1462. Kulman uusi kova kundi – strateginen hallitusohjelma

     Suurista puolueista enää perussuomalaiset ovat vailla strategista hallitusohjelmaluonnosta. Muilla suurilla on yrityssektorilta lainattuja strategisia tapoja esittää, mihin suurin asioihin aiotaan tulevaisuudessa käydä käsiksi.

     Pitää huomata, että on eri asia, mitä ja missä asussa puolueet esittävät vaalikansalle pyrkimyksensä ja se millainen hallitusohjelmasta tulee. Nyt ollaan niin coolisti eleettömän ohjelman puolesta, että puistattaa.

     Jos hallitusohjelmasta tulee strateginen asiakirja, mitä voi vahvasti epäillä, siinä on sudenkuoppansa.

     Ei ollenkaan pois suljettu, etteivätkö suuret lobbarijoukot joka tapauksessa tulee esittämään vaatimuksiaan. Ja nehän ovat tunnetusti yksityiskohtia ja olisivat muutoin suurella pensselillä maalatussa hallitustaulussa ikäviä kokonaisuuden pilaavia täpliä.

     Ilman lobbareiden kilpajuoksuakin syntyy yleisluonteisen ohjelman toteuttamisesta ongelma.

Saattaa olla, että tähän tyssää hallituksen strategien johtaminen.

     Jos hallitusohjelmassa annetaan vain suuntia ja suuria 200 000 työpaikan luomistavoitteita, hallituksen pitää delegoida yksityiskohtien suunnittelu ja toteuttaminen yritysmäiseen tapaan itsenäisille divisiooneille, käytännössä miniteriöryhmille.

     Tämä johtaa ongelmiin: kuka niitä johtaa, mikä on ministeriön ja asianomaisen ministeriöryhmän työjako ja budjettivalta, mikä on ministeriöryhmän vetäjän ja ministeriöryhmään kuuluvan ministeriön ministerin vastuujako, mikä on kansliapäälliköiden asema, jne.

     Näyttää varmalta, että strategisen hallitusohjelman valmistuttua, hallitus rakentaa tärkeiden hankkeidensa salkun. Tällöin hallitusohjelman muodostuisi strategisesta ohjelmasta ja hankesalkusta. Kukin hankesalkkuun kuulava hanke organisoidaan erikseen. Hankesalkkua johtaisi talouspolittien ministerivaliokunta. Tämä saattaisi toimia.