Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

On joskus tullut mieleen, mitä ajattelevat nuoremmat ihmiset henkilöstä, joka  kärjistäen ilmiasuna  ei nauti nykyajan nuorison popmusiikkista. Minkään näiden pop biisien kuunteleminen ei herätä kuin reaktion panna soitin pienemmälle tai kokonaan kiinni. Tämä torjunta  sitä suuremmalla syyllä, koska kuuntelutilastojen mukaan eräitä kappaleita on myyty satoa tuhansia kappaleita ja ilmeisesti ne pyörivät päivästä toiseen soitto medioissa. Siis suuri osa ainakin nuorisostoa pitää näistä biiseistä ja ilmeisesti myös vanhempi ikäluokka. Tässä kohtaa on mainittava, että pidän ”sota-ajan” biiseistä kuten Kukkia Andeilta, Kohtalokas Samba ja Äänisen aallot. Muutamat ooppera kappale myös miellyttää (Toreador Song). Tähän joku voi sanoa ”Ok, ukko kärisee omissa maailmoissaan." Yksi syy torjumiseen on yletön räminä, huutaminen ja estradilla riehuminen. Toinen syy lienee melodioiden puute. Sanoituksista ei saa myös useinkaan selvää tai ne ovat huonoja. Juha Vainon kaltaisia kielenkäy...

Saahan se mennä tunteisiin, muttei järkeä sen pitäisi viedä. Tämä viisaus tuli mieleen katsellessa  Ylen aamu TV:tä  Siinä Jan Vapavuori ja Valentin Kononen ottivat mittaa olympia menestyksestä (menestymättömyydestä). Hieman ihmetytti Vapaavuoren aggressiivinen asento ja asenne, joka lähti jo hänen fyysisestä habituksestaan. Jo istuma-asennosta selkä irti selkänojasta valmiina syömään kaiken uhkaavan kertoi mitä tuleman pitää. Tämä sopii huonosti tulevan olympiakomitean johtajan ihmislähtöiseen mutta tavoitteelliseen johtamisrooliin. Sen sijaan Kononen oli rauhallinen. Jo ulkoista olemuksensa huokui levollinen mies. On vaikeaa mennä Vapaavuoren pään sisään, mutta painaako miehen mieltä mitalien puute, vai steppaako mies itseään uudelleen valinnan puolesta. Kumpikin peräänkuulutti ilon kautta menemisen puolesta. Vapaavuoren esiintyminen ei tuonut tälle katetta. Pikemminkin tuli mieleen tiukan ilmapiirin metodi. Konosen vaatiessa tuolien vaihtamista komiteassa Vapaavuori sivuttu...

Suomen keihäsmiehet ovat aina osittaneet solidaarisuutta ja yhteishenkeä kilpailuissa ja niiden ulkopuolella. Nyt Pariisissa nähtiin ikävää käytöstä Keräsen heittäessä oman ennätyksensä yli 85 metriä ja samalla selviytymällä karsinasta itse kilpailuun. Helanderin ilmeet eivät tästä värähtänytkään eikä takapuoli noussut penkiltä Keräsen ennätys heiton jälkeen, vaan mies istui mutrussa suin. Tämä on noloa käyttäytymistä joukkuekaverilta etenkin, kun tässä tilanteessa yleensä kaveri onnittelee pitkän kaaren heittänyttä joukkuekaveria.