Kannatin ja olin kehittämässä sekä viemässä läpi 1990-taipeessa hallittua yksityistämistä. Näin pyrittiin muuttamaan kankeaa ja raskassoutuista julkista palvelutuonta paremmin vastaamaan asiakkaan tarpeita ja samalla parantamaan tuottavuutta.
Nyt valitettavasti on todettava, että yksityissektori ei ole pystynyt vastaamaan tähän haasteeseen, vaan se on palvelutason laskemisella parantanut vain omaa tuottavuuttaan ja voittojaan. Apupoikana tässä on toiminut kansainvälisen finanssipääoman kiinnostuksen lisääntyminen alaan, mikä puolestaan on lisännyt verokikkailun mahdollisuuksia. Hoivakotifiaskojen jälkeen häpeäni yksityistäminen edistämisestäni vain kasvanut.
Yritysmaailma loi lobbareiden avulla käsitteen omavalvonta. Tämä ei kerta kaikkiaan sovi sinne, missä asiakas voi parhaimmillaan vain valittaa puhumattakaan, että hän voisi valita palvelun. Markkinat eivät toimi.
Seuraavan hallituksen pitää muuttaa yksityistämisen kurssia ja sen on todella otettava käyttöön kehittäjien markkinoima benchamarkkaus (parhaista esimerkeistä oppiminen).
Nykyisellä menolla julkinen valta vain lisää yksityistämistä ja vähentää entisestään valvontaviranomaisten resursseja. Kauhein skenaario on, se että julkisen vallan ylimmät päättäjät julkisia palveluja tietoisesti tyrehdyttämällä lisäävät vähäosaisten joukkoa, jonka äänestysprosentti on tunnetusti alhainen ja näin lisäävät kannatustaan vaaleissa. Todennäköisesti ylimmät julkiset päättäjät ovat kuitenkin tajunneet, että tämän skenaarion toteuttaminen johtaa jatkoskenaarion, jossa populismi pääsee valtaan ja maa kaaokseen.
Seuraava on karmeaa luettavaa: (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005982433.html)
Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa. Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin. Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa. Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...
Kommentit
Lähetä kommentti