Siirry pääsisältöön


2061. Soinin pitkät jähyväiset


 Soinin pitkät jäähyväiset

     Tämä ei ole moite perussuomalaisten pitkäaikaiselle puheenjohtaja Soinille, vaan yritys kertoa, kun joutuu johtamaan, yhtenä monista, usealla eri tavalla muotoaan muuttavan kansaryhmän poliittisia pyrkimyksiä ja niiden ympärille rakennettua puoluetta.
     Sotien jälkeen osa kenttäharmaisiin pukeutuneista jäi seisoskelemaan ja seilaamaan yhteiskuntaan ilman sen kummempaa päämäärä. Pitkin ja poikin maata, etenkin maaseudulla jolkotteli runsaasti tilapäistöissä pyrähtäviä kulkumiehiä, jotka aamulla isännältä rahat saatuaan lähtivät pullon ostoon. Osa evakoista kuka mistäkin syytä jäi joutomiehiksi. 1960-luvun maaltamuutto lähiöihin lisäsi irrallisuuden tunnetta. Osa sopeutui ja osa palasi tai muutti Ruotsiin 400000 muun jo maahan muuttaneen suomalaisen perään. Osa palasi Ruotista. Sosiaalinen kierto ja ihmisten asettumien paikoilleen olivat myllerryksessä.
     Tämä karkeasti kuvattu yhteiskunnallinen sosiaalinen prosessi synnytti tyytymättömyyttä. 40-luvun lopulla ja 50-luvulla oli yleistä, että miesporukat kerääntyvät sunnuntaisina istuskelemaan rintamamiestalojen kaivon kansille ja piharuohikoille naisväen seuratessa väittelyä talon portailta.
     Tämä porukka ei kokenut omakseen kommunisteja, SKDL:ää, TPSL:ää, skogilaisia eikä maalaisliitoa. Koitti Veikko Vennamon hetki ja syntyi Suomen pienviljelijöiden puolue.
     On merkittävää, että tämä Vennamon maagisesti löytämä ja politiikallaan täyttämä Suomen kansan sosioekonominen railo ulottuu 40-luvulta tähän päivään saakka, vaikkakin se on mutkitellut, sisältänyt traumoja ja vaihtanut väriään.
     Hyvinvointivuosina 1970-1990 railo oli ohut ja välillä se oli melkein ummessa.
     Nyt tilanne on toinen. Nämä joidenkin silmissä joutoihmiset, kuten köyhät, pitkäaikaistyöttömät, yleensä valtava määrä työttömiä, eläkeläiset, sairaat, vähävaraiset lapsiperheet, vanhukset, ovat suutuksissa ja ärtyneitä hallituksen harjoittaman kuripolitiikan takia. 50-lukuun verrattuna ero on se, että heitä on paljon, he ovat pysyvä luokka ja he ovat vihaisia.
     Sipilä puhuu, että nyt on katsottava uusin innovatiivisin silmin tulevaisuutta. Lähes sadan vuoden opetus on osoittanut, että innovatiivisuus ei koske vasemmiston yhdistymistä yhdeksi puolueeksi täyttämään tämä osattomiksi jäävein railoa.
     Pitemmässä historian katsannossa ei ole kovin merkittävää, kuinka kauan perussuomalaiset on hallituksessa ja onko Soinilla motivaatiota uhrata loppu elämäänsä puolueen hyväksi. Todennäköistä on, että Soinilla on alkaneet pitkät jäähyväiset politiikalle. Tämä hän voi tehdä poliitikon puhtain mielin.
     Tosiasia on, että nykyisellä hallituksen menolla 40-luvulta alkanut railo vain paisuu vain entisestään käsittäen nyt lähes miljoona köyhää, eläkeläistä ja syrjäytynyttä. Kepu, kokoomus, vihreät, vasemmisto eikä työläisten demarit heistä juuri piittaa. Puhetta kyllä riittää.
     Tämän railon täyttämiseen tarvitaan perussuomalaisia enemmän kuin koskaan, olkoonkin niin, että tätä poliittista tyhjiötä täyttävien puolueiden nimet tulevaisuudessa saattavat olla mitä vain, lukuun ottamatta vanhoja käpyjä.
     Ylen viimeisin gallup lupaa PS:lle kahden prosenttiyksikön kasvua. Syy tähän on demarien epäonnistuneessa oppositiopolitiikassa. Kun puolueen kannatuksen lisääminen  perustuu ennen kaikkea mielikuvien luomiseen, Rinne tähän työhön on ei ole paras mahdollinen. Soini on, mutta hänen kaltaista jatkajaa karismaattiselle puhujalle ja johtajalle ei ole näköpiirissä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *