Siirry pääsisältöön

Tekstit



1583. Hallitus iteroi itsensä saharaan

Egyptin faaraoiden sotajoukkojen salaisena aseina olivat vallankumouksellisesti jousitetut sotavaunut. Niiden takatelineillä soturit kykenivät horjumatta sivaltaa kansaa niin, että sivallukset tuntuivat jumalten tervehdyksiltä ylhäisten istuessa temppeleissään. Metafora Egyptin ja Suomen välillä tuntuu keinotekoiselta, mutta siitä huolimatta rikkaat jätettiin hallitusohjelmassa rauhaan. Toisaalta kenellä on kanttia väittää, että lukion opettajat ovat syinä lamaan? Vaikka nämä ihmiset ovat hyvä tuloksia, he tekevät kansatalouden ja sivistyksen kannalta korvaamatonta uurastusta. Silti heiltä juuri nyt vaaditaan uhrauksia ja leikkauksia kestävyysvajeen supistamistamiseksi. Heidät pitää jättää rauhaan tekemään arvokasta lisäarvotyötään, vaikka torikansa vaati myös heidän päitä vadille. Sen sijaan ei kestä kaivaa, kun keskustan masinoima hallituksen hyvän toivon illuusio puhkeaa, olkoon kupla sattuman tai Pekkarisen tekele.

1582. Isovanhemmat sponsoreina

Luulisi, että isovanhemmista ei ole enää mitään jäljellä, kun lapsia kiskotaan kodeistaan ulos yhä nuorempana elämään oma elämäänsä. Toisaalta lasten tulevaisuuden suuntautumiseen vaikuttaa entistä enemmän pystysuuntaisen sosiaalisen kierron laantuminen: tulet olemaan samaa luokkaa kuin vanhempasi. Tässä tienhaarassa maan noin mijoonalla isovanhemmalla on mahdollisuutensa. On selvää, että kaikista isovanhemmista ei ole lasten lapsensa tueksi. Osa käyttää alkoholia liikaa. Osa, vaikka ovat muutoin kunnon ihmisiä, käyttävät sellaista kieltä tai omaavat sellaisen seurapiirin, että lasten on syytä pysyä heistä kaukana. Pieni osa on sellaisia, että heidän ruuhka vuotensa nyt vasta alkavat eikä heille tule mieleenkään lasten vahtivuorot. Niistä isovanhemmista, jotka pilke silmässä toimivat lasten lastensa kaveriena ja samalla hyvää tarkoittavina sponsoreina, kannattaa koko suvun pitää kiinni.

1581. Maalaustaide yhteiskunnan kimpussa

     Kuvataide, taide yleensä, heijastelee yhteiskunnan muutoksia ja kipukohtia. On sanottu, että taide on länsimaissa vapaa ja omaa yhtä suuren egon kuin Napoleon.      Heti II maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaiset olivat tohkeissaan ja kansakunnan itsetunto korkealla valtavan talouskasvun aallon siivittämänä. Sen vanavedessä keskiluokan asema nousi hurjasti ja valkoisten perheiden arkielämä sai uusia ulottuvuuksia ja kierroksia lisää. Levittown-taloja syntyi liukuhinnalta kuin meillä rintamamiestaloja. Muodostui uudenlainen rehvasteleva keksiluokkainen asumistyyli ja kulttuuri. Kaikki oli mahdollista.      Taiteilija Jesper Johns teki pilaa tällöin amerikkalaisesta isänmallisuudesta maalamalla Yhdysvatin lipuista tauluja. Kansalaiset eivät heti huomanneet mitään epäilyttävää. Tarkemmin katsottuna maalin alla oli lehtileikkeittä mainoksista ja kirkuvia otsakkeita melkein mistä tahansa, mikä nostatti tunteita. ...

1580. Oppitunti suunnittelusta ja päätöksenteosta

     Verrattuna Sipilän prosessiin Kataisen neljän vuoden takaiset hallitustunnustelut edustivat neuvottomuutta, poukkoilua, vuotoja, juonitteluja ja ulosmarsseja ja pakkosopimista.      On sanottu, ettei silloin ollut muuta mahdollisuutta kuin sikspäkki ja siksi kävin kuin kävi. Mutta Sipilän tyylillä olisi saatu kokoomuksen, keskustan ja demarien enemmistöhallitus. Neuvottelijoiden vetäjällä oli taitovaje.      Merkittävä ero on jo alkuvaiheessa. Sipilä uhrasi paljon työtä ja aikaa alkuvalmisteluihin. Erityisesti tämä näkyi alkutunnustelun suuntaamisena sinne, missä oli odotettavissa, että perattavaa olisi eniten, eli perussuomalasiin.      Toisen suuri ero oli vaikeassa ja osin hahmottomassa olosuhteissa ja suunnittelutilanteessa järjestelmällisen toimisen mallin hallinta. Tämä näkyi erityisesti otteen joustavauudessa: ensi haarukoitiin mahdollisuuksia, iso strateginen ote ja sen jälkeen iteroitiin, askel askel...

1579. Korkealle kurottuvat toiveet ovat romahtaneet vanhushoidossa

     Tähän johtopäätökseen voi tulla Maikkarin tämän aamun Studio55.fi-ohjelmasta. Ohjelman kyselyn mukaan 96 prosenttia vastaajista piti vanhushuollon tulevaisuuden näkymiä synkkinä.      Sen sijaan samassa ohjelmassa prof. Erkki Vauramo totesi, että vanhushuollon huono maine johtuu sosiaali- ja terveysministeriön kärsimästä informaatiosotatappiosta, tiedotus on epäonnistunut.      Professorin mukaan meillä on hyvä vanhushuoltalaki ja 20000 ylimääräistä laitospaikkaa. Euroopan kuluttajayhdistyksen tuoreen selvityksen mukaan Suomi sijoittuu neljänneksi vanhushuollon paremmuudessa Norjan, Hollannin ja Sveitsin jälkeen. - Olemme Euroopan mestareita, leikitteli professori.     Todellisuus on kuitenkin toinen. Karut kertomukset ja kokemukset arjen vanhushuollosta ovat rapauttaneet tavallisten suomaisten kykyä ihailla hoidon tasoa. On ollut varmasti viisasta sosiaaliministeriöltä olla käynnistämästä propagandakapanjaa pro...

1578. Uudistushankkeilla on pitkät varjot, mutta valot ovat matalalla

Yksi hierarkioiden murtamista edistävä tekijä oli opiskelijapiirissä alkanut radikalismi. Sen mainingit tarjosivat otollista maaperää toimintavapautta sallivalle ja jopa sitä korostavalle johtamiselle. Samoihin aikoihin tapahtuneella vasemmistoradikalismilla ei ollut tässä murroksessa merkittävää roolia. Sen sijaan meidän ikävuosilla oli. Olimme nuoria, kuolemattomia ja tiesimme kaiken. Vallalla oleva neutraalin hallintomallin rusahtelu raameistaan antoi meille sytykkeitä puhua uudistumisen tähdellisyydestä. Vanha neutraali hallintomalli perustui siihen, että noudattamalla vain säädöksiä ja ohjesääntöjä kansalaiset saivat oikeudenmukaiset palvelut. Pidimme tämän koulukunnan kannattajia vanhoillisina. Mielestämme heidän uudistushankkeilla oli kyllä pitkät varjot, mutta valot olivat matalalla. Näin ajattelimme, vaikkei meillä yhtenäistä hallintomallia ollutkaan tarjota tilalle. Omaksuimme itse kukin omaan tahtiin sieltä täältä onkien tavoitejohtamisen periaatteita ja välineitä....

1577. Stressi tappaa töissä ja kotona

     Toivottu stressi ei tapa kuin joskus äärilajiharrastuksissa, jossa se on ennen kaikkea mielentila.   Sen sijaan krooninen stressi ei ole mielentila, vaan usein hyvin tuhoisaa. Se rasittaa elimistöä monella tavalla.   Lyhyt aikainen stressi, jossa moottori voi käydä kuuma pitkäänkin, ei ole hengen vaarillista. Se on enemmänkin temperamenttikysymys.          Hierakkisissa ja käskyvaltaan sekä arvojärjestykseen perustuvissa organisaatioissa on havaittu ylhäältä alas meneviä häirintäketjuja, joissa ylempi kiusaa alempaa (Sapolsky, Fellowsip). Niissä yhteisöissä, jossa henkilö voi vapaasti kontrolloida ja säädellä käytöstään ja toimintaansa, stressitaso alhainen.      Stressiä aiheuttavia pahoja hierakkinoita esiintyy muuallakin kuin hallinto-organisaatoissa, kuten perheessä, koulussa, asuin ympäristössä, sota-alueilla. Niissä pitää olla jatkuvasti varuillaan. On todettu, että jo sikiövaiheessa lapsen aivot voi a...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *