Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Pääministeri Orpo työnsi Ruotsin syliin Naton pohjoisten joukkojen johtovastuun selittämällä Ruotsin olevan luonnollinen ratkaisu hoitamaan tämän tehtävän.  Orpon kanta on vähintäänkin kummallista ottaen huomioon maamme alueellisesti vahvimmat puolustusvoimat sekä kyvyt selvitä  lähihistoriassa raskaista sodista. Maamme silloinen johto hoiti menestyksellä talvisodan ja jatkosodan vastuut ja tehtävät sekä pohjoisen retken saksalaisia vastaan. Kokemusta ja perinnettä siis on.  Ei voida myöskään väheksyä arvaamattomien Putiniin ja Venäjän tuomia paineita motivoida maatamme puolustaa itärajaamme.   Rumasti sanottuna Ruotsin "tuorein" kyky sodan johtamisesta on toimittaa Hitlerin Saksalle rauta- ja nikkelimamia Kiirunasta rautateitse sekä ottaa suomalaisia sotalapsia hoitoonsa. Jälkimäinen on myöhemmin osoittautunut kyseenalaiseksi operaatioksi, sillä ei sotien aikana mikään erityinen uhka kohdistunut lapsiimme, vaan koko kansaan. Operaatio aiheutti lasten vieraantumista ja iden

Nixon irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1973. Yksi syy tähän oli, että Yhdysvaltojen kultakanta oli huvennut Vietnamin sotaan ja se tarvitsi rahoituspohjan vahvistamista. Kultakanta oli alun perin luotu hallitsijan suitsimiseen, sillä rahaa sai olla vain ekvivalentti määrä kultaa. Nixonista lähtien raha ja niiden arvon perustuvat luottamukseen, joka oli markkinoilla kuhunkin valuuttaan.       Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloinut mikään muu taho kuin finanssitalouden luottamus ja hatara sääntely. Kurssivaihteluja ovat vauhdittaneet erilaiset päätös purkaa pankkien sääntelyä. Friedmanin opit saivat valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa.       Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen, finanssitalouteen.        EU

Kaikki kehittyy, mutta virkanimityksiin liittyvä korruptio vain rumenee. Kun lukee vaikka päivän lehdestä Helsingin johtavien virkapestien täyttämisestä, ei voi vakuuttavammin tulla muuhun johtopäätöksen, että nyt tällä kertaa kokoomus on alkanut urakalla työntämään jouten jääneitä hyväveljiään toimialayhteyshenkilöiksi, toimialakoordinaattoreiksi, tuottavuustarkastajiksi, johtoryhmä asiantuntijoiksi, henkilöstönkehittäjiksi, strategeiksi, tulopalkka-asiantuntijoiksi, johtoryhmän tukihenkilöksi, budjettilobbareiksi, käsittelyjen nopeuttajiksi, operattisiksi reservisteiksi, jne. Oleellista vahvistamaan korruptioepäilyjä on se, että virka, johon hyväveli työnnettiin. tuli tarpeelliseksi vasta, kun työnnettävä oli jäänyt ilman virkaa. Me suomalaiset pulmuset olemme niin vitivalkoisia, ettei kenenkään mieleen tule mahdollisuus virkamiestemme korruptoitumisesta. Suomalainen virkamies ei tunne sääliä vaan noudattaa lakeja ja virkaan kuuluvia ohjeita. Kun julkisuudessa nousee esille epäilys

Mikä on se, jonka me suomalaiset omistamme yhdessä, se on jatkuvasti läsnä ja käytettävissämme, sinne on vapaa pääsy, sen tiedot oikein käytettynä voivat mullistaa käsityksemme yhteiskunnastamme positiivisesti ja sillä saada aikaan uudistuksia elinoloihimme sekä kaiken lisäksi se on maailman paras. Tilastokeskus tietenkin. Sen olemassaolon ehdoton tärkeys perustuu valtavaan lajiteltuun, pitkän aikavälin tietoihin ja aikasarjoihin. Tilastokeskuksen pääjohtaja Markus Sovala on pannut hihat heilumaan tultaan laitoksen johtoon ja sen asema on tullut entistä kansainvälisemmäksi ja maailmalla tunnetummaksi ja arvostetummaksi. On kuitenkin selvä, ettei ilman asialle omistautunutta ja pätevää henkilökuntaa tason nostaminen ei ole mahdollista. Tästä kiitos heille.  Tietoperusteisen johtamisen muodostuessa entistä merkityksellisemmäksi sekä valtakunnan että yksilö tason päätöksenteossa ja johtamisessa laitoksen arvo korostuu entisestään. Hyvänä esimerkkinä käytäköön hallituksen suunnittelemat