Siirry pääsisältöön


1074. TV 1:n Jälkiviisaat-ohjelma - tiensä päässä

     Auringollakin on pilkkunsa, sanotaan. Ei Jälkiviisat-ohjelma kaadu yhteen kurjasti menneeseen jaksoon. Tänään kuitenkin vaikutti siltä, että alkukahvin jälkeen ei ollut enää mitään tekosyytä olla aloittamatta keskustelua, niin sekamelskaan kietoutunutta ja  kangistunutta Kalle Isotalon, Kreeta Karvalan ja Jan Erolan sanojen vaihto ja  päälle puhuminen olivat.

     Kolmikon roolit ovat muotoutuneet vuosien esiintymisien jälkeen ennalta arvattaviksi.  Kuulijan mielenkiinto alkaa vähitellen lopahtaa.

     Vakiintuneena tapana Isokallio ryhtyy aluksi esittämään povokatorisia väitteitä julkishallinnon ongelmista, usein ohjelmaan luonteeseen kyllä sopiavia, kuten miksi valtio tuhlaa 200 miljoonaa euroa taivaan tuuliin. Ja vastaa itse. –Tuulivoiman tukemiseen kiinalaisille ja japanilaisille.

     Taitavana ja kokeneena yritysjohtajana Isokallio on jostan syystä keskittynyt etupäässä vain mokien etsimiseen julkisesta sektorista jättäen vähemmälle  huomiolle hyvin tuntemanssa yrityssektorin. Tämä on hieman outoa, sillä hänen ei tarvitsisi imarrella ja tavoitetlla suosiota miltään taholta.

     Erola innostuu  puolustamaan silloin tällöin vasemmistolaisia näkökantojaan, jos ei tule keskeytetyksi. Hän on hyvä vastapari Isokalliolle.

     Kreeta Karvala on viileän looginen ja käyttää lehtinaisen asiantuntemustaan rautaisesti. Kun hän katsoo olevansa erityisen oikeassa ja kun hänen on välttämtää oikaistava väärät tiedot, hän argumenteilaan hiljentää Isotalon ja  Erolan.

     Miksi kolmikon ohjelma pitäisi lopettaa. Sen jäsenten vakiintuneet ja tunnetut roolit ohjaavat liikaa keskustelua, katselijasta kaikki jo aiemmin kuultua. Keskusteluissa kyllä tulee joskus yllättäviä nökulmia esille, mutta liian usein puheet päätyvät kuin hyvän tahtoisen vanhan pariskunnan kiistely siitä, miten viime kesän loma oikein meni.

     Jälkiviisaat oli hyvä ohjalma, vieläkin, mutta lahoaa se iso puukin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *