Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

     Pääsin seuraamaan läheltä yhdysvaltalaisten ponnistelua lastensa korkeakouluun pääsemiseksi. Jos kuuluu haperoksi kutistuneeseen   keskiluokkaan, kyse on enemmästä kuin elämästä tai kuolemasta. Kyse voi olla koko suvun elintason pitämisestä edes kohtuutasolla.      Kun nuori lähestyy korkeakouluikää, koko suku osallistuu koulun valintaan ja etsintään. Mennään paikan päälle katsomaan paikkaa, jossa koulun edustaja esittelee ja mainostaa oppilaitosta.Vanhemmille lasten korkeakouluun pääsyn turvaaminen on heidän elämänsä tärkein projekti sairasvakuutuksen saamisen lisäksi.      Toiset onnistuvat pääsemään stipendireittiä, mutta siihen tarvitaan usein urheilijatyyppi. Koulutuksen keskimääräinen hinta on 200000 dollaria ja silloinkin saadessaan tutkinnon tulevaisuus on epävarma. Niinpä opiskelijat ja heidän perheensä miettivät hyvin takkaan, mihin kouluun kannattaa edes pyrkiä rahoitustilanne ja tulevaisuuden näkymät huomioiden.  ...

     Mikko Puttosen juttu positiivisesta ajattelusta sisälsi mielenkiintoisia näkökulmia ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005337781.html ). Hän aivan oikein totesi, ettei mielessä ole mitään nappulaa, josta voisi säädellä ajatustensa positiivisuutensa tasoa.      Aihe on myös monen työyhteisön kahvipöydän keskustelujen agendalla. Se oli jopa erään konsulttiyrityksen strategista linjaa määrittävänä jakolinjana 1990-luvulla: toisten mielestä positiivista ajattelua voidaan kehittää ja niinpä sitä myös konsultoitiin, toisten mielestä on parempi keskittyä rationaalisiin malleihin. Ei tämä jakolinja kovin vakavasti otettavaksi tarkoitettu ollut, mutta antaa kuitenkin viitteen, kuinka vakavasti positiivien ajattelun kehittämien siihen aikaan otettiin.      Positiivien ajattelua pidetään sellaista jatkuvaa mielentilaa, jossa asiat ja olosuhteen nähdään jatkuvasti suotusina ja mahdollisuuksia tarjoavina. Tämä on tietenkin perusteltu ...

     Viime päivinä on noussut esiin tuomioistuin laitosten kokemattomien tuomareiden antamat tuomiot ja tähän liittyä tuomareiden koulutus ( https://yle.fi/uutiset/3-9775711 ) . Koulutus on kiistämättä riittämätöntä ja hajanaista eikä sen organisointi ole selkiytynyt, mikä kuluttaa ja missä.   Ei näytä uskottavuuden kannalta, jos poliittinen ministeriö järjestää sitä. Myös Jyrki Virolainen on kritisoinut tuomaritilannetta ( https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.fi/2017/08/60-ylen-kohujuttu-kokemattomista.html ).      Nämä epäkohdat peittävät kuitenkin alleen paljon vakavamman tuomioistuinlaitosten riippumattomuus ongelman, joka johtuu siitä, että tuomioistuimet ovat suoraan oikeusministeriön alaisia hallinnollisesti.   Tuomioistuimet ovatkin riippuvaisia poliittisen oikeusministeriön niille osoittamista resursseista, jotka sovitaan oikeusministeriön ja tuomioistuimen välisessä tulosneuvottelussa. Onhan tällainen sopiminen ulos päin omituisen nä...

     Heikki Patomäki (Wikipedia) on oikeassa todetessaan Hari Holkerin hallituksen 1987-1991 aloittaneen uusliberalismin juurruttamisen Suomen hallintoon. Mutta miksi se tapahtui niin helposti kuin tapahtui?     1980-luvun puolivälissä julkinen hallinto oli siinä pisteessä, että jotain oli tapahduttava, ei taloudellisten rajoitusten takia, vaan liiallisen paisumisen takia. Tilanne oli analogien Romanian tapahtumien, ei ideologisesti ja eikä rajuudessaan, vaan liiallisen turpoamisen ja tehottomuuden takia. Olihan valtiolla 220000 ja kunnilla 560000 virkamiestä ja toimihenkilöä.      Aluksi luultiin, että johtamisen välineiden ja suunnittelu- seurantajärjestelmien avulla voitaisiin saada tehoja enemmän irti. Niitä tulisi kehittää ja niin myös tehtiin. Mutta kokonaistehokkuus ei noussut. Organisaatioiden virtaviivaistamisella oli rajansa, koska ketään ei voinut sanoa irti.      Tämä rinnalla alkoi hallinnossa kiertää papereita ja mu...

     Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.   Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.      Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.      Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumuksiin. ...

     Arvostan suuresi Tero J. Kauppisen ajatuksia johtamisesta. Minulla oli ilo olla Hotelli Tornissa   Pro Economica tilaisuudessa, jossa julkistettiin paras johtamiskirja 1996. Sillä kertaa voiton vei Soinninmäen kirja.      HS:n jutussa ( http://www.hs.fi/ura/art-2000005310100.html ) Kauppinen kertoi, miten hän 68-vuotiaana pystyy luomaan uutta ja lanseeraaman ajatuksiaan maailman laajuisessa kysynnässä. Tieto ja uuden tiedon hankinta ovat siinä avain tekijöinä.      Hänen mottonsa, että johtamisessa on kyse elämän johtamisesta, on hätkähdyttävä tiivistys.      Tämä lähestymistapa on monessa suhteessa hedelmällinen henkilölle, joka aikoo heittäytyä johtamisen kehittäjänä  ja konsultin uralle.      Elämä on arkipäivää. Ensiksi sen voi elää laadukkaasti sen kummemmin ajattelematta sen nyansseja ja sisältöä. Se rullaa kuin itsestään, kun palikat on kohdallaan ja tervettä järkeä on päässä. Toise...

     Julkishallinnon, valtion ja kuntien, luonteeseen kuuluvat vakaus, luotettavuus, ennustettavuus ja pitkäjänteisyys sekä parhaan mahdollisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Pyrkimys tehokkaaseen hallintoon yleisen hyvän tuottamisen lisäksi on myös yksi keskeinen tavoite.      OECD-maissa tämä on merkinnyt, että vältetään spontaania suunnittelua, ad-hoc -toimintaa ja impulsiivistä päätöksentekoa. Sama koskee myös intuitiivista päätöksentekoa. Se on varattu kokeneille päättäjille. Monipuoluemaissa on myös yleistä hallituskoalitioiden vaihtokauppaan perustuva päätöksenteko, sinulle-minulle- jako. Viimeksi mainittu on usein ristiriidassa tehokkuuspyrkimyksen kanssa.      Niinpä OECD-maat ovat omaksuneet menestyksekkään toiminnan varmistamiseksi luonnollisina ohjauskeinoina pitkän, keksipitkän sekä lyhyen aikavälin suunnittelun metodit ja vaikuttavuusarvioinnit. Toiset onnistuvat paremmin, toiset huonommin.      Eräät maat ovat...

     Turkin tilanne vain pahenee vallankaappausyrityksen jälkipuhdistuksissa ja Erdoganin hamutessa yhä enemmän valtaa. Vapaata lehdistöä ei käytännössä ole. Toisin ajattelijoita painostetaan entistä enemmän ja  valtion median sensuuria kiristetään äärimmilleen tavallisen kansalaissenkin joutuessa yhä tiiviimmin salaisen poliisin silmällä pidon alle. On mahdollista, että Turkki ajautuu nopeastikin uudelleen eri voimatahojen väkivaltaiseen välienselvittelyyn.       Paheneva Turkin  tilanne sekä EU:n ja Turkin lahjusta muistuttava sopimus Kreikkaan tulleiden pakolaisten palauttamista Turkkiin ja sieltä osan tuominen jollain ihmeen keinolla EU-maihin, ovat absurdeja. Turkki saisi palveluksistaan rahaa, viisumivapauden ja mahdollisesti EU-jäsenyyden, joka nykytilanteessa on mahdoton ajatus.      Syyrian ja Irakin pakolaistilanteen jatkuvasti vain pahetessa Azerbaidzanin ja Venäjän aktiivisuuden takia, EU:n ja Turki...