Ihmisten mieliä on pitkään askarruttanut hyvin yksinkertainen kysymys. Miten käy, jos maailman bruttokansatuote kasvaa joka vuosi neljä prosenttia? Sadan vuoden päästä tuotanto on kasvanut silloin 50-kertaiseksi ja kulutus samaan tahtiin. Kahden prosentin kasvulla 35 vuoden päästä tuotanto kaksinkertaistuisi. Mikäli kulusta ei vähennetä, väistämätön katastrofi on edessä. Ihmiskunnan kymmenien tuhansien vuosien mittapuussa on sama tekevää, tuleeko se 30 vaan 100 vuoden kuluttua. Uuden talouden kannattajat uskovat teknologian tarjoavan pelastusliivit kasvuhuumaan. Tämä ei vaikuta kovin pitävältä mielipiteeltä. Vaikka teknologian kehittyisikin millaiseksi taikavoimaksi tahansa, ihmisten ahneus ja finanssivoimat näyttävät muodostavan tappavan yhdistelmän kansantalouksien kaatamiseksi, tuloerojen ja pakolaisvirtojen yhä suuremmaksi kasvattajaksi valtioiden ja maanosien välillä. Tuhon estämiseksi tarvitaan globaaleja moraalisääntöjä., joiden kehittyminen näyttää kovin hitaalta. Tällainen poh...

Nuo mahtavat ideat, jotka pirskahtelevat aluksi siellä täällä johtavien virkamiesten päissä ja toiveikkaimpien kehittäjien mielikuvissa, ovat ict-ihmisten ajatusten huumetta. Kun idea on tarpeeksi jyllännyt suunnitteluhuoneiden ja kabinettien läpi, joku maineestaan piittaamaton jukertaa siitä muistion. Lopulta kehittämiskiihkeys laajenee kollektiiviseksi totuuden vaateeksi. Vuoden kuluttua on jo perustettu esiselvitysryhmä ja kuin siivillä täydellinen hanke on käynnissä takomassa meltoraudasta kultakimpaleita. Hanke on niin arvokas ja runsasta hyötyä yhteiskunnalle tuova, että ohjausryhmän pitää komentaa johtory hallitsemaan osahankkeita. Ulkopuolien konsultti on koko ajan selityksiä kaipaamatta pujotellut eri vaiheiden sokkeloissa. Lopulta voidaan laatia tarjouspyynnöt. Kun salaisesta tarjouspyynnöstä on käyty tarpeelliset salaiset keskustelut hankeen sisällä, kamreeri vielä tarkistaa paperit sen näköisenä, ettei hän tee mitään pelkästä huolimattomuudesta. Rajapinnat on määritelty, la...

Olin pudota tuolista saatuani hyvinvointialueen laskun. Laskun summa oli 630 euroa käsittäen kerran päivässä kahden lääkkeen antamisen läheiselleni. Toinen ”lääke” on kalkkitabletti ja toinen verenpaine lääke. Vuodessa pillerin tuojien laskuja kertyy maksettaviksi hänelle yhteensä 7200 euroa. Tilanne olisi jotenkin käsitettävissä, jos läheiseni olisi dementikko tai muutoin riittävästi vajaa toimiminen ja tarvitsisi enemmän hoitoa kuin pillerien antamisen. Käsitykseni mukaan hän on omatoiminen, muisti pelaa ja nousee ketterästi portaan ylös toiseen kerrokseen. Jos alue toisin päätä, olen itsekin tarpeellisen hyvässä kunnossa huolehtimassa lääkkeiden antamisesta hänelle.  Pahoin pelkään, että alueiden palvelujen hinnoittelussa laajemminkin alkaa näkyä hyvinvointialueiden monopoliasema.

Itse jouduin viettämään monivaiheisen ja -käänteisen lapsuuden. Synnyin sota-aikana. Se ei olut mitä tahansa aikaa, vaan alle kymmen vuotiaana näin ja koin, miten rankasti sota muutti asuinpaikkani tunnelmaa kärsimyksiin asti. Isäni jouti suoraan asepalveluksesta talvisotaan ja jatkoi sotimistaan Lapin sodassa vuoteen 1945 kesään asti. Sodan päätyttyä hän meni suoraan Helsinkiin minulle tuntemattomaksi jääviin tehtäviin. Myöhemmin sain tietää, että ainakin hän työskenteli Valtiollisessa poliisissa. Tutustui isää vasta 60-luvulla. Varhaislapsuuteni vietin isäni kotitalossa, joka oli suhteellisen varakas.   Kiitos siitä isoisäni Kallen ja isän äidin Hiljan30-vuotista Amerikan tienistejä. Näillä he rahoittivat maatilansa Pennalan. Minä asuin Pennalassa 10-vutiaaksi asti, kunnes vanhempani virallisesti erottua joudin asumaan äidin kotitalossa Harmaalassa. Siellä 10-vutiaan mielestä vallitsi synkkä ja harmaa vaiteliaisuus äidin kolmen veljen viljellessä Harmaalan talon maita elannon...

Kun matkasi Lapissa 1950-luvun alussa, ensimmäisenä Oulun jälkeen törmäsi lähes henkeä salvaten kilometri kaupalla pitkiin savupiippu riviin, jotka surullisen yksinäisinä törröttivät kuin apua etsien. Rakennukset ympärillä olivat kekäleinä  puolipalaleina hirren törräkköinä. Selkä piitä karmi, kun yhtäkkiä törmäsi Kemijoen katkaistuun siltaan. Sillan kappaleet, kuin raadot roikkuivat irvistellen kannatin palkkiensa varassa. Talorauniot pilkottivat valtoimenaan rehottavan kasvillisuuden seasta, muutoin maa oli autio ja tyhjä. Kalapaikalle kuljettaessa joen rantahiekalla näkyi lommoisia kypärä, kaminan rötöksiä ja ruosteista säilykepurkkeja. Miinavaaran takia metsään ei voinut mennä omin päin, vaan kokeneen sotajermun seurassa. Monet eivät ehkä tiedä, että Suomen Lapissa oli sodan vahvimpiin kuuluva puolustuslinja. Ranskan pohjoisrajalla Maginot linja oli omaa luokkaansa nousevine tykkitorneineen ja asumuksineen. Linjaa ei vallattu, vaan se kierrettiin. Suomen Lapin käsivarressa olev...

Kun maamme meni Nato ovesta sisään, voidaan viimeistään vähän provokatorisesti sanoa, että Suomi ei olekaan valtio, jolla on armeija, vaan armeija, jolla on valtio. Maamme on aina pyrkinyt pitämään huolta puolustuskyvystään ja sen seurauksena meillä on hyvin koulutettu ja motivoitunut armeija. Viimeistän Naton jäsenenä Suomi ei ole mikään vartiotorni Venäjän rajalla, vaan aktiivinen toimija Naton osana sekä rajojensa puolustaja. Tähän tilanteeseen perspektiiviä tuo muistelu Pariisin asemasta vuonna kesällä 1770 kesällä. Aika on kaukainen, mutta tapahtumat ovat tätä päivää. Sinä vuonna karkeat preussilaiset mellastavat Pariisissa ryöstänen juomat, viinit, ruoat ja naiset. Silloinen meno oli yksi yhteen Venäjän tämänhetkiseen miehittämiseen Ukrainan kaupungeissa. Ei todellakaan mitään uutta auringon alla. Lopuksi on paikallaan heittää pieni kevennys. Eräältä lornjettia käyttävältä vanhalta rouvalta kysyttiin, miksi hän halusi käydä katsomassa vähän rivoa teatteriesitystä. Tähän rouva. - ...

Nyt presidentti Trump erotettuaan Yhdysvaltojen keskuspankin pääjohtajan yrittää alentaa ohjauskorkoja, mikä sekoittaa maailman taloutta arvaamattomalla tavalla. Tämä on vasta alkusoittoa, jos presidentti Trump ja varapresidentti Vance jatkavat kiihtyvää vihamielistä suhtautumista Eurooppaan. Pahimmillaan tämä voi merkitä III maailmasodan alkamista. Viritykset tähän ovat on ladattu Grönlannin kriisissä. Eurooppa on uhattu. Luodaan aluksi katsaus historiaan. Kaikki alkoi siitä, kun Nixon irrotti dollarin kultakannasta Yhdysvaltojen kultakannan huvettua Vietnamin sotaan. Dollarista tuli kelluva valuutta. Valuutoista, jotka oli sidottu dollariin tai Englannin puntaan, tuli fiat valuuttoja. Osaa valuutoista ei sidottu muuhun kuin näiden valuuttojen maiden hallituksien lupauksiin. Pankkiretoriikan omaksunut pankkimies sanoisi niiden arvon perustuvan kunkin valuuttaan luottamukseen markkinoilla.   Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloi mikään muu kuin finanssitalouden kelpo apuveik...