On käytetty kaksi merkittävää ja lyhyttä puheenvuoroa vajeen täyttämisestä. Entisten kolmen pääministerin eduskunnan valionkunnan kuulemistilaisuuden jälkeen Esko Aho sanoi lyhyesti, että Suomen on uudistettava teollisuutensa rakenne ja hyödynnettävä laajamittaisesti ict:tä. Himasen   sanomassa oli myös itc: n   hyväksikäyttö ja sen   lisäksi asenneilmaston muuttaminen myötämieliseksi ja innostavaksi. Näitä ei voida kiistää, mutta ne ovat sekä hitaita että vaikeita keinoja. Nopein keino on enemmän tai vähemmän sattuman varassa: suhdanteiden muuttuminen Suomelle myönteiseksi. Jos näin kävisi nopeasti,   siitä tulisi eräänlainen   koko kansakunnnan leikinjohtaja, joka ajan mittaan kyllästyisi höpöttämiseen. Ict:n soveltamisessa julkishallintoon kokoomus on sotkenut sen pasmat päästämällä yksityisfirmat temmeltämään markkinoilla vailla mitään valtion   kokonaisjohtamista. Sille vahingolle ei voi enää mitään muuta kuin rautainen keskittäminen,...

Yksityinen on tehokkaampi. Tällainen väite esitetään usein perusteluna vanhushuollon yksityistämiseen, muiden muassa Antti Blåfield HS:ssä. Blåfield puhui yksityissektorin tehokkuusosaamisesta ja että viranomaisten pitää valvoa yksityisiä palvelulaitoksia. Samasta asiasta professori Paul Lillrank kirjoiti HB:ssa 21.11.2013 toteamalla, että yksityisiä yrityksiä vastaan on helpompi hyökätä, koska   niillä on kasvot ja siksi niille syntyy imogotappiota. Ei ole mitään näyttöä, että   yksityinen sektori olisi palvelulaitoksissa tehokkaampi kuin julkinen. Yksityinen tähtää voittoon ja se on perittävä asiakkailta. Tehokkuustermi häiritsee tässä yhteydessä.   Pitäisi puhua kustannuksista ja laadusta.   Tehokkustermi hämää kätevästi nämä   molemmat alleen. Kun puhutan kustannuksista tarkoiteaan usein taloudellisuutta, pelkistäen yksikkökustanuksia eli hoitopäivän hintaa. Tämä on aivan eri asia kuin laatu. Yleensä käy niin, että kun yksikkökustannuksia pienen...

Sosiaali-ja tervyseministeriön uuden linjauksen mukaan yli 75-vuotialaille vanhuksille varataan kahdelle prosentille laitospaikka ja muille kotihoito tai palvelutalo. Näin kunnat säästävät vuodessa 350 miljardia. On siis löytynyt tehtävä, jonka kunnat lakkautavat ja siirtävät maksut vanhuksien kontolle. Pääkäupunkiseudulla palvelutalossa asumisen kuukausikustannus on noin 4000-5000 euroa. On selvää, ettei keskivertovanhus   pysty summaa maksamaan, vaan joutuu asumaan kotonaan niiden palvelujen varasssa, joihin rahat riittävät. Voidaan kysyä, että mihin vanhuksilta peritytt verorahat ovat kadonneet ja missä on sen työn arvo, jonka he tekivät muuiden muassa lastenlapsilleen. Tässä tilanteessa on somaa, kun Katainen   ja Himanen korostavat tee-se-itse-hoitoa ja -selviytymistä. On niin somaa, kun Katainen on perehynyt vanhusten hoitoon perusteellisesti, sillä sanomansa mukaan hän ei ymmärrä mitään, mitä hänen läheisensä vanhainkodin lääkärileheen lääkäri   on kirjo...

Eero Heinäluoma ehdottaa päivän HS:ssä arktisen ministerisalkun perustamista valtioneuvoston kanslian yhteyteen. Tämä on kannatettava ajatus. Viime aikoina on moneen kertaan mediassa ollut esillä arktisen yhteiystyön merkytys alueen valtioiden kanssa eri yhteyksissä. Suomella on oma arktinen strategiansa. Tämä on hyvä asia. Tällä hetkellä konkreettinen arktinen yhteistyö ja kaupankäyti koskee pääasiassa telakka- ja jäänmurtotoimialoja, joissa Suomella on jo valmiita tuotteita. Toinen tärkeä painopiste on toimia ja niillä foorumeilla, joissa arktisen alueen tutkimusta, tuotekehittelyä ja rahoitusta käsitellään, suunnitellaan ja pääteään. Nyt kun valtioveuvoston kanslialle osoitetaan tutkimusrahaa (VNK:n tiedote 362/2013), tämä tarjoaa arktiselle ministerille vahvaa roolia Suomelle toimia arktisen päätkösenteon foorumeilla joko yhteisiin tutkimushankkeisiin osallistumisella tai omien tutkimusideoiden ja valmiiden tuotteiden esittelyllä. Koska uusia lähialueita ei en...

Suomen vankeinhoito on saanut olla ilman julkisuutta poiketen 1970- ja 198 – luvuista, jolloin vankeinhoito-osasto oli   jokinasteisessa hälytystilassa jatkuvasti. K.J. Lång oli valmis estiintymääm mediassa ja puolustaman harjoitettua vankeinhoitopolitiikka. Silloin vankeihoito oli murroksessa kohti pohjoismaisia käytäntöjä. Ministeri Henrikssonin voi nyt ottaa rauhallisesti kantaa alle 21 vuotiaiden ensikertalaisten istumiseen yhden kolmasosaan tumiostaan. Tämä käytäntö on ollut Suomessa voimassa 40 vuotta. Lainsäädäntöä muuttamalla tuskin kuitenkaan pystytään estämään nyt esillä olleen 18-vuotiaan espoolasitytön kaltaisia kauheita tapauksia. Hälyttävää on, että jokainen 15-18-vuotias ensikertalainen tekee uuden rikoksen vapauduttuaan vankilasta. Tämä ei ole hälyttävä pelkästään näiden rikosten tähden, vaan ennen kaikkea sen tähden, että tästä joukosta tulevat uusijat, jotka täyttävät vankilat.

Hajasijoitus eli alueellistaminen jos mikä   on aina ollut puhdasta politikointa, oman puolueen edun ajamista äänestäjäkuntaa mielistelemällä. Yleensä asialla ovat olleet keskusta   ja demarit. Vanhasen hallituksen tavoitteena oli oikein urakalla siirtää virastoja maakuntiin saada sinne noin 4000 työpaikkaa. Viimeisimpänä kohteena oli lääkelaitos Fimean siirtäminen Kuopioon. Muutto on vieläkin kesken osan fimealaisten työskennellessä pysyvästi Helsingissä. Matkustamiset ovat lisääntyneet rutkasti. Säästöt ovat negatiivisia. Jos alueellistaminen olisi ollut vain virastojen ja työpaikkojen siirtelyä sinne tänne, operaatiot olisivat ollut joten kuten hyväksyttävissä, mutta kun syntyi kaksoismiehityksiä ja sekasortoa. Esimerkiksi muuttamisen tukeen ei valtio eikä vastaanottava taho panostaneet riitävästi. On pitänyt muiden muassa luoda uudet työmenetelmät ja saada puolisoille työpaikat. Koska alueellistamnien kautta koko Euroopan pysyy keskustavetoisten hallitusten ...

Eilen  illalla a-talkisssa kansaedustaja Pekkarisella oli selkeimmät näkemykset Talvivaaran eri vaihtoehdoista. Jos yksityisiä sijiottajia saadaan, valtio tulee mukaan. Todennäkösisesti  näin tulee käymään. Konkurrsi ei ole mahdollista jo sen takia, ettei varmuudella tiedetä, miten konkurrsipesä tulee toimimaan. Pahimmassa tapauksessa konkurssipesä myy yhtiön kiinalaisille tai intialaisille sijoittajille tai ylipäätään tahoille, joille luonnon suojelu ei ole tärkein asia. Kaivosluvan peruuttaminen on valtiolle yksi  keino pakottaa uudet yrittäjät toimimaan lakien ja lupien mukaan. Helsingin Sanomat kirjoittaa tänään, että Pellervon taloustutkimuksen mukaan kaivos voi pilata elinkaarensa aikana ympäristöään yli miljardilla eurolla ja hyötyjä tulisi 2,5 miljardia euroa. Eli  on ajauduttu siihen pisteeseen, että kaivostoiminnan halittu jatkaminen on huomatavasti halvempi vaihtoehto kuin kaisvostoiminan hallittu alasoja. Kortit ovat Perälällä ja Vapaavuorella. Kor...