Helsingin kaupungin johtajaa Vapaavuorta on moitittu ohijohtamisesta, ajoittaisesta aggressiivisesta leadershipista ja pikkuasioihin puuttumisesta. Ohjelmassa esiintyneet apulaispormestarit antoivat palautetta lähinnä puoluekannan mukaan.
Keskusteluun oli saatu enemmän syvyyttä, jos siinä oli aluksi esitetty pelkistetysti ylimmän johdon johtamiskaavio ilman valtuustoa ja hallitusta. Eräin osin Vapaavuori kiisti ohijohtamisen antaen ymmärtää sen olevan oisin tahallista asioihin vauhtiin panemista. Kaaviosta oli Makkosen olisi ollut kysyä, kuin alas Vapaavuori johtamishierarkia puuttuu. Ohijohtamisessaan joskus sattuvan kiivastumisensa hän selitti intohimollaan työtään kohtaan ja Helsingin parasta ajamisellaan. Tämä hänen motiivinsa toistui tentissä useaan kertaan. Tiedonkulussa on ollut ongelmia ja parantamisen varaa, hän totes.
Ei sovi epäillä Vapaavuoren antautumista työlleen. Voin sen todistaa työskennellessäni oikeusministeriön johtoryhmässä Vapaavuorten ollessa Niinistön poliittinen sihteeri. Keskustelun loppupuolella Vapaavuori totesi eräiden alipäälliköiden oikein toivovan hänen ohijohtamistaan. Tässä kohden tuli mieleen, että tällöin Vapaavuori toimii eräänlaisena kurinpalauttajan roolissa jollekin.
Keskustelusta tuli väistämättä mieleen vanhojen johtajapartojen ja johtajaladyjen jarruefekti, jolloin muutokset saatavat vatia vuosia. Tämä eteenkin isoissa organisaatioissa on niin ylinen ilmiö, että muutosvastarinta on niin yleistä, että joskus sitä turha erikseen mainita. Suurin syy johtamisongelmiin näyttääkin sijaitsevan Vapaavuoren alapuolella, mutta hyvän käyttäytymisen tavat kuuluvat jokaisen työntekijän ja etenkin johtajan työkalupakkiin.
Kommentit
Lähetä kommentti