Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Jos jätetään tehdassalit pois laskuista, ainut järkevä syy avokonttorin käyttämiselle on henkilöiden työn vaatimuksista lähtevä jatkuvaluonteinen yhteydenpito- ja kommunikointitarve.      Tunnetason syynä avokonttorille voidaan pitää sellaisen yhteen kuuluvuuden kokemista, joka kohentaa työ laatua ja tehoa.      Joskus yhdessä tekemisen tarve voi olla niin iso, että muutama henkilö on pakattava samaan isoon tilaan tekemään jatkuvaa ryhmätyötä, kuitenkin niin, etteivät pöydät ole vastakkain. Muutoin voi syntyä poissa olevia katseita. Siis yksityisyyttä kaivataan tässäkin.      Yksilöllisyys ja yksityisyys jyräävät myös edelleen työelämässä. Työhaastatteluissa hakija lähes aina kysyy, onko omaa työhuonetta.  Ehkä tästä syystä 2000-luvun avokonttoriaalto onkin hiipumassa.      Jos välttämättä yhteistä suurta toimistoa tarvitaan, se korvataan avotilalla, jossa on erilai...

     Asia on monitahoinen, toisille jopa epäuskottava. Ehkä onkin tarpeen kertoa tosiesimerkki.      Minut kutsuttiin erääseen koulutusyritykseen kouluttajaksi. Toimenkuva jäi vähän epäselväksi, koska nykyinen työnantajani halusi viimeiseen asti säilyttää työsuhteeni heillä. En uskonut meneväni koulutusyritykseen.      Pohdittuani sitten uudessa työpaikassa tuttujen työkavereiden kanssa muutaman viikon, mitä oikeasti alkaisimme tehdä, päätimme ryhtyä konsultoimaan valtion uuden budjetointijärjestelmän sisäänajoa virastoihin. Mutta mitä ja miten me maallikot konsulteeraisimme?      Ei auttanut muuta kuin koota viisaimman näköiset miehet ja naiset kasaan. Loput piti hankkia ulkopuolelta. Noin kymmen henkilön ryhmä oli hetkessä ymmällään kokoushuoneessa. Minut valtuutettiin toimimaan edusmiehenä. Innokkaimmat olivat siltä istumalta valmiit lähtemään opettamaan hallintoa. Viisaimmat estelivät.      Lopul...

     Autoritäärisesti johdettu ja epäluottamukseen perustuva organisaatio on työyhteisönä ihmispörssi. Siinä ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii organisaation jäseniltä itsensä tarkkailemista, käytöksen jatkuvaa säätelemistä tilanteen mukaan ja jokaisen muun avovallan tuntemista, jotta hänen asemansa organisaatiossa olisi mahdollisimman korkea.      Organisaation jäsen salaa huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimpiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteita missään tilanteessa. Tavoitteita pidetään annettuina. Onnistumisesta johto ottaa kunnian itselle ja luottohenkilöille. Tällöin onnistumisen iloa ei voi jakaa. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan.      Vuorovaikutukseen perustuvan johtamisen yksi valtava etu juuri nyt kiivaana pirskahtelevassa innovaatiotaloudessa on uusien asioiden omaksumisnopeus (kypsymisnopeus).Tämä luo myös aineksia nauttia yhdessä onnistumisis...

Kun katsoo matemaattista yhtälöä, tulee heti matemaattiselle päälle. Kaikki julmuus, sodat, riidat ahneus, kauna, kamaluus, ahdinko, masennus väistyy. Jäljelle jää pelkkä rajattu selkeys, joka vain on vaatimatta mitään, mutta viekoittelee eleettä ja ääneti lähestymään olevaisuudelle kirjattua   olemattomuutta. Se ei pelottele tai uhkaa, vaan työntyy tajuun ja istuu sen parhaalle paikalle viskaten ärjymättä asiattomat sivuun. Sen itsevarmuudesta huokuu välinpitämätön huolettomuus ratkaisijan tekemisiä kohtaan. Se ei suutu eikä osoita mieltään, vaikka ratkaisija kuinka törmäyttelee sitä seinästä seinään, onhan se loukkaantumaton ja kuolematon. Se jopa hymyilee, jos ratkaisija seikkailee väärillä vesillä, jos ratkaisija lähestyy tai jopa hipaisee sen erilaisia salattuja ovia. Mitä lähemmäksi ratkaisija pääse oikeita ovia, sitä enemmän se päästää salaisesta hanastaan ratkaisijalle humalluttamatonta huumaavaa viiniä. Tässä vaiheessa se tietää ratkaisijan pääsevän sisälle ainakin yhdestä...

     Kaikkeen toimintaan arkielämästä lähtien kuluu oikeiden valintojen eli päätösten tekeminen. Se auttaa kaikinpuolista selviytymistä mahdollisella parhaalla tavalla eri tilanteista. Joskus onnistuu, joskus vähemmin hyvin riippuen siitä, kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan.     Tuhannen asukkaan Hailuoto saa72 miljoonaa euroa maksavan sillan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005457708.html). Laskelmien mukaa se maksaa itsensä takasin12 vuodessa eli sen pitäisi tuottaa yhteiskunnalle ja saarelaisille 6 miljoona euroa vuodessa. Kustannus- hyöty laskelmat on tehty varmaankin sekä hailuotolaisten että yhteiskunnan edut ja haitat huomioon ottaen.      Laskelmissa yksinkertaisinta on rakennuskustannusten yksityiskohtainen selvittämien, mikä heittää 30 prosenttia yläkanttiin todellisista, koska hanke menee suurta helpommin läpi valtion budjetissa. Tämä on yleinen käytäntö j sääntö.      Sillan hyöyksi on katsottu mm asukkaid...

     Sote uudistuksesta tulee päivä päivältä enemmän esille sen heikkouksia osoittavia seikkoja. Viimeksi asiaintuntijoiden lausunnot kahden miljardin säästön kääntymisestä kahden miljardin euron vuosittaisiksi menoiksi on paha isku soten suunnitelluille säästöille.      Päivän HS:ssä asiaan tarttui professori Jussi Huttunen ( https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html ), joka totesi   kustannusten nousun syyksi mm. maksullisen perushoidon ja erikoishoidon lisääntymisen nykytilanteeseen verrattuna. Menolisäys saattaa nousta neljä miljardia euroa suunnitellusta. Kaiken tämä päälle tulevat peruslakivaliokunnan mahdollisesti esittämät uudet kannanotot. Kaikesta huolimatta Kokoomus ei anne periksi valinnan vapaudessa, ei ainakaan ennen, kuin se vuosia kestäneen epämääräisen välitilan aikana ehtii hankkia markkinaosuuksia yksityisille terveysalan yrityksille, mikä näyttää onnistuvan.      Toinen merkittävä yhä enemmän julkisuutta...

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

     Lännen propaganda toisen maailman sodan aikana oli suunnattu myös mustamaalaamaan vihollismaan kansanluonnetta. Voittajamaat kohdistivat tämän erityisesti japanilaisiin kuvaten heitä mitä alentavilla eläinvertailuilla. Yhdysvallat oli jopa niin epäluuloinen, että internoi eri puolelle maata kuusi miljoonaa japanilaissyntyperäistä kansalaistaan.   Saksalaiset pääsivät vähemmällä propagandan kohdistuessa pääasiassa Hitleriin, koska tämä oli pääsyllinen sotaan.      Tunnettu tosiasia on, että sodan päätyttyä suurin osa natsirikollisista jatkoi elämäänsä samanlaisessa kaaosmaisissa ja puutteellisissa olosuhteissa kuin muutkin kansalaiset. Avautuneet ja löydetyt dokumentit paljastavat sotaan osallistumattomien ihmiset pahaeteisten ennakkoluulojen olleen melko vähäisiä ympäri maata, vaikka sodasta palaavia natseja oli miljoonia.      Toisen luokan muodostivat hyvän koulutuksen saaneet natsit, jotka todistettavasti olivat toimineet ammat...

     Useimmiten johtaminen ammattina käytännössä merkitsee johtajan titteliä eikä johtamista työnä. Miksi se näin tulkitaan, johtuu johtamistyön monitasoisuudesta ja johtamiselta vaadittavien eri piirteiden erilaista painottumista eri tyyppisissä johtamistehtävissä. Tästä on seurannut johtamisoppien kirjon runsaus ja kirjojen moninaisuus.      Johtamiskirjoja ja oppaita onkin niin runsaasti, että joka sanoo lukeneensa ne kaikki, joko muistaa väärin tai puhuu totuuden vierestä. Alan yliopistoilla ja korkeakouluilla on tietenkin intressinsä ohjelmissaan tuoda esille omat näkemyksensä uusimmista johtamiskulttuureista ja –teorioista.. Tämä kuluu kehityksen yleiseen evoluutioon.      Suurena ongelmana vain on, että tehokkaalle johtamiselle ei ole onnistuttu kehittämään mitään vaikuttavaa suurta oivallusta (padigma) tai yhteisiä periaatteita, joita noudattamalle johtajaksi opiskelija tai johtaja saavuttaisi hyvän tai jopa laadukkaan johtamistason...

Mistä ideat tulevat?Tämä on filosofisesti suuri kysymys. Ei voi olla muuta vastausta kuin, että ihmisen päästä. Tämä antaa ihmiselle aivan käsittämättömän suuren ylivoiman verrattuna mihin tahansa elävään olioon. Osoituksena tästä voidaan esittää ylimalkaisesti avaruuden äärellisen leikkauksen ominaisuus: avaruuden jokainen alkio voidaan esittää yksiselitteisesti äärellisen määrän joukkojen yhteisenä alkiona. Tosin tällaisen avaruuden pitää olla kompakti, mitä meidän tuntema avaruus ei ole. Kompatki avaruus on puolestaan sellainen avaruus, jonka jokaisessa äärettömän pienessä ympäristössä on äärettömän monta tämän avaruuden pistettä avaruus.

     Yle Areena esitettiin 8.11.17 ajattelua ravisteleva ohjelma matematiikasta ”Suuri matematiikkamysteerio ( https://areena.yle.fi/1-3551595 ). On aina ollut melko yleisessä tiedossa, että   matematiikka on yksi suurista maailman yhteisistä kielistä. Mutta ei tämä tee siitä mitään erikoista, pyrkiihän esperanto aikoinaan olemaan suuri yhteinen kieli, turhaan.      Hääriessäni Helsingin yliopistossa matematiikan kimpussa 1960-luvulla ohjelmassa esitettyä näkökulmia häivähteli pöytäkeskusteluissamme. Ne tyrehtyvät kuitenkin milloin mihinkin, itse matematiikan oppimiseen, kurssipaineisiin, kurssiharjoituksiin, muiden aineiden aiheuttamiin lukuponnisteluin ja opiskelijaelämän rientoihin.      J älkeenpäin luokka- ja yksityisopettajana sekä tietokirjailijana olen silloin tällöin palannut matematiikan filosofian pohdiskeluin ja perehtynyt sitä käsitteleviin kirjoihin. Kerran lukion eka luokkalaiset ja heidän vanhemmatkin yllättäen kiinnost...

     Tietojenkäsittelyasiat olivat osastoilla epämääräisessä ja neuvottomassa tilassa. Erilaiset ryhmäkunnat kävivät luonani esittelemässä oppejaan ja näkemyksiään ja pyytämässä rahaa kuka minnekin. Tämä ei ollut virkamiesten vika, sillä he olivat ahkeria parhaansa tekeviä asiantuntijoita, mutta heidän puheensa ja muistionsa osoittivat jonkin suuren tekijän olevan vialla koko julkissektorin tietohallinnossa.      Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta toimi sisäministeriöjohtoisesti ja tuotti strategioita kuntakentän tietohallinnosta. Vaikka kuuluin alivaltiosihteerin kanssa liikenneministeriön tietohallinnon johtoryhmään, tämä painotti liikaa yleisiä tietohallintokysymyksiä tekosyynä toimialaansa kuuluvat tietoverkkostrategiat. Hallinnonkehittämisosastolla suunniteltiin tietoyhteiskuntaa ja tietojärjestelmien rajapintojen standardoimista. Näiden kolmen ministeriön kesken vallitsi jossain kilpailua, kuka sai äänensä parhaiten esille. Kun jokaise...

     Poliittisilla johtajilla vallitsevat toisenlaiset näkemykset johtamisesta kuin bisnesjohtajilla. Tämä saattaa tuntua erikoiselta havainnolta, sillä onhan meillä pääministerinä yritysjohtaja Sipilä. Kyllä hän käyttää eräiden yritysjohtajien johtamisarsenaaliin kuuluvaa ukaasijohtamista ja ehdottomien tavoitteiden ja määräaikojen asettamista. Katsotaan, mitä eilisessä A-talkisssa tapahtui.      Vaikka sinä teemana oli hallitustyöskentelyn nykytila ja epäilys sen repeilystä, keskiöön nousi tietenkin sote. Yllätyksenä tuli tieto, että viimeisempiä sotelakiluonnoksia ei ole lähetetty vielä lausuntokierrokselle. Tämä on nyt sivuseikka, mutta osoittaa kuitenkin hallituksen ja ehkäpä myös median tiedottamisen puutteitta.      Bisnesjohtamisen kannalta oli merkittävää kuulla, mitä oikeusministeri Antti Häkkänen kertoi maakuntien roolista lähetteiden antamisesta kirurgisesta hoidosta yksityisille lääkäriyrityksille. Hänen mukaansa ei ole vaaraa ...

     E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...