Siirry pääsisältöön


2066. Hallituksen johtamisessa eri säännöt kuin yritysjohtamisessa

      Kehityspolkuja on monenlaisia. Tämä tulee mieleen Sipilän yrityksestä johtaa ensi alkuun hallitusta johtoryhmänä samoissa työtiloissa, toki ministereiden lähimmät virkamiesavustajat käsivarren päässä.
     1970-luvun Suomessa ihailtiin japanilaisten kykyä muodostaa hallitus pyöreän pöydän ääressä puhtaalta pöydältä ilman edellisen hallituksen ministeriöjaon painolastia.
     Suomessa ketterän ja yhteen hiilen puhaltavan hallituksen muodostamisesta vain haaveiltiin.
     Maassamme on kyllä viime vuosina kaavailtu valtioneuvostovirastoa. Siihen olisi hallitus koottu samoihin tiloihin ja sen ydin avustajakunta tiiviiseen yhteistyöhön ja sitouttamisen mahdollistavaan toimintamalliin ja työtapoihin. Tämän prosessin aikaan saaminen ei onnistunut.
     Taannoin HS:ssa kommentoidun ruotsalaisten tutkimuksen mukaan ulkopuolelta rekrytoitu on usein pätevämpi, kuin sisältä tullut johtaja. Tämän sanotaan pätevän etenkin perheyrityksiin.
     Tässä suhteessa puolueita voidaan ainakin etäisesti verrata perheyrityksiin ja Sipilää ulkopuolelta tulleeseen johtajaan. Tuskinpa kenenkään vanhan poliitikkosotaratsun mieleen olisi välähtänyt panna uuden hallituksen jäseniä istumaan alkukuukausiksi samoihin tiloihin tutustumaan toisiinsa, laatimaan toimintasuunnitelmaa ja sitoutumaan tulostavoitteisiinsa.
     Tässä myös paljastuu ylipäätään ulkopuolisen mahdollisuus, tulematta heti tyrmätyksi, ottaa käyttöön radikaaleja toimintatapoja, jotka myöhemmin osoittautuvat menestyksiksi. Sipilä ei onnistunut.
     Kun tarttuu Sipilän ajatukseen johtaa hallitusta kuin yritystä, kannattaa olla varovainen, sillä poliittisten johtajien parissa vallitsee aivan toisenlainen järjestelmä kuin virkamiesjohtamisessa.
     Poliitikkojen toiminta muistuttaa aika ajoin loan heittämistä. Urpilainen jyrättiin ay:n panssarivoimilla tylysti sivuun juuri, kun hän oli saamassa otetta johtamiseen. Kun demari ukot siirsivät höyhenen sipaisulla Lindtmanin sivuun puheenjohtajakisasta, kuraa roiskui kauaksi. Tiilikainen järjesti opiskelukaverilleen korkean viran ohittamalla pätevämmät. Nämä söhläilyt osoittavat: loan heitossa loka ei aina tartu oikeisiin kohteisiin. Ei pidä siirtyä lokalinjalle.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *