Siirry pääsisältöön


2053. Vireystila ja keskittymiskyky

     Kun liha on saatu kuriin, jäljelle jää paljon vaikeampi kysymys, miten saada mieli kuriin. Mitään yksittäistä nappulaa mielen virittämiseksi kestävän vaikuttamistilan korkeataajuuksille ei ole. Tässä pitää tyytyä nöyriin lähes samaa rataa jumputtaviin hyviin käytäntöihin ja vinkkeihin, joita uusin aviotutkimus tarjoaa (prof. Minna Huotilainen, tri Eino Partanen).
     Kohtuulliset elämäntavat ja riittävä hyvä yöuni ovat jo uuvuttavan tuttuja lääkkeitä. Näitä on vaikeaa ottaa vastaan, jos mieleen muistuu historian suurmiehiä, kuten ranskalainen matemaatikko Lagrange. Historian kirjoissa kerrotaan hänen opiskeluajasta menneen 95 prosenttia naisiin, juopotteluun ja miekkailuun ja loput viisi prosenttia opintopuuhiin.
     Joka tapauksessa säännöllinen, hyvä ja riittävä yöuni antaa mielelle joustoa, lisää empatia ja suvaitsevuutta ja ennen kaikkea se on perusta tyynelle ja rauhalliselle olotilalle, joka lisää uuden oppimisen kykyä ja luovuutta. Johtamisen ja muutoinkin työelämän kannalta etenkin jälkimmäinen on tärkeä havainto.
     Suuri määrä kuntoilua ei edistä terveyttä. Säännöllisesti suuria fyysisiä ponnistuksia tekevät kuolevat samaan tahtiin kuin ei liikuntaa harjoittavat ylipainoiset. Nivelongelmia heillä esiintyy keskimääräistä runsaammin. Pitkien lenkkien flow tilassa on kuitenkin kiistatta mahdollisuus saavuttaa mielentila, jossa aivot tyhjentyvät tai syntyy luovia ideoita. Tämä on kuitenkin aika tehoton tapa saavuttaa aivoissa tilaa uusille ajatuksille tai puhdistaa pääkoppaa.
     Suuri fyysinen rasitusharrastus ja sen tuoma flow tila ovat sukua motoriikan ja oppimisen väliselle yhteydelle. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi sisintä limbistä aivorakennetta stimuloiva virkkaaminen virkistää aivokuorta, joka on ihmisen älykeskus. Limbinen järjestelmä ja älyn keskus aivokuori voivat jyllätä samanaikaisesti jälkimmäisen siitä erityisesti hyötyessä.  Samankaltainen ilmiö esiintyy marssimusiikin tahtiin marssimisessa ja rukousnauhan hypistelyssä. Kaiken kaikkiaan sopiva motorinen tekeminen virkistää ajatustoimintaa. Aivot saavat lisää virtaa. Ei olekaan ihme, että arkkiatri Peltonen vuoleskelee kaarnaukkoja.
     Meillä on usein tarve saada lyhyt hetki, miksei myös päivästä päivään, saada työskennellä erikyisen keskittyneesti. Tähän auttaa tunnetusti hiljaisuus. Jos sitä ei muuten saa, kuulokkeista on apua. Niitä voidaan käyttää myös musiikin kuunteluun, joka lisää työteho. Esimerkiksi amerikkalainen nyt Suomessa vieraileva veteraani muusikokko Steve Reich on tullut kuuluisaksi tällaisesta musiikista. Monet kokevat musiikin ilman sanoitusta parhaaksi. Kuulokkeilla on mahdollista kuunnella myös varjomusiikkia, jonka tehtävänä on esimerkiksi avokonttorissa muuttaa puheen sorina tasaiseksi tausta ääneksi niin, ettei sanoja kuule. Sanat häiritsevät eniten, koska ihmisillä on taipumus jäädä kuuntelemaan, mitä muut puhuvat.






   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *