioon kaksi eri tasoa: yhteiskunallinen ja hallintotekninen. Yhteiskunnallisesti Viro otti pikkuyhdysvaltalaisen tien eikä siihen ole nokan koputtamista, mutta hallintotekinen jälkeen jääminen kaivertaa yhtä. Viron etumatka johtuu paljolti suomalaisten johtavien virkmiesten jonkin asteisteta ylimielieyydestä Viron nuorekasta virkamiesjohtoa kohtaan, jolla oli asennetta kohti parempaan, irti neuvostosysteemistä.   Tämä näkyi muiden muassa Hausin konsultoinnissa Virooon.   Oltiin kuuluisia isoveljiä, vaikka virolaiset jo 1990-luvun puolivälissä tekivät suomal...