Taitetun indeksin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on saanut eläkepomot pois tolaltaan.  Asiantuntijoita ja heidän sanoihinsa turvautuvat päättäjät eivät ole milloinkaan olleet niin säikähtyneitä kuin nyt.  Heidän eri sukupolvien taisteluja ja petoksia henkivät kirjoituksensa  (Teppo Ovaskainen)   http://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat ) saa kysymään, miksi tällaista ilmapiiriä lietsontaan  ja vanhempaa ikäpolvea moukaroidaan kuin vierasta sikaa .  Taloussanomien nro 10 sivun 13 käyrästö  oli elegantti, mutta sen propaganda –arvo oli lähes täydellinen agendansa puolestapuhuja ( https://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/indeksialoite-kuohuttaa-asiantuntijoita-elakevarat-haviaisivat-nuorilta-kokonaan/269667?_ga=1.178155877.1570581489.1457705073# ).  Jaakko Kiander on päivän HS:ssä oli korrekti ( http://www.hs.fi/paivanlehti/12032016/a1457676197168 ) vei...

Ylen Aamu-TV:ssä filosofi Esa Saarinen kertoili kokemuksiaan ja tyylejään elämisestään. Loistava pikakelaus, miten on toiminut ja saanut aikaan elämäsään. Minua kiinnosti erityisesti kohta, jossa toi esiin, miten hän valmistautui esitelmiinsä. Yksi ankkurin siinä oli mennä tunti ennen esitystä havaitsemaan, millaiset tunnelmat foorumissa vallitsisivat. Tämän jälkeen hän hahmoteli päässään, miten hän tulisi  kuulijoille ja näkijöille  asioista kertomaan.  Hänelle oli ilmeisen helppo tämän jälkeen  kokemuksiinsa ja älyynsä turvautuen vetää tilaisuudet läpi. Tässä varmaankin auttoivat osallistujien arviot aiemmista esityksistä. Ei edes karut olot Riihimäen lapsuudesta ole jättäneet hänelle   mitään traumoja. En halua verrata Saarista omiin kokemuksiini esitelmöitsijänä, koska mies on eri planeetalta kuin minä. Sen verran voi kertoa, että omasta lapsuudestani puuttui lämpö ja turvallisuus, jota ilmeisesti lähisukuni oli tarkoituskin häiritä ja saattaa oloni epäv...

Ylen eilinen A-Studio vahvisti käsitystä Orpon luovuuden rajallisuutta hänen tosi tosi vetoomuksesta politikoille käyttäytyä nätisti. Lindmaniin verrattuna hän oli ainakin manikyroinut olemuksensa paraatikuntoon Lindmanin olemuksen heijastellessa keskiverto suomalismiehen krapulaista aamuhabitusta. Orpon sanomiset eivät poikenneet aiemmasta hänen luetellessa tuhanteen kertaan maan kuntoon saattamisen tärkeyttä ja paraikaa menossa olevia toimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei näin oikealle nojaava hallitus muuta teekään, kuin ajaa parempiosaisten asioita vielä paremmiksi. Lindmanin ilme kyllä kertoi selvästi sen, että ensi vaaleissa tavataan ja silloin aletaan kumoamaan tämän hallituksen suursaavutuksia.

Muistan hyvin 1950-luvun sosiaalipolitiikan. Maaseudulla se tarkoitti, että joen rannalla olevat mahtitalot ruokkivat ja osin vaatettivat nimikkoköyhänsä, joilla oli metsän reunassa ränsistyvä entisen torpparin mökki asuntonaan. Nöyrästi nämä köyhät ilmestyivät maatilojen tupiin istumaa ison uunin viereen leipäkannikan ja ruoantähteiden toivossa. Näin kuinka nämä ihmisparat laahustivat selkä köyryssä nyytti kainalossa torppiinsa. Tämä oli aikaa ennen Pekka Kuusen kirjaa 60-luvun sosiaalipolitiikka.   Katsellessa oikeistohallituksen leikkauspolitiikkaa ja sen sanomaa, että jokainen on itse vastuussa toimentulostaan, koen jonkinlaisen järkytyksen.   Miten on mahdollista, että meidän hyvinvointivaltiomme kylmästi pakottaa suuren joukon ihmisiä tulemaan toimeen olemattomilla toimeentuloehdoilla? Etenkin lapsiperheet ovat joutuneet tiukoille ja lasten harrastuksiin ei liikene varoja. Leikkaukset olisi jotenkin ymmärrettävää, jos vatiolla ei olisi kerta kaikkiaan rahaa. Mutt...

Yhdysvaltojen sotaoperaatio Hormuzinsalmessa tuo väkisinkin mieleen vuoden 1964 elokuun 4.päivän tapatumat Pohjois-Korean rannikolla. Tällöin USA raportoi ampuneensa kolmea Pohjois-Korean rannikkopartioalusta, joista yksi tuhoutui. Tästä alkoi Korean sota. Olin silloin 21-vuotias matematiikan opiskelija. Tämä sota oli polttava väittelyiden aihe opiskelijapiireissä. Kymmenen vuotta aiemmin Ranska oli kärsinyt musertavan Dien Bien Phun tappion Koreassa. Taistelu oli legendaarinen korealaisten raahatessa käsipelin vuorten yli tykkejä tulittamaan ranskalaisten leirejä. Tämä oli Ranskan kolonialismin loppu alueella. Yhdysvallat otti Ranskan aseman käynnistäen eri vaiheiden kautta Korean sodan, joka vaati ainakin 54000 amerikkalaisen sotilaan hengen, ja 100000 haavoittui. Sota aiheutti amerikkalaisille valtavan trauman, joka on kovertanut vuosikymmeniä yhdysvaltaisten mieliä saaden aikaan ylisukupovista henkistä kuormitusta. Tämä sitä suuremmalla syyllä, koska Vietnamin sota ei estänyt k...

Pääministeri Orpo vannoi omantuntonsa rippeiden nimiin parempien aikojen koittavan yrityksille niille suunnatun 800 miljardin euron tukipaketin ansiosta. Myös työntekijät saisivat verohelpotuksia. Tähän on pakko sanoa, että kun Orpoa nähdessään vasaran, kaikki veronmaksajat alkavat näyttää nauloilta. Jostain syytä Orpo on alkanut vältellä julkisuutta ja pakoilee kaiken karvaissa näyttelyjen avajaisissa ja turhanpäiväisissä Euroopan neuvoston kokouksissa. Voi olla, että Orpo anelee korkeimmalta voimalta armoa siitä, että vaikka hän hylkäsi kansan, kaitselmus, poliittinen ura, ei hylkäisi häntä. On masentavaa elää sen tosiasian kanssa, että Orpon hallitus leikkaa vähäosaisilta. Terveyskeskusmaksut nousevat, sosiaalihuollosta karsitaan, indeksijäädytystä jatketaan, toimentulomaksuja typistetään, matalan kynnyksen tukia häivytetään, tuiki hyödyllisten järjestöjen tukemista supistetaan, opintotukea saksitaan, hammashuoltoa jumitetaan, pitkäaikaissairaita jätetään oman onnensa varaan, ST...

Monet talousoppineet ovat todenneet Suomelta puutuvan vision, siis mitä koti Suomen taloutta ja yhteiskuntaa tulisi kehittää koko yhteiskunnan elinvoimaisuuden ja kasvamisen turvaamiseksi. Muiden muassa Aalto Yliopiston professori Matti Pohjola esitti tämän ajatuksen eilisessä Ylen MOT-ohjelmassa.. Visio on välttämätön, mutta sen realisoituminen toimiksi on vielä välttämättömämpää askeleiden ottamiseksi kohti visiota. Tämän pätee kaikissa organisaatoissa. On hyvin yleistä, että visio unohtuu pölyttymään hyllylle ja organisaatio elää kuin ennenkin vailla vision paineita. Valtiolta ja kunnilta   visio luominen edellyttää näkemyksen luomista, millaisen ministeriö- ja keskusvirastojärjestelmän   sekä kuntarakenteen edistyskykyiset päättävät haluavat. Kehittämisen pitää alkaa huipulta, eli ministeriöjärjestelmän uudistamisesta. Kunnissa valtuustot ovat avainasemissa, Meillä on 12 ministeriötä ja niissä henkilökuntaa vajaat 2500 työntekijää. Kuntia on noin 400. Yhteensä julkisel...

Johtamisen taitojen kirjoilla on pitkä historia. Kiinalaisen  mestari Sunin Sodankäynti taitokirja on yli 2400 vuoden takaa. Samaa ikäluokkaa on myös erotiikka kirja Kamasutra. Tämä ei tienkään ole ihme sillä molemmat taidot ovat olleet suosiossa tähän päivään saakka. Suosio näyttää jatkuvan edelleen. Emmi-Liisa Sjöholm tarkastelee kirjassa aihetta Paperilla Toinen. Kirjassa kauttaaltaan  on hyvin henkilökohtainen näkökulma. Sama näkökulma on yhden automaailman legendaarisimmin johtajan Lee Iacoccan kirjassa omasta johtamisestaan. Molempia kirjatyyppejä on ollut ja on  kirjakaupan hyllyt pullollaan. Yllättävästi näiden molempien lajityyppien kirjoen sisällöt rakentuvat samojen teemojen varaan. Ensimmäisenä silmiin pistää parityöskentelyn merkitys. Tämä ei poissulje yksin työskentelyä, mutta parin kanssa työ onnistuu myös pysyviä tuloksia tuottaen. Toiseksi kummassakin lajissa suositaan myös ryhmätyötä. Kolmanneksi molemmat vaativat työlle antautumista ja jopa intohimoon s...

Eilisten TV-uutisten mukaan oppikirjoja laadintaan vuosittain uudestaan, vaikka kyseinen opetettava aihe ei ole muuttunut lainkaan vuosikausiin. Tällainen aine on esimerkiksi matematiikka. Uutisissa opettaja kertoi, kuinka hän lomallaan kirjottaa uutta oppikirjaa matematiikasta. Itse opetin matamatikka oppikoulussa enkä käyttänyt oppikirjaa lainkaan, vaan tulevan alan teorian esitin taululla harjoitustehtävineen. Jonkin verran ihmetyttää, mikä vimma nyt on oppikirjojen uusimiseen vuosittain, vaikka mitään muutostarvetta ei useinakaan ole. Haastateltava opettaja kertoi, kuinka hän hankkii jopa 200000 euron vuositulot oppikirjoa kirjoittamalla. Hänelle se suotakoon, mutta Opetushallitus herätys. Tällainen uusien oppikirjojen tulva aiheuttaa aivan turhan tulosiirron kustantajille ja kirjoen kirjoittajille ja on kaiken lisäksi valtion rahojen tuhlausta näin kireässä taloustilanteessa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tutkikoon asiaa (VTV).

Kun pohdiskelen, miksi Suomi mataa vuodesta toiseen taloudessaan umpisurkealla uralla, tulee mieleeni erään lähisukulaiseni tilanhoito. Pariskunta osti Amerikassa tienatuilla dollareilla pitäjän suurimman maatilan satojen hehtaarien metsineen. Ensimmäiset vuosikymmenet tila tuotti kohtuullisesti elantoa taloudessa asuville parsikunnalle ja heidän lapsilleen. Palkollisiakin oli varaa pitää melkoinen joukko. Vähitellen alkoi kuitenkin näkyä tilan hoidon vaatiman ammattitaidon puute. Vehnää kylvettiin alaville maille, jossa hallan vaara oli suuri ja hyvälle etelä rintama maille kylvettiin turnipseja, joilla ei juuri ollut käyttöä, kuin satunnaisesti karjan ruokinnassa ja silloinkin turnipsit piti pilkkoa atraimelle silpuiksi, etteivät lehmät tukehtuisi.   Heinät niitettiin, mutta säilöttiin sateille alttiisiin latoihin, joiden katot vuotivat kuin seulat. Syyskyntöjä ei tehty, pellot kesannoituvat. Isäntä ei osallistunut maanviljelykseen, vaan piti kunnia asianaan pyristellä kuorma-aut...

Kymmeniä kertoja eri aikoina monia lainoppineita ja eräitä poliitikkoja pohdituttanut seikka on taas noussut esille. Nyt asialla on Unkarin pääministeri Orban. Hän on mollannut meitä perustuslakituomioistuimen puuttumisesta. Perustuslakivaliokunnan toimiminen perustuslakituomioistuimen roolissa on kiistämättä erikoista. Ulkopuolisin silmin se näyttää juuri siltä, mitä Orban kertoo ( https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006186593.html ) : kansaedustajat itse valvovat itseään lainsäädännön perustuslaillisuudessa.   Asia ei miksikään muutu, vaikka se mitä todennäköisemmin vastaa täysin peruslakituomioistuimen toimintaa luotettavuudessaan ja riippumattomuudessaan ja on sen lisäksi hallintoteknisesti tehokas. Olisikin väärin moittia perustuslakivaliokunnan työtä poliittisesti leimautuneeksi ja tehottomaksi. Niin sanotun ulkopuolisen Orbanin näkemyksen lisäksi kannattaa kaivaa esille OM:n entisen kansliapäällikkö Tiina Astolan kommentti.    Lähtöhaastattelussaan  TV 1:n uuti...

Tuoreimmat terveiset hänelle lähettivät 11.4.2026 HS:ssä Anu Koivunen, Suna Vuori, Reetta Räty ja tietysti Timo Soini. Aihetta jonkin verran tunteneena kerron lyhyesti, mitä valtiovarainministeriössä (VM) voi tapahtua ja pitää tapahtua. Alivaltiosihteeri Juhani Kivelän pyynnöstä (käskystä) sain häneltä toimeksiannon konsultoida ministeriön ylintä johtoa. Hetken aikaa Kivelän kanssa pohdittuamme tulimme tulokseen, että sujuvan ja innostavan ilmapiiri luomiseksi ryhmätöihin ja koko reformiin pitää ottaa mukaan koko henkilöstö. Muutoin olisi näyttänyt aika rumalta, jos vain herroja haastatellaan ja hyysätään johtamisen kehittämisen nimissä. Ei, ei kaikki mukaan vaan. Niinpä konsulttikaverini Timo Ojalan kanssa aloin vetää osastoittain  puolentoista päivän seminaareja Säätytalossa ja osittain Ritarihuoneessa. Puitteista juttu ei ainakaan jäänyt siis kiinni. Avainmetodiksi osoittautui ryhmätöiden tekeminen ja seinätaulutekniikka niiden käsittelyssä. Ei siis mitään uusia jaarituksi...

II maailmansodassa on useita historiallisia taistelupaikkaja, jotka ovat jääneet elämään alan kirjoissa ja lukemattomissa aihetta käsittelevissä elokuvissa. Yksi tällainen paikka on Ardennien matsäharjanne lähellä Atlannin valtamen rannikkoa kuitenkin sisämaassa. Ensimmäisenä Ardennit nousi tietoisuuteen kesällä 1940 saksalaisten hyökätessä yllättäen läpipääsemättömänä pidetyn Ardennien harjanteen yli kohti Pariisia. Ranskalainen komentaja ei aluksi uskonut, että harjanteen yli voi hyökätä kohti Ranskaa, vaan piti joukkonsa lähellä Englannin kanaalia.  Hän piti aluksi hyökkäystä huhuna. Toisin kävi. Vuonna 1940 muutamassa viikossa saksalaiset olivat Pariisissa.  Toisen kerran Ardennit astui julkisuuteen joulukuussa 1944,  kun natsit tekivät yllätyshyökkäyksen Ardenneilta kohti englantilaisten puolustuslinjoja 80 kilometrin syvyydeltä. Saksalaiset tekivät valtavan ja julman virheen surmaamalla 2000 vangeiksi jäänyttä yhdysvaltalaista sotilasta tien varsille.  Yhdysval...

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä. Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista kyseisen alan lainsäädäntö kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päälekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä. Yllä kerrottu kuvaa karrikoidusti lainsäädännön kehittymistä.  Toinen...

Sodan uhatessa maanosan tai jopa maailman laajuisesti kerron kokemukseni perusteella, miten tehokkaasti kranaatin heitin KRH voi toimia mahdollisesti Suomea uhkaavassa sodassa. KRH:ta perinteisesti käytettään jalkaväen tukena sen hyökätessä vihallisen kimppuun. Toki sitä voidaan käyttää myös itsenäisesti vihollisen jokin tärkeän kohteen tuhoamiseen. KRH komppaniaan kuuluu neljä joukkuetta, joilla kullakin on ainakin yksi heitin. KRH:n putkeen koko on joko 80 tai sata 120 milliä. Entisenä lataajana käytännössä huomasin, kuinka nerokas KRH putki on. Lataaja pudottaa valmiiksi maalin suunnattuun putkeen ammuksia heti, kun edellinen kranaatti on putkesta lähtenyt. Putkella voi ampua kymmeniä ammuksia minuutissa. On sattunut onnettomuuksia, joissa innokas lataaja on työntämässä ammusta putkeen, vaikka edellinen ammus on juuri lähtemässä. Tällöin jälki on ikävää katsottavaa. KRH:n etu tykistöön verrattuna on sen helppo ja nopea liikuteltavuus. Periaatteessa se voidaan asettaa esimerkiksi...

Olen pitänyt blogiani vuodesta 2011 lähtien, ja siitä on kasvanut kansainvälinen alusta. Etsin 1–2 kumppania kasvavaan kansainväliseen blogiin Tällä hetkellä blogissani on päivittäin noin 1500 lukijaa yli 60 eri maasta.  Blogitestejä on yli 4000.  Eniten lukijoita tulee Yhdysvalloista, Kanadasta, Iso-Britanniasta,  Ranskasta,  Intiasta ja Japanista, mutta yleisöä on käytännössä ympäri maailmaa. Rakennan blogistani aktiivisesti kasvavaa alustaa, jossa käsittelen paikallisia ja maailman laajuisia aiheita. Koulutukseltani olen matemaatikko. Mottoni on: mikä vain on, ei pysy.  Nyt olisi hyvä hetki hypätä mukaan tässä vaiheessa 👇 Tähän asti en ole julkaissut mainontaa sivustollani, mutta nyt etsin 1–2 yhteistyökumppania, joita kiinnostaisi: – näkyvyys blogissa – kevyet ja aidot sisältöyhteistyöt – pitkäjänteinen yhteistyö kasvavan kansainvälisen yleisön kanssa Kyse ei ole massamainonnasta, vaan siitä, että yhteistyö istuu sisältöön luontevasti ja t...

On kulunut 30 vuotta siitä, kun valtio ja kunnat aloittivat ulkoistamaan palvelujaan yksityisille yrityksille. Ainostaan auton katsastuksessa yksityistäminen on onnistunut. On aika pysähtyä tarkastelemaan, missä tilassa haavoittuvammat asiakasryhmät ovat.  A-studiossa hiljattain pohdittiin neuropsykologista kuntoutusta tarvitsevien henkilöiden tilannetta. Kaksi kymmentä prosenttia hoivan ja hoidon tarvitsijoista hoitaa kunta kunnan omistamissa ja tiloissa ja omalla henkilökunnalla. Lopuista 80 prosentista vastaa yksityissektori noin 500:lla hoiva- ja kuntoutuskodilla. Tämä vuoden aikana on tullut aluehallintoviranomaisille 41 valitusta kuntoutuskodeista. Ohjelmassa eräs äiti kertoi pojastaan yleispätevän totuuden, että valittaa ei uskalla, koska hoito saattaa kärsiä entisestään. Tapauksia tutkinut asiantuntija Markku Salo kertoi samassa ohjelmassa, että hoivakoodit menevät bisnes edellä ja hoito toissijaisena.    Hoidon tasossa on suurta eriarvoisuutta, koska samassa lait...

Molemmat ovat suomalaisille tunnettuja ja mielipiteitä jakavia miehiä. Mannerheim oli nuorena kuriton upseerioppilas ja erotettiin Haminan upseerikoulusta. Hän suoritti kuitenkin myöhemmin ylioppilastutkinoon ja valmistui Venäjän ratsuväkiopistossa vääpeliksi. Hän osallistui  Japani – Venäjä sotaan ja yleni tsaarin hoviupseeriksi. Myöhemmin hän oli Suomen sisällissodassa valkoisten johtaja ja talvi- ja jatkosodan ylipäällikkö. Hetken aikaa hän toimi myös Suomen presidenttinä.      Päätalo on taivalkoskelaisen uittopäällikön poika, jonka isä kärsi mielenterveysongelmista. Näin Päätalo jo nuorena joutui elättämään koko kattilakunnan. Hän opiskeli sinnikkäästi rakennusmestariksi työn ohella ja siirtyi 1950-luvulla Tampereen eri talonrakennushankkeiden kirvesmieheksi ja lopuksi mestariksi. Samalla hän kirjoitti yli kaksikymmentä omaelämäkerrallista kirjaa. Nyt niitä voi käyttää myös historialähteinä kuvaaman sen aikaista talonrakentamista ja rakennustyöläisten elämää. ...

Alkulukujen 1,2,3, jne ympärille on historian saatossa pesiytynyt ja parhaassa tapauksessa kehittynyt useita osin mystisiä taikapiirejä, Tunnetuin hyödytön on luku 666, joka on tulkittu pahuuden luvuksi. Se on täyttä pötyä.    Lukua seitsemän pidetään esimerkiksi Japanissa onnen lukuna. Luku 13 on maailmankuulu onnettomuuden luku. Aiemassa postauksessa käsittelin luonnollisia ja jaottomia lukuja. Nyt voi ottaa käsittelyyn eräitä vuosisatoja matemaatikkoja askarruttaneita lukukombinaatioita. Olkoon a, b ja c kahta suurempia luonnollisia lukuja ja n suurempi kuin 2. Piere de Fermatin lemman mukaan ei ole löydetty a^n + b^n = c^n yhtälölle ratkaisua. Selvyyden vuoksi tässä a^n tarkoittaa a potenssin n ja samaa koska b:tä ja c:tä. Matemaatikko Fermat eli 1700-luvulla ja hän väitti keksineensä ratkaisun esitettyyn yhtälöön, muta hänen väitteensä mukaan siitä oli tullut niin pitkä, että osa oli pitänyt laskea keittiön paperi verhoon, jonka vaimo oli jonkin riidan päätteeksi hävittän...