Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Hyvä johtaminen on aina kansallista. Kansallinen johtaminen on aina huonoa. Alun perin sanonnan ydin koski erästä taidesuunata. Joka tapauksesta johtaminen on tullut kuuluisaksi massiivisesta määrästä oppikirjoistaan siinä määrin, ettei siitä voi kirjoittaa enää juuri mitään loukkaamatta jonkun tekijäoikeuksia.      Uskalias yrityskirjailija Raimo Pitkänen on kuitenkin kirjotanut päivän HS:ssä hyvän jutun aiheesta epäillen, onko päätöksen teko johtamista. Hyvin aiheellinen epäilys. Päätöksenteko erottaa johtamisen menestyvästä johtamisesta yhtä hyvin kuin ruuti ja kompassi erottavat keskiajan uudesta ajasta.      Otetaanpa kantaa tekijäoikeuksia pelkäämättä.      Johtaminen on sellaisten päätösten tekemistä, joita kannattaa toteuttaa. Johtaminen muuttuu nyt paljon vaikeammaksi, sillä se vaatii tietoa, taitoja, järjestelmiä ja ihmissuhdetaitoja.      Hiljattain Uuden Suomen verkkosivuilla ...

     Rikki menevien poliitikkojen kannattaisi ottaa esimerkkiä hyvästä johtamisesta.      Johtajat, jotka ammentavat aineksen johtamiseensa työyhteisöjensä syvistä pohjavirroista, pitävät kommunikaatiot ja yhteistyötä yhtäpitävinä asioina. Tosin sanoen he lähtevät siitä, että kaikki tulokseen tähtäävä yhteistyö on kommunikaatiota ja kaikki kommunikaatio on yhteistyötä.      Tällöin organisaatiossa on ilmapiiri, jossa jokainen yhteisön jäsen tuntee, että hänessä on jotain ainutlaatuista organisaation pyrkiessä tavoitteisiinsa.. Tällöin myös organisaation jäsen pitää itseään esikuvana, johon jokin tärkeä tekeminen tai tulostavoite symboloituu dynaamisesti, eikä ankkuroidu muuttumattomuuteen.      Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003

     Prosessikonsultti vastaa konsulttihankkeessa noudatettavista metodeista ja hyvistä hanke- ja konsulttikäytännöistä. Hän ei ota kantaa sisältökysymyksiin, ellei toisin sovita.      Prosessikonsultoinnissa on keskeistä, että konsultti pitää ryhmässä jatkuvasti yllä positiivista energiaa ja dynamiikkaa sekä haastavia jännitteitä, jotka ohjaavat hanketta kohti tavoitteita. Tässä konsultille on eduksi, jos hän on persoonaltaan luontevasti inspiroiva henkilö.      Konsultin tärkeänä tehtävänä on myös tehdä tarvittavia perusselvityksiä, jäsentää ongelmia, hallita ristiriitaisia tilanteita erilaisissa seminaareissa ja johtoryhmissä sekä ohjata prosessia, jotta hanke onnistuisi mahdollisimman hyvin.      Konsultin läsnä olo mahdollistaa sellaisen keskustelun organisaaton jäsenten välillä, mitä ilman konsulttia ei muuten syntyisi. Luutuneet käsitykset ja keskinäisten ihmissuhteiden epäluulot voivat johtaa tilanteisiin,...

     Yhteinen tilannekuvan maine ongelmien ratkaisemisessa ei ole kaikkien paras mahdollinen. Molemmissa maailmansodissa se johti katastrofeihin.      Nyt siis vaaditaan yhteistä tilannekuvaa. Tämän heikkoutena on, että se sisältää usein arvottavia näkemyksiä, joista johdettuja ensiaskeleen toimenpiteitä ei useinkaan voi erottaa jo itse kiistanalaisesta tilannekuvasta. Esimerkkinä arvottavasta tilannekuvasta on vm:n tuorein talouskatsaus kuuden miljardin euron leikkauksineen      Maassa on nyt kaksi keskenään taistelevaa talouslinja.      Ylivoimaisessa johdossa on pajalinja. Siinä äänekkäät talousgurut ja johtavat poliitikot media tukemana ovat takoneet ihmisen päihin indeksi- ja sosiaalitukien leikkausten ja työn tarjonnan lisäämisen välttämättömyyttä. Menoja pitää leikata all around. Pajalinjalaiset eivät ole huolissaan 10 prosentin työttömyydestä ja 150 tuhannen vaikeasti työllistävien arjesta ja sen taakast...

     Toivo ei ole kuitenkaan vielä mennyt. Jos näin olisi, maassa vallitsisi politiikkojen kinuama yhteiskuntasopimus. Tällöin keskiluokka olisi kyllä niin alamaissa, että saadessaan rauhassa jonottaa leipäjonoissaan riittävää särvintään, se huutelisi eliitille, että tehkää mitä haluatte, kunhan jätätte meidät rauhaan. Näin on nyt Venäjällä.    

     Johtoryhmän työ sisältää suunnittelua. Se ei kuitenkaan ole pääosiltaan suunnittelua, jolla asiat valmistellaan seuraaviin johtoryhmiin, sillä johtoryhmässä tapahtuva suunnittelu tähtää välittömään päätöksentekoon. Jos valmisteleva suunnittelu laiminlyödään, johtoryhmätyö on ajan hukkaa tai jopa johtaa tuhoisiin päätöksiin.      Esityslista on johtoryhmän moottori, sillä sen avulla asiat käytännössä tulevat johtoryhmään. Henkilö, joko vastaa asialistasta, on organisaatiossa strategisessa asemassa. Hänellä on suuri vastuu johtoryhmän työn käytännön pyörittämisestä. Hän valvoo de facto koko johtoryhmäinstituutiota.      Pöytäkirjat varmistavat päätösten dokumentoinnin ja päätösten seurannan. Ilman pöytäkirjoja johtoryhmän työ ontuu, sillä pöytäkirjat toimivat myös päätösten toteuttamisen, tiedottamisen ja tarkistamisen työkaluina.      Onnistuneen konsulttihankeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003 ...

     Missä on vaimosi? Lähti pari vuotta sitten pomoni kanssa joulujuhliin. Onko pomoa näkynyt? Ei.      Vuoropuhelu on analoginen kokoomuslaiselle Gustafssonille ja hänen pätevyydelle mainittuun virkaan. Gustafssonista Kiinasta ja hänen kyvyistään toimia menestyksekkäästi TEM:n kansliapäälliköltä ei ole näkynyt vuosikymmeniin..      Sipilän lupailemalle poliittisten virkanimitysten lopettamiselle kansa hymähteli, mutta Gustafssonin nimitykselle jo naureskellaan.      Nimitys sisälsi sivalluksen Stubbille hänen voittoisesta valinnasta kokoomuksen puheenjohtajaksi. Se oli henkilökohtainen muistutus toiseksi jääneelle Olli-Pekka Heinoselle siitä, että rajansa poliittisilla ansioilta virkauralla kohoamiselle.   Se oli tölväisy Heinosen johtamaa Stubbin esikuntaa kohtaan. Se paljasti, kuinka muodollisesta virkanimityksen esittelyn asiakirjoista voidaan repiä tarkoituksen mukaisesti esiin, millaisia yksityiskohtia...

     Talouskamina käy kuuman kuin sulaton kita. Poliitikkojen loitsut sinkoivat ilmaan mustina kekäleinä. Tämä nähtiin eilen mtv3:n vaalipaneelissa. Puoluejohtajat kelaavat edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä 100 tuhansia uusia työpaikkoja. Liikutaan etiikan rajamailla.      Suomeen on syntynyt ainutlaatuinen tilanne maan historiassa. Median ansiosta jo puolet kansasta osaa ulkoa talousliturgian sakramentit. Tästä ulkoluvusta ei voi syyttä kanssa, vaan epäilty on itse susi: taloustiede. Sen ohuita kinttuja ei nyt kuitenkaan ole aikaa murehtia.      Pitääkö nyt ottaa esille fundamentit? Valtion tehtävänä on viime kädessä turvata kansalaistensa elämä ja yhteisöjensä toiminta.      Ministeri Ihalaisen viimeisimmän lausunnon mukaan maassa on 150 tuhatta pitkäaikaistyötöntä, jotka eivät työllisty olkoon taloustilanne mikä tahansa. Kaiken kaikkeaan maassa on noin miljoona ihmistä päivärajojen ja sosi...

Sama koskee markkinataloutta siellä, missä asiakas on heikoilla. Eilisessä Helsingin Sanomissa oli karu kuvaus vanhushuollon yksityistämisestä ja kuntien roolista siinä. Suuret ketjut ostavat pieniä yksiköitä kierrättäen kirjanpitonsa veroparatiisien kautta.   ARA rahoittaa veronmaksajien euroilla ketjujen laajentumista. Monella kunnalla on suuri taipumus työntää vanhukset näiden ketjujen armottomaan kitaan. Kunnan kotipalvelut eivät toimi yhtään paremmin kuin yksityisetkään, mies odottaa tv-dokumentin mukaan neljä vuorokautta lääkkeitään, vetelät housuissaan. Lähivuosina tarvitaan 90 000 lähihoitajaa lisää. Tilanne kehittyy ikäihmisille mahdottomaksi. Keskivertoinen vanhushuolto ei ole palveluala, eikä siinä saa pelittää profit motive. Sen keskeinen tekijä on laatu eikä asiakastyytyväisyys, sillä heikkokuntoien vanhus on tyytyväien mihin tahansa. Toimiala tulee olemaan lähivuosina ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä tulosten...

     ”Samaan aikaan kun isäni oli dementiakodissa, päättäväinen Mauri Pekkarinen veti jytinällä eteenpäin sisäministeriön otteen vahvistamista aluehallinnosta ja kuntakentästä, mutta kunnat jököttivät paikoillaan odottaen parempia aikoja-      Isäni on kuollut vuosia sitten, mutta lehtitietojen mukaan Pekkarinen jatkaa jymistelyään. Hän on kuulema piirrellyt valiokuntapaperien kääntöpuolelle ajatelmiaan maakuntahallinnosta. Siihen yhdistettäisiin ELY- keskukset ja aluehallintovirastot, maakuntien liitot sekä tietenkin sosiaali- ja terveyspalvelut.      Pekkariselle saattaa käydä niin, että kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan. Ei välttämättä, jos jättihanke jaksotetaan järkevästi. Ensimmäisenä pitää luonnollisesti varmistaa sote-uudistus ja sen rahoitus.      Jälkimmäisestä voi tulla kova pähkinä, koska nykyisten puolen kymmenen rahoituskanavan lisäksi syntyy uusi rahoitusmuoto maakuntavero. Ilmesisesti tar...

     Suomalaisen vanhan elokuvan sankari tulee käsi lipassa heinäsuovasta ja sanoo: ”Minä otan vastuun.” Näin eivät tee hallitusten pääpuolueet.      Stubbin ilmoituksessa syy rakennepaketin vaikeuksista sysättiin ajanpuutteelle. Kaiken huipuksi ministeri Kiuru esitti hallitukselle toisen asteen kulutuksen säätösjen pois vetämistä, minkä pääministeri torppasi.      Tätä ennen aamupäivällä Borgin raportissa lueteltiin jo vuosia julkisuudessa veisattuja virsiä: palkat jäihin, työvoiman tarjontaa ja tuottavuutta lisää.      Ei ole ihme, jos kansalaisilta menee välillä usko politiikkoihin.   Se voi kadota lopullisesti, jos muistellaan menneitä.      1990-alun lama oli täysin kotikutoinen, politiikkojen aikaan saama. Rahapolitiikkaa löysätiin holtittomasti ja pakkodevalvoitiin. Neuvostoliiton clearing-kaupan tiedetiin jo 1980-luvun alussa sortuvan lähivuosina. Mitään ei tehty.     ...

      Tänään viimeksi sääntelyn kimppuun hyökkäsi Piia-Noora Kauppi Ylen aamu-tv:ssä. ”Uutta sääntelyä tulee jatkuvasti. ”Enää ei ehdi muuta, kuin neuvotella juristien kanssa miten niiden kansaa menetellään”.   Sääntelyn ja normien purkaminen on ollut politikkojen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen.        Julkisuudessa käyty keskustelu asettaa kuitenkin sääntelyn käytön yhteiskunnan toimivuudessa meillä varsin maltilliseen viitekehykseen. Ei hinguta ääri liberalististen ajatuksien perään. Halutaan vain, että nykyinen mallimme säilyy, mutta tehot lisääntyvät. Hyvä näin.        Se joka käy ensimmäistä kertaa sääntelyn kimppuun, ei kuitenkaan arvaa, kuinka kivikova vastustaja on edessä. Ensin se näyttää pehmeältä villalta, johon käsi uppoaa helposti, mutta kerros kerrokselta sisä...

     1960-luvulla elokuvaa ravisteli modernismin aalto Itä-Euroopasta, Britannian, Intian, Japanin ja Brasilian kautta Yhdysvaloihin saakka. Uskottiin, että luovalla kameratyöskentelyllä voidaan rakentaa sisällön ydin. Syntyi kuitenkin vain modernismi itsensä takia.     1970- luku tuuppasikin kameran takaisin palvelijan rooliin. Siitä alkoi käsikirjoitusvetoinen laatuelokuvien rynnäkkö.      Lukiessa Talouselämä-lehdestä 9/2015 Sanni Grahn-Laasosen ja Olli-Pekka Heinosen juttua julkishallinnon kehittämisestä tuli mieleen 60-luvun kameratyöskentely, hajanaisia mielikuvia ilman sisältöä.      Kirjoittajien sloganit ”Muutos ei synny käskemällä, ”Julkisen hallinnon pitää siirtyä kansalaisten kanssa samalle puolelle tiskiä”, jne ovat vain vanhoja kamerakuvia. Grahn-Laasosen hallintomodernismi poikkeaa kuitenkin vaarallisesti 60-lukulaisesta modernismista siinä, että Grahn-Laasosen opit tarjotaan median välityksellä koko yht...

     Ne palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamisiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Niiden vastustajille esitetään verhon takana hymähtelyä ja vähättelyä. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaaderiin ei saada ihmisiä pyrkimään eteenpäin, ties mihin. Elisessä Helsingin Sanomissa Tapani Kaskeala kuvasi hyvin, miten maanviljelijä Jari Koskinen puskee itsenä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtajistoon ja täysin kokenut Johannes Koskien on tekemässä samaa temppua. Vaatimattomankien urateiden avautuminen riittää varsin hyvin houkuttelemaan jäseniä puolueriveihin.      Puolue odottaa soturiltaan palveluja. Sitä sinettiä ei ole vielä pystytty murtamaan, miksi verohallitus jätti syyttämättä muutamaa kymmenetä suomalaista laittomasta rahan kätkemisestä veroparatiiseihin, vaikka todisteet oivat selkeät. Oikeusviranom...

     Yksilöllisyys ja yksityisyys jyräävat myös edelleen työelämässä. Työhaastatteluissa hakija lähes aina kysyy, onko omaa työhuonetta.   Ehkä tästä syystä 2000-luvun avokonttoriaalto onkin hiipumassa.    

     Joskus meille jokaiselle tapahtuu onnellinen sattuma, onnettaren siipi pyyhkäisee. Harvoin sattuu onnen päivä kokonaiselle puolueelle. Eilen 5. 3. alkulukujen päivänä tällainen päivä koitti kokoomukselle.      Eilisen päivän Helsingin Sanomissa oli koko sivun mainos puoleen etevyydestä. EU:n ulkopolitiikan korkea johtaja Mogherini näyttäytyi tv:ssä Stubbin seurassa Helsingin meren rannalla vakuuttamassa EU-yhtenäisyyden tähdellisyyttä Ukraina-kriisissä. Lähes samanaikaisesti Naton pääsihteeri Stoltenberg kävi Stutbbin rinnalla vakuuttamassa, ettei hän ole Naton asialla eikä puutu Suomen mahdolliseen jäsenyyteen, eihän Suomi edes kuulu natoon. Kokoomuksen ulkopoliittisen performanssin suomalaisille päätti illalla kokoomuksen johtaman Ylen esittämällä dokunnetin Putinin nousun varjoista valtaan, karu kuva.      Mutta jo ennen näitä  Katainen oli tuotu Ylen aamu-televisioon kertomaan niin kiihkeästi EU:n vivutusrahaston ihanu...

      Henkilöjohtamisen tuskat alkoivat vähitellen jomottaa päässäni. Ministeriössä yksikkönäni ei tarvinnut johtaa. Se kulki kuin juna raiteillaan, jota rutiinit veivät eteenpäin.      Aiemmin muissa virastoissa   minulla ei ollut alaisia, vaan piti vain hoidella asioita. Nyt piti toimia suurissa ja pienissä asioissa esimiehenä. Hyvänä puolena oli kontaktipintojen laajeneminen virastoihin kunkin työntekijän toimiessa konsulttiyrityksemme markkinoijana ja puolestapuhujana.      Nyt oli toisin. Pakostakin jouduin portinvartijarooliin arvioimaan, kuka olisi sopivin hoitamaan mitäkin toimeksiantoa. Se, että ryhmässä oli erilaisia henkilöitä, jotka poikkesivat tiedoiltaan ja taidoiltaan tosistaan, ei ollut mikään ratkaiseva puute, sillä heille löytyi erilaisia rooleja ryhmässä. Toiset olivat hyviä taustaselvittelijöitä, toiset koulutuksen järjestäjiä, toiset työparin toisena osapuolena, toiset raportoijia ja toiset hyvi...

     Etenkin näin ennen vaaleja vähäosaista puhuminen ja vähäosaisena oleminen näyttävät menevän sekaisin. Noin 40 prosenttia suomalaisista ansaitsee vähemmän kuin 20000 euroa vuodessa ja 90 prosenttia vähemmän kuin 50000 euroa vuodessa. Kansaedustajat ja ministerit ja johtavat virkamiehet kuuluvat 10 prosentin hyvätuloisten joukkoon, ylimpään desiiliin.   He kyllä puhuvat vähäosaista kauniisti, mutta ajatukset ja teot ovat muualla.      Median voima mielikuvien luojana on valtava. Suomen kaikki tv-yhtiöt ovat oikeistovetoisa. Sieltä ei ole tullut eikä näytä tulevan kunnon yhteiskunnallista analyysia Suomen tilasta. Sen sijaan jatkuvasti esitetään katsauksia taloustilanteen kurjuudesta, työpaikkojen ja yrittäjyyden tähdellisyydestä, välittämisestä, vastuullisuudesta, jne. jne.      Käytännössä tämä on johtanut siihen, että valtaosa Suomen kansasta ei saa ääntään mitenkään kuuluville eikä sen viestejä oteta vakavasti. Omaishoita...

     Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Sääntely on kuulema suuri syyllinen kestävyysvajeeseemme.       Sääntelyn kimppuun hyökkäsi Stubbin hallituksessa ensimmäisenä ministeri Räty, joka jo ennen virkaan astumistaan aikoi käynnistää rajun hyökkäyksen tätä vihollista vastaan. Nyt koko vaalikenttä käy talkoitaan tätä peikkolaumaa vastaan.     Sääntelyn purkajilta pitää edellyttää perustelut sanomisilleen.   Jokaisen säännöstelyn purkajan täytyy osoittaa, mikä puretaan, mitä siitä seuraa ja pitääkö luoda samalla luoda sääntelyä.      Suppeastikin ymmärrettynä sääntely pitää sisällään lait ja asetukset, siis oikeusjärjestyksemme eli oikeusvaltiomme perustan. Sääntelyn voidaan laskea mukaan myös viranomaisten määräykset ja ohjeet ja niin aiheuttama byrokratia. Tähän jälkimmäisen sääntelyyn on voinut jokainen ministeri aikoinaan puutta, jos halua olisi ollut.   ...

Toimistossa vallitsi tulevan organisaatiomuutoksen sävyttämä kaaos jokaisen näytellessä tekevänsä töitä. Kaikki viran ja toimet oli julistettu avoimiksi ja niinpä kaikki luulivat hakevansa toistensa virkoja. Olotila oli surrealistisen irrallinen ja höllentynyt. Kaikkea tapahtui, mutta mitään ei saatu aikaan. Tämä sopi minulle kuin tehtaalle pilli. Menin yhteen laatikoita ja pöytiä täynnä olevaan huoneeseen ja aloin lukea urakalla matematiikan lopputenttini. Muutaman viikon sain olla rauhassa, ja ovella silloin tällöin kurkkivat luulivat minut tekevän Taasianjoen virtaamalaskelmia. Ilo oli loppua lyhyeen talousosaston päällikön löytäessä minut tarkastusmatkallaan nenä kirjassa kiinni ja kysyessä: ”Mitä mies puuhaa?” Päähäni välähti valehdella kylmästi tekeväni Päijänne-tunnelin massalaskelmia. Vienon hymyn kareen välähtäessä huulillaan päällikkö poistui tikuttavin askelin jättäen oven auki kolisevaan käytävään. Tämä jälkeen kukaan häirinnyt minua lainkaan, vaan paransin ta...