Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2015.


1787. Nimittävän ministerin pelisilmä petti Tullin Hartikaisen nimityksessä

      Vastuuminiterin pelisilmä petti Tullin Hartikaisen nimityksessä       On hyvin erikoista, että tuleva pääjohtaja Hartikainen piti ennen virkaan astumistaan tärkeänä tehtävänään turva vaimonsa pääseminen Tullin virkaan. Kun näin ei näyttänyt heti tapahtuvan, rajaeversti Hartikainen kirjoitti istuvalle pääjohtajalle Erlingille kirjeen, että hän epäilee Eteläisen tullipiirin rekrytoinnin oikeudenmukaisuutta.      Tullin keskushallinnon virkamiehet eivät nielleet Hartikaisen kritiikkiä. Lähdettyään virkavapaalle 23.3.2013 Hartikainen otti sähköpostilla yhteyttä vt. pääjohtaja Nissiseen edistääkseen vaimonsa virkauraa.      Hartikainen oli kirjeissään virkamiehille ja alaisilleen maininnut olevansa vittumainen mies.      Tällainen mies ei saa olla edes rajaeversti puhumattakaan tullilaitoksen ylimmästä henkilöjohtajasta ja mutkikkaita kansainvälisiä tullisopimuksia neuvottelevasta kulttuurellisesta virkamiehestä. Jo aikoinaan kuuluisia Jerevanin kirje sai aikaan vahvan epäilyn

1786. Ministeri Bernerin asema käy yhä tukalammaksi

      Helsingin Sanomien verkkolehden mukaan tänään klo 20.30 Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta antoi 15.12 Finavian tilintarkastusyhtiön Deloite & Touche   tilintarkastajille harvinaisen kovat moitteet yhtiön 34 miljardin euron tappion tuottaneista johdannaiskaupoista.      Kuitenkin jo alkukuusta Finavia Bernerin johdolla teki salaisen sopimuksen korvauksista tilintarkastajien kanssa.      Ministeri Berner perusteli jouluaaton blogissaan kanteen nostamatta jättämistä Keskuskauppakamarin lausunnolla. Tämä oli ilmeisesti tietoisen virheellinen perustelu.      Yleensä tämän kaltaisista viheistä joutuu poliittiseen vastuuseen.

1785. Mitä Borgin raportin ajatuksille kuuluu nyt vuoden vaihtuessa

      Aluksi julkisuuteen ei tullut Borgista muuta tietoa kuin, että hän seurustelee jokin missin kanssa. Tämä tietenkin riitti useimmille suomalaisille, muttei katkerille taloustieteilijöille. Oli selvää alusta alkaen, ettei Borg halunnut alkaa hallita heti näyttämöä, mutta hallinnon yleisen julkisuusperiaatteen mukaisesti jossain vaiheessa siitä olisi pitänyt tulla julkisuuteen enempi kuin on tullut, ei mitään.      Yleensä konsultti ei tee esityksiä arvottavissa kysymyksissä, mutta Borg on joutunut näin tekemään. Borgin konsultointia on helpottanut se, että arvottamisesta on voitu sopia jo etukäteen työn edellyttäessä arvovalintoja.      Periaatteessa tiedon lisääminen on aina hyväksi, mutta nyt Stubbin teoissa ja sanoissa ei ole näkynyt merkkiäkään Borgin kannanotoista. Sipilä puhdisti lopullisesti pöydän bårgimaisilta ajatuksilta alkaessaan määräillä ay-kenttää ja torjuessaan diskuteeraamisen.      Hallitukselle voisi voi tehdä hyvää lukea Borgin raportti läpi, vaikka

1784. Kriisijohtaminen

      Johtamisen konsultoinnissa kuulee usein kehuttavan esimiehen kriisijohtamiskykyä. Tämä on jossain märin ristiriitainen tilanne. Pätevä johtaja pyrkii johtamaan yksikköään niin, ettei se joudu kriiseihin, mutta toisaalta kokemuksen mukaa jokinen yksikkö joutuu jossain elinkaarenvaiheessaan kriisin. Päähuomio tietenkin pitäisi olla, ettei yksikkö joudu kriisiin. Palkkaaminen johtaja sen perusteella, että hän on hyvä kriisijohtaja, on liian korostunutta varautumista siihen, mitä ei pitäisi tapahtua.           Ristiriidat ovat kuitenkin välttämättömiä. Ehkä kaikkien osuvimmin tämän ilmaisi Bertolt Brecht sanomalla, että mikä on, ei pysy. Eli muutos on kehityksen edellytys. Jos muutos loppuu, loppu myös elämä.      Ristiriidan vaikeusaste vaihtelee. Se voi esiintyä lievänä harmina, pahimmillaan räjähdykseen johtavan törmäyksenä.      Työpaikalla tämä merkitsee jokaisella tasolla erimielisyyksien sietämistä. Jos työyksikkö on jatkuvien riitojen temmellyskettä, on syytä selvittää

1783. Jumala armahtaa, kuntosali ei

      Kontrollifriikki juoksee vaipuakseen muilta pääsemättömään ja suljettuun transsiin, josta vapautuminen tuo euforisen tilan. Hän ei ajattele kehoaan vaan pakoa itsestä.      Sen sijaan kuntosalifriikille sali on temppeli, jossa ei palvella jumalia vaan palvotaan itseä. Siellä vaiennetaan häpeän ja huono omanarvontunne.       Kuntosalin ja jumalanpalveluksen välillä on monia yhtäläisyyksiä: on ohjaaja, säännöt, rituaalit, kannustukset, musiikki, seurakunta, kipu ja toipuminen. Molemmista haetan lohtua ja parannusta (Yle, Lasso 23.12.).      Jumalanpalveluksessa jumala asettaa vaatimukset.   Salilla ne asetetaan itse. Todennäköisesti jumalan vaatimukset rasittavat vähemmän kun salin, koska jumala armahtaa, sali ei.        Edellä kuvattu endorfiinihakuisella harrastuksella on kuitenkin enemmän hyvä kuin huonoja puolia. Mieli virkistyy ja keho pysyy kunnossa. Tämä on miljardien luokan juttu kansanterveyden säilymisen ja kohoamisen kannalta. Toivottavasti sali- ja fitnessyrittäm

1781. Tunteellinen esimies

      Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.      Näin se on suurin piirtein myös työelämässä.      Esimies on jossain määrin eri asemassa tunteidensa näyttämisessä kuin muut työyhteisön jäsenet. Tämä koskee esimiehen hänelle luontaista ja siihen kokemuksensa ja oppimisensa avulla kehittynyttä johtamistyyliä. Johtamistyylin ja siihen sisältyvän tunnekomponentin ei tulisi kovin paljon vaihdella päivittäin.      Jos näin tapahtuu, niin alaiset ovat varuillaan. Tilanne voi jopa kehittyä niin pitkälle, että aamulla sihteeri kertoo, kannattaako tänä päivänä mennä olenkaan päällikön puheille. Voi olla huono päivä.        Esimiehen tulisi pystyä säilyttämään suhteellisen tasaisena johtamistyylinsä riippumatta päivästä ja tilanteesta. Toki tällöinkin tila jää tunteiden näyttämiselle.      Työyksikössä tunteet vaikuttavat samojen lainalisuuksien mukaan kuin u

1780. Edunvalvojat ja dementikot

      Edunvalvojasta päättää käräjäoikeus tai maistraatti. Valvojana voi toimia myös lähisukulainen tai jos tarvittava edunvaloja puuttuu, sen voi valtion oikeusaputoimisto antaa yhdistyksen tai yrityksen tehtäväksi. Edunvalvojan ei tarvitse kertoa toimistaan muulle kuin maistraatille.      Tässä piilee väärinkäytöksien mahdollisuus ja  todistettavasti näin on myös tapahtunut.      Erityisesti dementikot ovat vaaravyöhykkeessä. Esimerkki valaiskoon tilannetta.      Eräässä nimeltä mainitsemattomassa pääkaupunkilaisessa dementikkojen hoitokodissa asukkailta oli houkuteltu valtakirja hoitokodin käyttää heidän tilejään. Eräs potilas oli ollut ennen hoitokotiin joutumista lähes lääkkeetön, mutta hoitokodissa kuukausittainen lääkelasku nousi lähes tuhanteen euroon. Kävi ilmi, että edunvalvojan toimi hoitokodin lähipiiriin kuuluva henkilö. Hoitokodilla oli oma kotilääkäri, joka hyvän palvelun turvaamiseksi kävi säännöllisesti hoitokodissa antamassa potilaille terveyspalveluja.

1779. Halaus, onko se miehekästä

      Nyt ei enää tiedä, miten pitäisi tervehtiä. Asia tuntui alkavan menevän sekavaksi siihen aikaan, kun Paul Anka kävi villitsemässä Suomen nuorisoa Linnanmäellä 1960-luvun alussa. Pohjanmaan poika joutui huonosti kasvatettujen teininen joukkoon, kun ei ymmärtänyt vastata pääkaupunkilaisten moi moi huudahduksiin. Nyt meillä koko kansa on yhtä moikkakansaa.      Ei ole kulunut kuin puoli vuosisataa, kun koulun opettajaa tervehdittiin oikea jalkaa sivulle nostamalla ja kopsauttamalla kantapäät yhteen. Tämä tapa loppui lyhyeen poikien odottaessa koulun pihalla oikea jalka sivulla valmiina kopautukseen opettajan kulkiessa ohi.      Tyttöjen niiaukset ovat säilyneet tähän päivään saakka. Tosin näitä alamaisuuden osoiteuksia ei nähdä kuin silloin tällöin presidentin vastaanottojuhlissa itsenäisyysjuhlissa.      Halaamisien kanssa vaeltelemme kuin laivat sumussa. Siinä on tehtävä jyrkkä ero miesten ja naisten väliällä.      Naisille halaus on luonteva jatko joko luottamukselliselle

1778. Israelin väkivaltaisuus

     EU ja Ruotsi ovat tunnustaneet 2014 palestiinalaisvaltion 135 muun maan joukossa eli 68 prosenttia maailman maista on tunnustanut Palestiinan valtion. Tämä tarkoittaa kahden maan mallia, jossa Israelin kansalisilla ja palestiinalaisilla olisi omat valtionsa. Israel on demokraattinen ideologialtaan juutalainen valtio, mutta samalla monikansallinen.      Oslon neuvottelujen 1993 seurauksena Israel ja PLO sitoutuvat kahden maan ratkaisuun, joka myöhemmin ei ole johtanut muuhun kuin puuskittaisiin väkivallan kierteisiin, viimeksi Israelin rajut iskut 500-lapsiuhreineen Gazan kaistalle.       De facto Israelin valtio syntysanat lausuttiin 1940 Churchillin pyytäessä Rooseveltilta Yhdysvaltain apua Hitlerin Lontoon pommituksia vastan. Avun ehtona oli, että Churchill suostuu Israelin valtion perustamiseen. Ja näin myös kävi.      Viime viikkoina palestiinalaiset ovat surmanneet puukkoiskuilla 20 israelilaista, mihin Israel vastaisi 200:n henkilöuhrin kostoiskulla ja hävittäm

1777. Yritysjohtajan Joulu

      Rauhallista Joulua ja menestyksellistä vuotta 2016 kaikille      Moni voi saada kirjan lahjaksi. Onnittelut siitä. Kirja avaa lukijansa mielikuvitusta uuteen maailmaan. Se rikastuttaa elämä. Ja muistetaan vielä se, että kunnon romani voi olla tarkempaa kuin fakta. Tämä käy selväksi lukemalla esimerkiksi Sergei Dovlatovin Matkalaukku.       Ei kannata lannistua, vaikka käyn kuin muualle yritysjohtajaksi opiskelevalle.      Muuan yritysjohtaja ihmetteli kirjakaupan hämyssä, mikä oli vialla, kun kirjojen nimet vaihtelivat Kirkastuksen johtamisesta Kilpailijoiden johtamiseen. Hän suuttui, kun silmiin osui kirja Mielikuvituksen johtaminen. Teosta Jaetusta johtamisesta hän otsa pelottavasti rypyssä ymmärtää, mutta vakavasti tarkoitettu teos Iloinen johtaminen saa hänet heittämään oven kiinni.      Kadulla hän kyllä muistaa, että jotkut arvostetut asiantuntijat soveltavat johtamisessaan tieteen keinoja. He puhuvat jopa tieteellisestä liikkeenjohtamisesta mutta, kun johtam

1776. Häpeä

      Yksinkertainen selitys häpeälle, että se on seurausta omasta huonosta teosta ja käyttäytymisetä, joita olisi syytä jatkossa välttää. Tämä on pätevä selitys normaali henkilölle lähtemällä siitä, jokaisella on joitain kupruja elämässään,kun Gaussin käyrän enemmistön puolella pysytään.      Suomalaisen arkihäpeän tunteet pyrkivät pintaan julkisissa esiintymistilanteissa. Näyttelijäthän silloin suorastaan kieriskelisivät häpeässä. Voidaan hävetä myös silloin, kun pitäisi kertoa omista saavutuksistaan. Toisissa kulttuureissa omien huippuhetkien kertomista pidetään itsestään selvyytenä ja oudoksutaan niiden pimittämistä.            Ei kannata hävetä, jos small talk ei suju solkenaan, vaan tällöin voi pitäytyä vain oman luonteensa ja temperamenttinsa määrittämäsä roolissa. Jos omasta mielestä luonteva esiintyminen seurassa ei onnistu, syy voi omassa väärässä käsityksessä itsestä. Kannattaa myös huomata, että cocktailtilaisuudet voi myös kuitata hyvin vähäeleisellä näyttäytymisellä.

1775. Hallitus ei voi perua päätöksiään

      Valtion omistajaohjauksen muutos olisi loistava tutkimuskohde psykologeille, mutta Shakespeare ehti ensin. Niin yhtäkkisiltä ja omituisilta muutoksen ympärillä tapahtuvat operaatiot ja kannonotot näyttävät. Finaviassa rytisee.      Kannattaa huomata, että Sipilä otti vastuulleen omistajaohjauksen. Kuten päivän esimerkit Finaviasta osoittavat sektoriministereiden ja omistajaohjausministerin työjako on epäselvä tai ainakin sellainen, että ao. ministeri voi saada oman ohjauksensa solmuun pääohjaajan puuttumatta asioiden kulkuun. Tilanne voi olla myös sellainen, että pääohjaaja ei tietoisesti haluakaan sekaantua ikäviin suhmurointeihin.           Periaatteessa on hyvä, että valtion omistamiseen liittyvä strategia ja ohjaus myllätään nykyistä tuloksellisemmaksi ja tehokkaammaksi niin, että vanhasta ei jäljellä kuin yölliset muistot.      Vahassa systeemissä valtion omistajuus oli ryhmitelty intressin mukaan sijoitus-, monopoli- ja strategiseen omistamiseen. Hallituksen ka

1774. Sipilä käytti ensimmäisenä sanaa pakkolaki - turha syyttää muita

     Mielikuvilla on vangitseva voima. Tämä on saanut kokea sekä Suomen että Ruotsin pääministerit. Molemmat aloittivat työnsä hallituksen johtajina viattomina kansanmiehinä, mutta joutuvat palaamaan totuutensa kanssa kansan pariin töksähtelevinä kiukuttelijoina.      Sipilän imagon laskua tuskin olisi estänyt hänen kuinka surumielinen tv-pohdintansa tahansa työnsä vaikeudesta, sillä niin tylyä hallituksen kurilinja on ollut pieneläjiä kohtaan.       Elisen HS:n ja Sipilän käsityksen mukaan media on tehnyt selvää jälkeä hänen kansakunnan hyvää tarkoittavista loikistaan. Ei ole kuulema ollut puhettakaan oikeamielisyydestä median runnoessa pakkolakitermiä ihmisten mieliin Sipilän suureksi harmiksi.      SSS-kolmikko kyllä ymmärtää suomalaisen media olevan siinä määrin kunniallinen, ettei se kenestäkään ja mistään luo tahallaan hävyttömiä hahmoja. On tunnustettava, että Suomen talouden raiteille punnertamisessa joudutaan tekemään menoleikkauksia ja myös verojen kiristämistä, jo

1773. Ministerinä ei pärjää pelkällä lastensairaalan investointirahan kerääjänä

      Ennen ministeriksi tuloaan ministeri Berner kunnostautui hankkimalla keräyksellä lastensairaan investointiin runsaat 30 miljoona euroa. Tämä on sinänsä hieno saavutus. Mutta jo jatkokaavailut, miten hanketta jatketaan eteenpäin, ihmetyttävät. Ulkoa päin tarkasteluna ei selviä, mikä on HUS:n, valtion ja lastensairaala säätiön roolit uuden sairaalan toiminnassa. Näyttää siltä, että omistajuus jää säätiölle valtion suuresta roolista huolimatta säätiön vuokratessa sairaalaa haluamilleen instansseille.( http://www.hs.fi/politiikka/a1422673760208 ).      Kannattaa huomata, että entisen oikeusministerin Anna-Maja Henrikssonin junaileman uuden säätiölain mukaan, säätiö voi antaa tukea lähipiirille samoilla edellytyksillä kuin muille apurahahakijoille (http://www.asianajajaliitto.fi/files/2726/Jyrki_Jauhiainen_Uusi_saatiolaki_-_mika_muuttuu_11.11.2015.pdf)       Joka tapauksessa lastensairaalakonsepti ei missään nimessä sovi malliksi muille vastaaville investoineille.      Mi

1772. Apteekkien monopoli on perusteeton

      Apteekkien monipoli on ollut perusteeton aina, 1970-luvuta lähtien hyvin perusteeton liikenneyhteyksien parannuttua koko maassa ja nyt erittäin perusteeton hallituksen vannoessa kilpailun nimiin.      Tämä hallituksen vannominen on tullut erityisesti esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen laajamittaisessa siirtämisessä jättireformilla yksityissektorille. Ruotsin mallia on kehuttu kilvan ja todistettu, että terveyspalvelujen yksityistämisellä on Ruotisissa estetty hintojen nousu. Viimeksi vakavimmin apteekkimonopolia yritettiin purkka Ahon hallituksen aikana osana hallittua rakenneuudistusta. Silloin ylipääsemättömäksi esteeksi nousi apteekkariliiton lobbaus ja vastustus. Perustelut olivat samoja kuin nytkin: lääketurvallisuus ja –saatavuus.           Nyt edelleenkin valtio määrää lääkkeiden nimihinnat kannattavan apteekkitoiminnan turvaamiseksi syrjäseuduilla. Tämän lisäksi Fimea määrä, missä ja kuinka monta apteekki tarvitaan, ei siis kilpailua. Apteekkari

1771. Suomeen syntyy 10000-päinen maata kiertelevä pakolaisjoukko

      Rajusti kasvavalla pakolaisvirralla on kahdet kasvot: a) se on mahdollisuus maamme elinvoimaisuuden lisäämiseksi ja b) karkotettavista ja palautettavista syntyy maata kiertävä täysiä oikeuksia vailla oleva moni tuhat päinen ihmisjoukko.      Kohta a ei tienkään ole ongelma pitkällä tähtäimellä, jos kotouttamien hoidetaan alusta alkaen määrätietoisesti suomen kielen taitoa ja työhön pääsyä painottaen.      Kohdasta b tulee vääjäämättä suuri ongelma.      Tänä vuonna Suomeen on saapunut noin 29000 maahan tulijaa, jotka tulevat anomaan maassa asumiseen oikeuttavaa lupaa. Noin 18000 ei saa lupaa. Heistä noin 10000 ei suostu poistumaan maasta vapaaehtoisesti. Heistä oin 1000 voidaan palauttaa asianomaisten maiden palauttamissopimuksiin perusten, jolloin jäljelle jää noin 9000 ihmistä käsittävä vaikeasti hallittava ihmisjoukko, jonka kohtelussa on noudattava oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksia.       Nyt tälle ryhmälle hallitus kaavailee palauskeskuksia ja sosiaaliturv

1770. Laivalla 150 somalipakolaista

       Lähi-idän sodan liekehtiessä valtoimenaan odottelin aulassa tunnin kansliapäällikölle puheille pääsyä ja tarkoituksena oli keskustella kansainvälisen yksikön perustamisideasta. Odotussohvalla ajattelin, että oli aivan yhdentekevää, onko kansainvälistä yksikköä vai ei, koska nämä asiat joka tapauksessa hoidettiin tavalla tai toisella. Tarkoitus oli tavata myös ministeri, mutta hän oli joutunut lähtemään presidentin luokse, sillä maahan oli yhtäkkiä tullut Georg Otsilla 150 somalipakolaista.      Kansliapäällikön silmissä minusta oli tullut jonkinlainen uskottumies maaherrojen ja hänen välillään. Ymmärsin kyllä, etten ollut ainut ja tärkein uskottu päällikön ringeissä, vaan hänen verkostonsa ulottui Kainuun perukoista valtakunnan huipulle.      Ruska-aikana kansliapäällikkö lähetti minut Rovaniemelle tutkailemaan, mitä maaherra ajatteli lääninhallituksiin kohdistuvasta tulosohjauksesta. Hän oli sitä mieltä, että lääninhallitukset olivat oman lainsäädäntönsä perusteella hyvin i

1769. Poliittiseen johtajaan luottaminen

     Vaimo vieressä kuin sivuun pistetty eväskassi.   Näin solvaavasti on sanottu impressionisti Claude Monetista. Sama metafora tulee mieleen huonon johtaja avaamattomasta hyvän johtamisen käsikirjasta työpöydällään. Tällaiseen johtajaan ei voi luottaa.       Organisaation ongelmiin kuuluu, että ei ole olemassa oikeaa ratkaisua eikä parasta voi useinkaan toteuttaa, koska sen toimeenpano johtaa ongelmiin organisaation muissa toiminoissa ja osissa. Kyse onkin siitä, että löydetään mahdollisimman toimiva ja laadukas ratkaisu vallitsevissa olosuhteissa. Johtamisprosessille on ominaista: *ongelman epäselvyys, vaikka se kuinka hyvin rajataan ja täsmennetään, *epäselvyys metodeissa, vaikka se kuinka hyvin kerrotaan etukäteen, *tiedon erilainen tulkinta, vaikka soveltamiskohde tunnetaan, *ristiriitaiset käsitykset, mihin pyritään ja mitä pitää tehdä, *osallis- ja intressitahojen käsitysten muuttumien eri tahdissa prosessin edetessä, mistä seuraa, että prosessi on e

1768. Finavian johtaminen sekaisin

      Ei tietenkään voi odottaa, että monopoliyhtiö Finavian johtaminen olisi mikään kutsumusvetoinen tehtävä, mutta tietyn tason ammattimaisuutta kansalaiset voivat vaatia tärkeän liikenneinfran johtamiselta.   Nyt he eivät sitä saa, vaan päivän HS:n mukaan sotku vain syvenee hallituksen jäsenten erotessa vuoron perään. Yhtenä ikävänä lisäpointtina hallituksen puheenjohtaja Soili Suonoja jouti eromaan 2014 epäiltynä lähipiirin suosimisesta rekrytoinnissa.      On kummallista, että mitä monopoolisemmassa asemassa valtion yhtiö on, sitä ikävämpiä uutisia media kertoo näiden yhtiöiden johtamisen tilasta. Alko on toinen esimerkki tästä. Kansalainen alkaa epäillä, että näiden yhtiöiden johtajanimitykset ovat puoluesotureiden palkkionimityksiä.            Finavia kiistää jyrkästi, ettei kilpailua olisi. Se luettelee heti Tukholman, Oslon, Kööpenhaminan jne kentät kilpailijoikseen. Tähän voidaan sanoa, että Helsinki-Vantaa lentokentän sijainti on luonnon antama kilpailuetu. Tämä on

1766. Hyvätuloiset vihreät asuvat verovaroin tuetuissa asunnoissa

      Eilen nähtiin konkreettisesti Ylen Aamu-tv:ssä, miten puhuu poliittisin perustein valittu virkamies puolueensa eduksi. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki puolusti julkisin varoin tuettujen ARA- ja vastaavien asuntojen sekä julkisten vuokra-asuntojen asukkaiden etua sälyttää osumisoikeus, vaikka he myöhemmin ylittävät sallitut tulorajat. On näyttöä siitä, että näitä asukkaita on runsaasti vihreissä ja vasemmistopoliitikoissa. Arhinmäki käy hyvänä esimerkkinä.      Sinnemäen perustelut olivat naivia hänen sanoessa, että kun asukkaan tulorajat ylittyvät, hän ymmärtää kyllä itse muuttaa pois julkisin varoin tuetusta asunnostaan. Tällaista ymmärrystä valitettavasti ei ole, vaan jos poismuuttamista tapahtuu, se perustuu muihin seikkoihin. Tarkempi tutkimustieto tästä olisi paikallaan.       Samassa lähetyksessä Vuokraturvan johtaja korosti sitä päivän selvää tosiasiaa, että pienten asuntojen rakentamista tulisi lisätä, mitä Sinnemäki vastusti tätä korostamalla kaikenl

1765. AKT asettaa vastapihdit hallituksen pakkolaille

     Ns. yhteiskuntasopimus oli jo keväällä keskustan vaaliohjelma-agendalla. Ensimmäisissä kokemattomuuden sävyttämissä vaatimuksissaan Sipilä toi vahvasti esille 100 tunnin vuosittaisen työajan lyhentämisen AKT:n jo silloin suhtautuessa yhteiskuntasopimukseen hyvin varauksellisesti.      Nyt tilanne on kärjistynyt siihen, että EK toisti työehtoneuvottelujen kriittisessä vaiheessa TUPO:n hylkäämisensä 2017 alusta AKT: n tämän jälkeen sanoutuessa entistä jyrkemmin irti pakkolaista ja koko järjestökenttää koskevasta työehtoratkaisusta.       Tänään Ylen aamu-tv:ssä Piirainen toisti AKT:n tähtäävän liitokohtaiseen sopimukseen 2017. Hän kertoi myös liitojen luottamusmiesten kokoontuvan 23.2. Silloin on muiden muassa agendalla järjestövoiman käyttö sovintoon pääsemiseksi.      Tilanteen näin kehittyessä se muodostuu vaaralliseksi koko yhteiskunnalle. On vaikeaa sanoa, missä määrin AKT käyttäytymisellä on työntekijöiden pääjärjestöjen tuki tai toimiiko AKT peräti hiljaisena vasta

1764. Ministeri Berner ja Finavia

      Finavia ei olisi tarvinnut yhtään enempää kielteistä julkisuutta, kuin sillä on ollut ja on. Kehäradan tunnelitöissä paljastunut 50000000 euron vahingon aiheuttanut glykoliskandaali, 40000000 euron johdannaistappiot ja lentomelun sievistelemiset asiaomaisten omakotitaloyhdistysten omalaatuisin kestityksineen, ovat aivan tarpeeksi.      Nyt kuitenkin ministeri Berner puuttui Finavian hallituksen toimintaan hallituksen päätettyä nostaa siviilikanteen johdannaistappiota aiheuttaneiden päätöksiä tehnyttä entistä johtoa vastaan. Ministeri käski odottaa ministeriön selvitystä asiassa, koska hallitus ei ollut yksimielinen päätöksessään. Sama puuttumien toistui oikeuden käynnin jatkamisessa Deloite & Touchen 34000000 euron korvausvaatimuksessa. Hallitus ei ollut hyväksynyt sen mielestä liian pientä sovintokorvaussummaa.       Ministeri Bernerin kannattasi keskittyä muiden muassa siihen, miten maakuntien tappiolliset lentokentät voisivat jatkaa toimintaansa.      Johdannaiskaup

1763. Välikysymys Stubbin asemasta

     Valtiovarainministerin aloituspuheenvuoro oli odotetun ärhäkkä, puolustukseen sopivan perusteellinen ja harkitun ilmaisuvoimainen. Siitä kuului ja näki heti, että Stubb ei enää keskustelussa asiaa palaa paitsi loppupuheenvuorossaan, jossa hän esiintyi nöyränä.      Keskustelun pääsisältö oli kuitenkin lain valmistelun heikko taso. Tässä tuli esiin, kuinka sukupolvet vierivät etten päin ja samat asiat täytyy keksiä aina uudestaan. Sääliksi käy kansliapäällikkö Tiina Astolaa, joka on jo 1970-lvuvlta lähtien ollut mukana kymmenissä lainsäädännön tason nostamishakkeissa. Milloin lisättiin lainvalmistelijoiden koulutusta, milloin laadittiin uusia oppaita ja milloin pohdittiin vaikutuksien selvittämistä. Ei saa olla kyyninen, mutta kannustavassa mielessä on todettava, että kymmenistä vaikuttavuuden selvittämistoimenpiteistä huolimatta vaikuttavuuskysymys on jäänyt kylmenneeksi ongelmaksi. Täytyy vain uskoa, että uudet vereksiset voimat tuovat puhtia ongelman ratkaisemiseen.      

1762. Hallitus on kahliutunut omaan liekaansa

      Hallitusohjelmassaan hallitus päätti olla korottamatta veroastetta ja myöhemmin ryhtyi aikeisiin saada aikaan yhteiskuntasopimus kohentamaan kilpailukykyä.      Suomessa yhteiskuntasopimuksen juuret johtavat nuoren pääministerin Esko Ahon vähän osin naiviin oivallukseen 1991 Kaustisten kansanmusiikkifestivaaleilla yhteiskuntasopimuksesta. Päivän HS:ssä Raimo Sailas osoittaa, kuinka huteralla pohjalla tämä idea oli ja on nytkin ja kuinka se oli vain 1800-luvun aatevirtausten yksi utopia. Missään muissa maissa kuin läpi kommunistisissa maissa vastaavaa ei ole saatu aikaan ja niissäkin pakkovaltaan puettuna.       1990-luvun laman keskeiset ministerit esiintyvät nyt niin, kuin he yksin olisivat nujertaneet laman, Sailaksen ja kumppaneiden kuitenkin tosiasiassa hoidellessa sen, mitä piti silloin tehdä. Mielenkiinnolla odotellaan heidän muistelmiaan.      On osoittautuessa yhä selvemmin, että hallituksen leikkauslinja kurjistaa köyhimpiä kansaosia ja vähentää rutkasti osto

1761. Kokeeko suomalainen koulutus Nokia kohtalon

     Suomalainen koulutus on menestynyt hyvin PISA-tutkimuksissa. Myös koulutuksen viennistä on tullut kansainvälisesti, muiden muassa arabimaihin, kasvava hittituote.   Koulutuksen maailmankuulu laatu on perua peruskoulujärjestelmän luomisesta 1970-luvun alussa ja opettajien hyvästä ammattitaidosta, joka pohjautuu laadukkaaseen opettajakoulutukseen.      Hallituksen kohdistaessa koulutukseen nyt useiden satojen miljoonien eurojen budjettileikkaukset, se patistaa kouluja tästä huolimatta vain parempaan laatuun. Tämä on puolestaan kansalaisiin kohdistuvaa poliittista sumutusta. Näillä toimillaan hallitus voi hyydyttää koulutuksemme Nokia kohtaloon.       Onneksi Ylen aamu-tv:ssä esiintynyt Saku Tuomisen esittelemä Scool hanke ( http://www.goodnewsfinland.fi/feature/scool-auttaa-kouluja-pysymaan-mukana-muutoksessa/ ) idealistisuudestaan huolimatta antaa pilkahduksen toivosta, että vielä on mahdollisuuksia koota voimia ylläpitämään suomalaista koulutuslaatua. Tuomisen mukaan hankett

1760. Näkökulmien mestarit

      Näkökulman valinta vaikuttaa maagisesti kaiken informaation vastaanottamiseen. Näkökulma ei ole mielipide, sillä se syntyy usein jonkun vakaamuksen tai omaksutun käsityksen pohjalta näkökulman ollessa tietoinen valinta muiden vaihtoehtojen joukossa.      Näkökulmien mestari Hotakainen esitti auto-onnettomuutensa seurauksissa eri näkökulmia Luonnon laki teoksessaan. Hotakainen osoitti, että näkökulmat ilman, että ne puetaan lukijoihin vetoavaan ja omassa kontekstissaan hyvin perusteluun sisältöön ja muotoon eivät ole purevia ja ilmaisuvoimaisia.      Toinen suuri näkökulmien mestari Aki Kaurismäki kuvaa elokuvassaan Mies vailla menneisyyttä omalaatuisella intensiivisyydellään ja vähäpuheliaisuudellaan suomalaista hilpeää synkkyyttä. Vaihtoehto Kaurismäen näkökulmalle olisi ollut esimerkiksi kuvata menneisyytön mies räyhäävänä juoppona ja ralleja rallattelevana hulttiona.            Puhuminen on loppujen lopuksi päätösien tekemistä siitä, mitä sanoja käytetään. Siinä siirryt

1759. Johtoryhmän työ ei ole ad-hoc-johtamista

      EM-Groupin omistajiin kuuluva ja Evan valtuuskunnan jäsen Marjo Miettinen antoi 11.12 2015 Talouselämä-lehdessä kielteisen lausunnon henkilöstön edustajan kuulumisesta johtoryhmään. ”Karsastan sitä, asioita voi hoitaa spontaanisesti vaikka käytävällä.” Sanomista voidaan pitää hyvin outona.      Johtoryhmä on kolmella tavalla keskeinen johtamisen työväline, koska sen avulla johto: johtaa organisaatiota kokonaisuudessaan, yhteen sovittaa kokonaisuuden ja tulosyksiköiden edut ja vaatimukset sekä toteuttaa merkittävän osan organisaation kehittämisestä.      Johtoryhmä poikkeaa olennaisesti johtajasta (johtamisesta) siinä, että johtaja toimii organisaatoissa jatkuvasti, mutta johtoryhmä on olemassa vain kokoontuessaan. Tämä on tärkeää havaita, koska johtoryhmä työn hetkellisyys, vaikuttaa ratkaisevasti sen tehtäviin ja työskentelytapaan sekä sen institutionaaliseen luonteeseen. Se ei ole ad-hoc-johtamista, kuten päivittäinen esimiestyö voi olla. Se luo vakautta ja pitkäjäntei

1758. Löytyykö ongelmaa

      Joskus ongelmaa ja sen syitä on vaikeaa hahmottaa, vaikka se haittavaikutukset olisivat suuria, selkeästi ja laajalti havaittavissa ja se vaatisi nopeita korjaustoimenpiteitä. On vain iso ongelmavyyhti. Ongelman avaamiseksi esiselvitys saattaa olla liian hidas toimenpide tai se voi johtaa laajaan kehittämistyöhön, johon ei aika ja/tai varaa.      Tällöin ongelman ratkaisustrategiaksi voidaan ottaa osaongelmiin keskittyvä menetelmä, jos osaongelmat ovat selkeitä ja niiden tiedetään poistamaan osaongelmia (Onnistuneen konsulttihankeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum, 2003).      Parhaimmillaan menettely johtaa pieniin parannuksiin ja vähä vähältä laajenevaan kokonaisuuden ymmärtämiseen ja kehittämiseen.      Tällaista strategiaa voidaan kutsua pienten askelten strategiaksi. Ongelman ratkaisustrategiassa on joskus tyydyttävä lupaavimmilta näyttävien uudistusten politiikkaan.      Hallitus on noudattanut juuri tällaista strategiaa, mutta unohtanut, että se toi

1757. Ylimpien virkamiesten taso on laskenut

      Tätä ei voida panna hokeman tiliin, että ennen oli kaikki paremmin. Mutta missä ovat nyt uudet Raino Sailakset, Leuka Virtaset, Buntta Wahlroosit ja monet muut? He ovat joka olemassa tai poliittinen ohjaus on pannut heidät kuriin. Lähemmin ajateltuna heitä ei juuri ole olemassa, koska kunnon virkamiestä poliittinen suitsinta ei saa aisoihin lakien tasapuolisessa ja oikeudenmukaisessa valmistelussa.      Sipilän hallitus on ollut Vanhasen ja Kataisen hallituksia aggressiivisimpi uudistuksiensa ja ns. reformiensa läpiviemisessä. Pelkkä hyökkääminen ei tietkään auta, jos ei ole kunnon taisteluun valmistelua. Tämä hallituksen lähes umpimähkäinen kiireellinen sohiminen sinne tänne ei kaipaa paljon todistelua, kun muistetaan kätilöjuttu ja lomarahahuopaaminen.      Viimeinen ositus törmäilystä on päivän Helsingin Sanomissa, jossa ekonomistit tuomitsevat pakkolait. Parempi vaihtoehto olisi ollut työsivukustannuksia leikkaava ja arvonlisäveroa korottava fiskaalinen devalvaatio

1756. Paavolan valinta eduskunnan pääsihteeriksi

      Ei valinta mennyt niin siististi kuin päältä päin vaikuttaa. Poliittista peliä käytiin loppuun asti etenkin keskustan perussuomalaisten kandidaattien vaihdellessa loppuun asti.      Prosessin suurin kummajainen oli supon johtaja Pelttarin suuri äänimäärä loppuäänestyksessä. Hän sai peräti 46 kannattajaa suuressa salissa.      Ei voi olla kysymättä, miksi kokoomus ja RKP olivat ajamassa jo toista kertaa kovan luokan kontrolliorganisaation johtajaa tähän virkaan. Emme sentään enää elä 30- ja 40-luvun luvun lopun yövartijavaltion aikaa, jossa vasemmisto ja oikeisto vuoron perään keräsivät tieoja ja valokuvia vähäkin poikkeavista kansalaisista. Vasta nyt nämä arkistot ovat aktiivisen tutkimuksen kohteena nuoren polven historia tutkijoiden kiinnostuksen herätessä näiden arkistojen salaisuuksiin. Teemu Vähäsarja on tässä tehnyt urauurtavaa työtä.      Toisaalta eikö meille riittänyt yksi Tiitisen lista. Nyt tätä vaara ei ole, sillä Paavola edustaa uudenlaista hallintokulttu

1755. Viraston uumenissa

      Kävellessäni ruokatunnilla ilmoitustaulun ohi aloin käsittää toimiston outoa oloa. Siinä oli pitkä lista viraston avoimia virkoja, jotka olivat toimiston lakkautettuja virkoja, mutta julkistettu avoimiksi keskushallituksessa. Näin tilanne oli muodostunut sellaiseksi, että kaikki epäilivät toisiaan toistensa virkojen hakemisesta.      Tämä ei häirinnyt minua lainkaan, vaan paransin tahtiani huoneeni uumenissa, vaikka yli-insinööri käski lopettaa lukutouhuni. Se nimittäin oli jo yleisessä tiedossa ja keskustelun aiheen ruokalassa. Vastatessani yli-insinöörille teekkareiden tekevän täällä kovalla palkalla diplomitöitään mies hieroi otsaansa ja sanoi jotain siihen suuntaan, että antaa olla.      Tunsin olevani vahvoilla miehen suhteen, sillä miehen lukitussa perähuoneessa oli käynyt koko toimistossa työskentelyni ajan toisen osaston hyvännäköisiä naisia tekemässä vaikka mitä – olin tästä vähän katkera miehelle.      Eräänä sateisena päivänä ratkoessani raamattuni tehtäviä

1754. Aivot kuntoon musiikilla

      Musiikin voima perustuu siihen, että musiikki antaa kokonaisvaltaisien ruiskeen aivojen limbisille tunnealueille, koko aivojärjestelmälle. Se toimii valtavana virittäjänä eri aivokeskuksille. Uusimalla aivokuvantamisella tämä on voi osoittaa monissa tutkimuksissa.      Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa aivohalvauksista ja aivovammoista toipumisissa. Se vaikuttaa mielentilaan ja mielialaan ja lieventää kivuista kärsivien oloa. Se helpottaa depressiossa.      Musiikin ihmeellisen parantavasta voimasta oli tänään juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa yhdysvaltalaine Melody Gardotin kertoi toipuneensa kitaran soittamisen ja opiskelun avulla liikenneonnettomuudessa saamastaan aivovammastaan. Hänen tapauksessaan yhdistyvät opiskelun aivoja virkistävästi rasittava ja liikkeelle paneva ponnistelu sekä itse musiikin kuulemisen aiheuttama mielihyvä.      Gardotin tapaus on esimerkki siitä, että musisointi sen lisäksi, että se tuottaa aivoja virkistävää mielihyvä, se jumppa

1753. Pojat eivät ole vain poikia

      Usein ajatellaan, että olla poika, poikuuteen kuuluu käyttäytyä tietyllä tavalla. Yhteiskunnan kehityksen mukana poikuuskäsite on monipuolistunut. Ennen sekä agraari-, että kaupunkiasuminen määrittelivät, miten pojan tuli käyttäytyä. Tämä tulee konkreettisesti ilmi katsellessa vanhoja kotimaisia elokuvia. Pojat kulkivat isän perässä maalaispihoilla seuraamassa, mitä nämä puuhailivat ja tienenkin matkivat leikeissään näkemäänsä. Kaupungeissa talonmiesten ja poikien suhde on jo legendarinen tapa näyttää, miten pojat viettivät aikaansa korttelien asfalteilla.      Yhteiskunnan muuttuessa ja kehittyessä poikuuden kuvan moninaistui poikien harrastaessa nyt joogaa, tanssia, taitoluistelua, jne.   Poikuuden on kuva monipuolistunut. Tämä ei saa tarkoittaa sitä, että poikuuteen liittyviä ongelmia ei pitäisi ottaa vakavasti ja lakaista niitä maton alle puhumattakaan, että ongelmat kuitataan tokaisulla ”pojat ovat poika.   Eivät pojat ole sellaisia, vaan he ovat yksilöitä (Yle, Fem, Lass

1752. Impressionistit eivät elvytä

      Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kirjoitti Talouselämän Tebatissa, ettemme saa missään tapauksessa nyt elvyttää (http://www.talouselama.fi/uutiset/nordean-paaekonomisti-missaan-tapauksessa-emme-saa-alkaa-elvyttaa-6235968.      Pääekonomistin kannanotto muistuttaa impressionistin taulua. Mitä lähemmäksi sitä menee, sitä voimakkaammin siitä näkee fanaattisuuden hengen. Tämän suunnan edustajat maalasivat leveällä pensselillä peittäen nopeasti ikävät yksityiskohdat alleen. Näin tekee Kangasharjukin runsaalla tekstillään.      Ensiksi on kyseenalisten, ovatko työvoimakustannukset kilpailijoita siinä määrin korkeampia, että sillä olisi mitään tekemistä vientimme osuuden laskemiseen 47 prosentista 35 prosenttiin BKT:stä. Havaintoa tukee myös vientimme rakenne, jossa muutaman suuren pääomavaltaisen yrityksen osuus viennistämme on noin 80 prosenttia.      85 prosenttia pkt-yrityksistä ei edes halua kansainvälistyä. Kukaan ei ole selvittänyt, onko kv-yritystemme toimintaympär

1750. Kelpaako Finnair hyvänä käytäntönä koko maalle laman voittamisesta

      Finnair koki syvän ja pitkän tappiokierteen aina 2015 puoliväliin asti, kunnes tämän vuoden kolmas kvartaali oli voitollinen ja osakkeen kurssi kääntyi selvään nousuun. Nyt yhtiö on käynnistänyt suuren rekrytointikampanjan: 100 lentäjää, 300 matkustamohenkilöä ja 50 asiakaspalveluhenkilöä (http://areena.yle.fi/1-2398731).      Vielä 2010-luvun alussa käytiin kovia neuvotteluja henkilökunnan vähentämisestä, työehtojen heikentämisestä ja palkkojen alentamisesta. Henkilöstöjärjestöjen joutuessa taipumaan yhtiön työvoimakustannuksissa päästiin aluksi jokin verran laskevalle ja myöhemmin loivemmin nousevalle uralle. Joka tapauksessa tämä toi kilpailijoihin nähden kilpailuetua.      Tämä ei yksin selitä yhtiön nykyistä melko hyvää tuloskuntoa.      Saneerauksen aikana öljyn hinta on laskenut 100 dollarista barrelilta 45 dollarin. Tämä on merkittävä etu yhtiölle polttoainekustannusten muodostaessa 30 prosenttia kokonaiskustannuksista, jolloin jo se toi noin 15 prosentin säästön

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *