Siirry pääsisältöön

Tekstit



534. Yliopiston tulosohjaus

Oli arveluttava olo mennessäni vuonna 1990 talousjohtajan saattelemana Helsingin yliopiston consistor miniumiin esittelemään tulosohjausta. Puhetta johti eläinlääketieteen professori.  Esitykseni pääpointti oli: opetusministeriö antaa yliopistolle toimintavapautta, kun tämä esittää ministeriölle mitattavat tulostavoitteet . Se oli laajasti ymmärrettynä vaihtokauppaa. Esiteltyäni asian, se jätettiin pöydälle ja minut saatettiin ulos. Myöhemmin samassa kokouksessa asia hyväksyttiin. Helsingin Sanomien mukaan KM Kirsi-Mari Kallio väittelee aiheesta Turun yliopistossa. Hyvä kun tutkitaan. Jo silloin valtion budjettiuudistuksen yhteydessä pohdittiin tulosohjauksen soveltuvuutta korkeakoulumaailmaan. Ongelmana oli, miten tulostavoitteet ja –mittarit määritellään. Henkilöstö purnasi vastaan. Se katsoi, että silloisesta työaikaseurannasta on jo tarpeeksi vaivaa. Suoritetut tutkinnot ja julkaisut ovat hyviä operatiivisia mittareita. Verkko-opiskelu tehostaa tutkintojen suorittamista. ...

533. Julkiselta sektorilta lobbariksi

Eilen tv 1:n pääuutisissa tuli asiallinen ohjelma lobbauksesta. Aiheesta oli esillä myös Miltton Network Oy. Sen toimitusjohtaja on Katainen entinen erityisavustaja Jussi Kekkonen. Sen palkkalistoilla ovat pääministeri Vanhasen ja valtiovarainministerin Urpilaisen entiset erityisavustajat Anna-Mari Vimpari ja Matti Hirvelä sekä olympiakomitean hallituksen entnien  puheenjohtaja Risto Nieminen. Paavo Lipponen   konsultoi aikoinaan Itämeri-putkea ja nyt hänellä on alan konsulttifirma. Entinen pääministeri Matti Vanhanen siirtyi Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi, Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi. Arabiemiraattien sotilasneuvonantaja toimi entinen Suomen pääesikunnan päällikkö Markku Koli ja entinen pääjohtaja Jukka Rantanen toimii Rosatomin palveluksessa. Muitakin tapauksia on. Oikeusoppineet paheksuivat syntynyttä tilannetta. Ilmiö näyttää vain kasvava poliittisten avustajien jatkuvan lisääntymisen takia. Yritysmaailmassa ei olisi mahd...

532. Kela käy kuin kello, omalla ajallaan

Kela on suoraan eduskunnan alainen laitos. Se on vahva   asema. Kelalla onkin tärkeä tehtävä. Se   hoitaa erilaisten sosiaaliturvaan kuuluvien tukien maksamisen ja tekee alaansa kuuluvaa tutkimustyötä. Laitos on toiminut ja toimii jatkosakin uransa jättävien politiikkojen virkanimityspaikkana, viimeisimpinä keskustan Jorma Huuhtanen ja Liisa Hyssälä. Listaa voisi jatkaa pitkään. Näin on ja tulee olemaan. Sitä ei muutta Sipiläkään. Kelan kovapäisyyttä, millä on hyvätkin puolensa, osoittaa se, että siihen ei pysty mitkään ulkopuoliset kehittämislirutukset. Se on kokeiltu muiden muassa monilla konsulttiprojekteilla. Tähän saattaa joku rautainen johtaja todeta, että niin pitää ollakin, ei konsultit meitä määräile. Sivullinen voi tähän huomauttaa että, kun laitokseen kerran nimitetään yhteiskuntaa kokonaisvaltaisesti ymmärtäviä ihmisiä, kyllä heidän pitäisi julkisuudessa ottaa kantaa päivän kysymyksiin. Missä viipyvät Hyssälän näkemykset sote-uudistuksesta? Voi asian k...

531. Koulumatkat turvallisiksi

Vuoden alussa voimaan tullut koulujen järjestyksenpitoa koskeva   lainmuutos pääasiassa vain siunaa nykykäytännöt. Uutta on, että   jälki-istunnon ajaksi voidaan antaa työtehtäviä, kirjallisia tai fyysisiä. Peruskoulun opettaja vastusti aamun tv:n ajankohtaisohjelmassa työn teettämistä jälki-istunnossa. Hän perusteli kantaansa, että työ on oikeus, ei rangaistus. Tämä on kovin sininen ajatus. Iät ja ajat suljettuun rangaistukseen on kuulunut mielekäs työnteko, kaikkialla maailmassa. Uutta on myös kasvatuskeskustelu. Siihen voi osallistua myös vanhemmat. Hyvä idea. Lakiin ei saatu mainintaa koulumatkoista. Niiden aikana tapahtuneet häiriöt ja kiusaamiset jäävät edelleenkin poliisiasioiksi ja vanhempien huoleksi. Toki koulualueella opettajat voivat   niihin puuttua, ottaa ne koulussa teema-aiheeksi ja pukareita nuhdella. On ymmärrettävää, että lainlaatijat ovat varovaisia, miten kadulla kävelyyn voidaan puuttua, vaikka kävely olisi kuinka remuavaa tai jopa liev...

530. Ylen uutisointi ja arvotutkimus

Yle uutisen tekemässä arvotutkimuksessa 4.1. ei voi päätellä, että suomalaiset kaipaisivat yhä enemmän yksilöllisiä ratkaisuja ja valinnan vapautta, kuten Katainen antoi ymmärtää uudenvuoden puheessaan. Vain viidennes kannatti yksilön vapauksia, neljännes oli konservatiivisia maaseutulaisia, kolmannes oli laillisuusihmisiä ja viidennes maailmanparantaja ja julkisen talouden ystävä, noin suurin piirtein. Yli puolet kuitenkin katsoi, että Suomessa holhotaan liikaa. Olisi tärkeää tietää, miten ja missä Suomessa koetaan hohottavan liikaa. Hallituksen esitys kodinhoidon tuen jakamisesta tasan kummakin puolisen kesken lienee holhoamista. Mutta se on myös työvoiman tarjonnan lisäämistä, mitä nyt niin kovasti halutaankin. Kauppojen aukioloaikojen säänteleminen vaikuttaa holhoamiselta, muttei ay-väen mielestä. Ajokortin uusimis-, autokatsastus-, nuohoamis-, liikennelupa-, apteekinpitolupa-, rakennuslupa- ja aseenkatolupapakko ovat holhoamista. Ne ovat kuitenkin välttämättömiä yht...

529. Vapaakauppasopimuksen (TTIP) riskit

Yksi osa maailman politiikkaa on julkisuudessa paljon ollut Yhdysvaltain harjoittama tiedustelu, vakoilu. Yhdysvalloilla on yli 400 salaista maanalaista virastoa urkkimassa kansalaisiaan ja liittovaltioiden sheriffit apuna ilmiantajina. Ilmiantotietojen keräämisen avustajina toimivat lukemattomat suuryritykset. Päivässä rekisteröidäänkin 1,5 miljardia urkintatietoa. Kaikki Euroopan suuret maat ovat olleet ja ovat urkinnan kohteina. Yhdysvaltain lennokkisota Lähi-Idässä on kasvanut kymmenessä vuodessa kymmenkertaisesti. Yllä sanottu on vain yksi heijastus maailmapolitiikan nykytilanteesta, ei tietenkään täydellinen. Mutta sekin saa miettimään, missä ilmapiirissä   EU:n ja Yhdysvaltain välisen vapaakauppasopimuksen (TTIP) neuvotteluja tullaan   käymään. Siihen on väistämättä tullut säröjä. Ulkoministeriö vakuuttaa verkkouutisissaan 30.9.2013 neuvottelujen menevän hyvässä hengessä ja kehottaa epäilijöitä ottamaa yhteyttä Suomen neuvottelijoihin tai rekisteröitymään Komi...

528. Jari Tervon tv-show ja huippukirja

Kirjan hyvyys on lukijan käsissä, ainakin luulemme. Kirjallisuuden Finlandia palkinnon ratkaisee yksi henkilö. Ehkä näin on hyvä, parempi kuin komitea. Luin viimeksi vuonna 2012 palkitun Rosa Liksomin Hytti nro 6.   Se oli saanut HS:ssä hyvät arvostelut. Ei sytyttänyt. Suurimmasta osasta kirjoista arvostelijat ja suuri yleisö eivät tiedä mitään. Kirjastot ovat täynnä niitä, osa hyviä. Kalle Päätalon tuotannosta kriitikoilla ei olut mitään hyvää sanottavaa. Hän oli kuitenkin kansansuosion kiistaton kuningas. Aloitteleva Väinö Linna ryhtyi kokeilujen jälkeen   kirjoittamaan realistisesti, niin kuin hyvältä tuntui. Tunteman sotilas sai murska-arvostelut HS:ssä Toini Havulta, mutta kansansuosion. Samnakaltainen uranousu tapahtui Olavi Viralle hänen luovuttuaan matkimasta Bing Crosbya. Suurelle yleisölle tuntematon Riikka Pelo nousi myyntilistojen kärkipäähän saatuaan teoksellaan Jokapäiväinen elämämme Finlandia palkinnon. Nykyisessä taloustilanteessa tullakseen myydyksi k...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *